Oulun joukkoliikenne junnaa paikoillaan  – Oulun kaupungin joukkoliikennestrategia riitelee uuden palvelutasosuunnitelman kanssa

Seisomapaikat täyden bussin etuosassa ovat tuttua kauraa monelle oululaiselle opiskelijalle erityisesti suosituilla aamulinjoilla päivän ensimmäisille luennoille matkatessa ja taas kotiin lähtiessä neljän aikaan. Pitkien välimatkojen ja kahden yliopistokampuksen kaupunki vaatii tuekseen toimivan joukkoliikenneverkon, tästä on jankattu paikallisten keskuudessa on vuosia. Myös Oulun kaupungin ympäristötavoitteet muun muassa hiilineutraaliudesta tukevat kestäviä kulkumuotoja ja joukkoliikenteen kehittämistä. Oulun yhdyskuntalautakunnan […]

Seisomapaikat täyden bussin etuosassa ovat tuttua kauraa monelle oululaiselle opiskelijalle erityisesti suosituilla aamulinjoilla päivän ensimmäisille luennoille matkatessa ja taas kotiin lähtiessä neljän aikaan. Pitkien välimatkojen ja kahden yliopistokampuksen kaupunki vaatii tuekseen toimivan joukkoliikenneverkon, tästä on jankattu paikallisten keskuudessa on vuosia. Myös Oulun kaupungin ympäristötavoitteet muun muassa hiilineutraaliudesta tukevat kestäviä kulkumuotoja ja joukkoliikenteen kehittämistä. Oulun yhdyskuntalautakunnan kaupunginhallitukselle tekemän esityksen mukaan asiaan ei kuitenkaan olisi tulossa lähivuosina muutosta. 

Joukkoliikenteen strategiseksi tavoitteeksi on jo vuonna 2018 asetettu matkustajamäärien tuplaaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi palvelutason nostoa eli liikennemäärän lisäämistä Oulun seudun liikenteen Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnalle tuottaman esityksen mukaan.

Samaisessa esityksessä todetaan, että tämän hetkisellä palvelutasolla joukkoliikenteen liikennöimät ajoneuvot ovat lähes täysiä ruuhka-aikoina suosituimmilla reiteillä, joka kielii palvelutason noston tarpeesta. Esityksessä nostettiin esiin myös, että suuri joukkoliikenteen tarve ei ole ainoastaan ruuhka-aikoina, vaan hybridityön lisääntyessä matkustustarpeet ovat laajentuneet muihinkin aikoihin. 

Joukkoliikenteen liikennöinnin kilpailutuksen kynnyksellä Oulun joukkoliikenneliikennejaosto valmisteli yhdessä joukkoliikennetiimin kanssa esityksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta vuosille 2024-2028 Oulun kaupungin, Iin kunnan ja Muhoksen kunnan alueilla liikennöitävälle joukkoliikenteelle. Tämä valittu palvelutaso luo perustan tarkemmalle linjasto-, reitti- ja aikataulusuunnittelulle sekä hankintasuunnittelulle. Joukkoliikenteen luoma palvelutasosuunnitelma sisälsi laajuudeltaan kolme eri vaihtoehtoa joukkoliikenteen toteuttamiseksi vuosille 2024-2028.

Suunnitelman perusteella yhdyskuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle oman näkemyksensä palvelutasosta joukkoliikenteen toteuttamiseen seuraaville vuosille. 

Yhdyskuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että Oulun seudun joukkoliikenne järjestetään vuosina 2024-2028 kustannusvaikutuksiltaan edullisimman, ja suppeimman, palvelutasovaihtoehdon 3 mukaisesti.

Kyseisessä palvelutasossa joukkoliikennettä ei juurikaan kehitetä nykyisestä. Joukkoliikennettä kehitetään kohdistuen muutamiin runkolinjoihin ydinalueilla. Kehityksessä huomioitaisiin Nokian siirtyminen, Laanilan kouluverkko sekä asuntomessualue, mutta esimerkiksi kesäliikennettä ei tässä suunnitelmassa kehitetä. Kustannusvaikutus tässä palvelutasossa on 2,6 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen. 


Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Oulun ammattikorkeakoulu  ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (PSOAS) laativat asiasta yhteisen kannanoton, jossa he vaativat Oulun kaupungilta tulevaisuudelle välttämättömiä joukkoliikenteen palveluverkon parannuksia:

Joukkoliikenteen palvelutaso kaipaa parannusta / Kannanotto 21.4.2023

Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Oulun ammattikorkeakoulu  ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (PSOAS) vaativat Oulun kaupungilta tulevaisuudelle välttämättömiä joukkoliikenteen palveluverkon parannuksia. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on investointi tulevaisuuteen, ja kattava joukkoliikenne on tärkeä osa kestävää ja viihtyisää kaupunkikuvaa. Ilman merkittävää panostamista joukkoliikenteeseen Oulun kaupunki ei voi saavuttaa tavoitettaan hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

“Toimiva ja kattava joukkoliikenneverkosto on korkeakoulujen menestymisen ja arjen sujumisen kannalta erittäin tärkeää. Korkeakouluihin tulevilla opiskelijoilla ja henkilöstöllä on oikeus olettaa, että liikkuminen kaupungissa on sujuvaa. Oulun ei kannata jäädä jälkeen joukkoliikenteen kehityksessä verrattuna Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin,” linjaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Oulun kaupunki kehittyy voimakkaasti, ja joukkoliikenteen palvelutason nosto on välttämätöntä. Nykyinen joukkoliikenteen taso on riittämätön oululaisen korkeakouluyhteisön 30 000 opiskelijalle ja henkilökunnan jäsenelle, joista suuri osa käyttää julkista liikennettä päivittäin. Muista korkeakoulukaupungeista jälkeen jäävä palvelutaso ja olematon poikittaisliikenne rajoittavat vaihtoehtoja korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan asumiselle. Ruuhka-aikoina täysiin linja-autoihin ei välttämättä mahdu edes kyytiin.

“Oulun kaupunki on joukkoliikennestrategiassaan asettanut tavoitteekseen joukkoliikenteen asiakasmäärien tuplaamisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta kuinka kaupunki aikoo päästä siihen ilman minkäänlaisia panostuksia?” kummastelevat opiskelijajärjestöjen hallitusten puheenjohtajat Suvi-Anna Salminen ja Helena Hirvaskoski.

Opiskelu on muuttunut monimuotoisemmaksi, ja se vaikuttaa osaltaan joukkoliikenteen käyttöön. Aamun ja iltapäivän ruuhkahuippujen lisäksi hybridityö ja -opiskelu saavat ihmiset liikkumaan muinakin aikoina, unohtamatta liikkumista harrastuksiin ja kaupungissa tarjolla olevien tapahtumien ja kulttuurin äärelle. Kattaville joukkoliikenteen palveluille on tarvetta kaikkina vuorokauden aikoina. Myös kesäkuukausina tehdään töitä, tutkimusta ja harjoitteluita eri puolilla kaupunkia.

“Kattava julkinen liikenne on asumisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Se mahdollistaa opiskelija-asumisen ja rakentamisen eri puolille kaupunkia, ja auttaa pitämään asumisen hintatason edelleen kohtuullisena,” kommentoi PSOASin hallituksen puheenjohtaja Jonne Kettunen.

Odotamme Oulun kaupungilta rohkeutta ottaa käyttöön korkein esitetty palvelutaso. Oulun kaupungilla on kunnianhimoinen ja tulevaisuuteen katsova strategia. Lyhytnäköinen ehdotus matalimmalle palvelutasolle jäämisestä ei ole kaupungin strategian mukaista, ja jarruttaa kaupunkiympäristön kehittämistä.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suvi-Anna Salminen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja, Helena Hirvaskoski, OSAKO:n hallituksen puheenjohtaja, Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori sekä Jonne Kettunen, PSOAS:n hallituksen puheenjohtaja.

Oulun yliopiston vuoden 2022 liiketulos reippaasti alijäämäinen – muutosneuvottelut seuraavat kahdessa yksikössä

Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 17.4. vahvistettiin Oulun yliopistokonsernin vuoden 2022 liiketulos, joka oli -37 657 874,85 euroa tappiollinen. Tilinpäätös ja toimintakertomus sisältöineen tulevat julkiseksi, kun yliopistokollegio on edelleen vahvistanut tilinpäätöksen.  Samassa kokouksessa Oulun yliopiston hallitus päätti aloittaa muutosneuvottelut ensinnä Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Tavoiteltava kustannussäästö on noin 700 000 euroa […]

Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 17.4. vahvistettiin Oulun yliopistokonsernin vuoden 2022 liiketulos, joka oli -37 657 874,85 euroa tappiollinen. Tilinpäätös ja toimintakertomus sisältöineen tulevat julkiseksi, kun yliopistokollegio on edelleen vahvistanut tilinpäätöksen. 

Samassa kokouksessa Oulun yliopiston hallitus päätti aloittaa muutosneuvottelut ensinnä Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Tavoiteltava kustannussäästö on noin 700 000 euroa vuosittain. Toimenpiteet voivat johtaa arviolta enintään 13 henkilön työsuhteen irtisanomiseen kohdistuen opetus- ja tutkimushenkilöstöön sekä muuhun henkilöstöön. Kokonaisuudessaan muutosneuvotteluiden piirissä on 38 henkilöä. 

Lisäksi muutosneuvottelut tullaan aloittamaan myös jatkuvan oppimisen toimintaan liittyvässä palveluyksikössä vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin, vaikka samaisen kokouksen pöytäkirjassa mainitaan erillisenä asiakohtana tarve jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Muutosneuvottelut tullaan kohdistamaan Täydentävien opintojen keskuksen sekä koulutuspalveuiden toimintoihin. “Jatkuvan oppimisen toiminta vaatii strategian ja tavoitteiden selkeyttämistä sekä siihen liittyvien prosessien yhtenäistämistä. Lisäksi toiminnan taloudellinen kestävyys on varmistettava”, kokouksen pöytäkirjasta ilmenee. Toiminnan tehostamisella tavoitellaan vuositasolla 500 000 euron tulosparannusta vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämä voi tarkoittaa alustavan arvion mukaan enintään 20 henkilön työsuhteen irtisanomiseen. Muutosneuvotteluiden piirissä arvioidaan olevan enintään 52 henkilöä. 

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujakson aikana oppimaan toimitustyöstä, tuottamaan sisältöjä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä. Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä, saada työnäytteitä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme […]

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujakson aikana oppimaan toimitustyöstä, tuottamaan sisältöjä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä, saada työnäytteitä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Harjoittelu ajoittuu syksylle 2023. Tavoitteellinen aloitusajankohta harjoittelulle on syyskuussa, mutta aloitus on myös sovittavissa. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 5.4.2023 ja päättyy keskiviikkona 26.4.2023 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä, p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle toimitusharjoittelijaa – hae paikkaa 19.3. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujaksonsa aikana oppimaan toimitustyöstä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä. Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyötä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen […]

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujaksonsa aikana oppimaan toimitustyöstä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyötä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Harjoittelu ajoittuu syksylle 2023. Tavoitteellinen aloitusajankohta harjoittelulle on syyskuussa. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 6.3.2023 ja päättyy sunnuntaina 19.3.2023 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteerin sijaiselta sijaiselta Jarkko Impolalta (15.3. saakka) p. 0504792161 tai pääsihteeri Kauko Keskisärkältä (16.3. eteenpäin) p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Minne matkaat, Peppi?

Oulun yliopisto otti vuonna 2021 käyttöön Peppi-opintotietojärjestelmän, joka korvasi samalla vuosikymmeniä käytetyn Oodin. Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun omistamaa Peppi-tavaramerkkiä hallinnoi suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista koostuva konsortio, jonka jäsen Oulun yliopisto on. Korkeakoulujen käyttöön suunniteltu järjestelmä ei ole vielä onnistunut täyttämään modernin yliopistoelämän tarpeita: Oulun yliopiston uusimman käyttökyselyn tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista opettajista kokee […]

TEKSTI Nita Mäenpää

KUVAT Maiju Putkonen

Oulun yliopisto otti vuonna 2021 käyttöön Peppi-opintotietojärjestelmän, joka korvasi samalla vuosikymmeniä käytetyn Oodin. Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun omistamaa Peppi-tavaramerkkiä hallinnoi suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista koostuva konsortio, jonka jäsen Oulun yliopisto on.

Korkeakoulujen käyttöön suunniteltu järjestelmä ei ole vielä onnistunut täyttämään modernin yliopistoelämän tarpeita: Oulun yliopiston uusimman käyttökyselyn tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista opettajista kokee järjestelmän käytön vaikeana tai melko vaikeana. 

Oulun ylioppilaslehti kysyi kehittämispäällikkö Artturi Roitolta, mihin Peppi on matkalla, millaisin periaattein järjestelmää kehitetään ja miten tavalliset Peppi-käyttäjät voivat vaikuttaa kehitystyöhön.

Tavoitteena kokonaisvaltaisuus

Oulun yliopisto päätyi valitsemaan korvaajaksi Pepin, joka on kehitetty vastaamaan koulutusorganisaatioiden tarpeisiin kansallisen OPI-viitearkkitehtuurin mukaisesti. Pepissä on opettajan, opiskelijan, suunnittelijan, korkeakoulupalveluiden ja ylioppilaskunnan työpöytänäkymät. 

Pepin on tarkoitus sisältää opettajien, opiskelijoiden ja opintohallinnon työntekijöiden tarvitsemat toiminnot yhdessä ja samassa paikassa. Tarvittavat toiminnot löytyvät, mutta palautekyselyn perusteella järjestelmän käytettävyys ei ole toivotulla tasolla.

Pepin on tarkoitus sisältää opettajien, opiskelijoiden ja opintohallinnon työntekijöiden tarvitsemat toiminnot yhdessä ja samassa paikassa. Tarvittavat toiminnot löytyvät, mutta palautekyselyn perusteella järjestelmän käytettävyys ei ole toivotulla tasolla.

Peppi koetaan hitaana ja hankalasti navigoitavana, minkä lisäksi vaikeudet opintosuoritusten merkitsemisessä korostuvat saadussa palautteessa. Oodissa kaikki opintosuoritukset merkittiin yhden opiskelijanumeron alle. Pepissä jokainen opiskeluoikeus näkyy erillisenä kokonaisuutena, jolloin opettajan on tehtävä arviointi oikean opiskeluoikeuden alle. Käytäntö on vaikeuttanut opiskelijoiden tunnistamista ja hidastanut suoritusten merkitsemistä.

Toisaalta Pepissä on kehuttujakin ominaisuuksia, kuten tilavarausten teko, HOPS ja opinto-opas.

Roiton mukaan Pepin käyttöönotto oli kuitenkin valtava harppaus tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan aikaa, jotta järjestelmän käytettävyys paranee, toiminnallisuuksia saadaan täydennettyä ja järjestelmiä yhdistettyä toisiinsa.

Järjestelmän myötä muuttui myös kulttuuri

Järjestelmäuudistuksen tavoitteisiin kuului myös itsepalvelukulttuurin lisääminen yliopistossa: käyttäjät voisivat esimerkiksi tehdä tilavarauksia ja tulostaa tarvitsemiaan asiakirjoja järjestelmästä itsenäisesti ilman tukihenkilöstön apua.

Kaikki Peppi-käyttäjät eivät ole kokeneet itsepalvelun lisääntymistä myönteisenä asiana. Järjestelmänvaihdos vaikutti henkilökunnan toimenkuviin ja tehtävien painopisteisiin, sillä sihteereiden töitä vähennettiin ja tehtäviä muutettiin. Muutos näkyy henkilöstön arjessa ajankäytöllisesti.

Pepin uusimman käyttäjäkyselyn perusteella osa opettajista kokeekin työtehtäviensä lisääntyneen järjestelmän käyttöönoton myötä. 

”Aikaisempaa useammat toiminnot ovat omissa käsissä ja sitä kautta tuovat tekemiseen joustavuutta. Toisaalta uudet tehtävät ja järjestelmän keskeneräisyys ovat kuormittaneet käyttäjiä. Kaikissa muutoksissa on molemmat puolet ja ymmärrämme tämän hyvin”, Roitto kertoo.

Moniportaista järjestelmäkehittämistä

Oulun yliopistossa Pepin käytön ja kehittämisen suunnittelusta vastaa koulutuspalveluihin kuuluva koulutuksen järjestelmä- ja opintohallinnon palveluiden tiimi. Tiimi ottaa jatkuvasti palautetta vastaan Pepin service deskin kautta. Pienempiin ongelmiin tarjotaan suoraan ratkaisuja, mutta isommat menevät kehityslistalle.

”Tunnistettujen isojen teemojen osalta pyrimme uutisoimaan ja viestimään siitä, miten kehitys etenee ja mitä valintoja olemme tehneet matkan varrella.”

Tiimi haluaisi, että Pepin kehitys ja ylläpito olisi läpinäkyvää koko yliopistolle. Roitto toteaa viestinnän olevan haaste, johon mietitään tiimissä ratkaisuja. Tällä hetkellä uusista päivityksistä ja käyttökatkoista tiedotetaan eniten Intrassa ja järjestelmän kirjautumissivulla, mutta yliopiston viestinnän kanssa on toteutettu joitain videomuotoisia ohjeita ja lisätty Tuudossa näkyvää uutisointia.

Laajemmasta järjestelmäkehittämisestä on vastuussa jäsenkorkeakoulujen yhteinen Peppi-konsortio, jossa Oulun yliopisto voi jäsenenä nostaa esille sille tärkeitä kehityskohteita. Järjestelmän kehitystä ohjataan erilaisissa teemaryhmissä, joissa vedetään suuntaviivoja ja suunnitellaan priorisointeja. 

”Jokainen jäsenyliopisto tuo teemaryhmiin mukanaan palautteiden mukana tulleita kehitysideoita”, Roitto avaa kehitystyötä.

Peppi-konsortion ja yliopiston oman kehitystiimin ohella järjestelmän tilannetta käsitellään Oulun yliopiston Peppi-ohjausryhmässä. Ohjausryhmä ei tee jokapäiväiseen työhön liittyviä päätöksiä, vaan ryhmä on luonteeltaan keskusteleva. Sen tavoitteena on, että yliopiston eri toiminnot pääsevät osallisiksi tuoreimmista suunnitelmista ja saavat kuulla kehittämisen tuloksia. Ohjausryhmässä on ylioppilaskunnan kautta opiskelijaedustus. 

OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio toimii ohjausryhmän tämänhetkisenä opiskelijaedustajana. Kokouksissa on esimerkiksi käyty läpi erilaisilta käyttäjäryhmiltä kerättyjä palautekokonaisuuksia. Palautteen pohjalta ohjausryhmä on pyrkinyt luomaan Peppi-tiimille tarkan kuvan siitä, mitkä ovat järjestelmän keskeisiä ongelmakohtia käyttäjän näkökulmasta. Pepin kehitystiimi on raportoinut ongelmien korjausaikatauluja.

”Koen, että ohjausryhmän kokoukset ovat ehkäpä suorin väylä saada tietty ongelma Pepin kehittämisestä vastaavien toimijoiden tietoisuuteen”, Tapio tiivistää.

Kehitystyö on yhteistyötä

Roitto kuvailee Pepin kehitystyötä käyttäjälähtöiseksi ja jatkuvaksi.

Konsortiotasolla järjestelmäkehityksessä ollaan ottamassa käyttöön uusi toimintamalli, jonka pitäisi tehdä työskentelystä nopeampaa ja tehokkaampaa. Toimintamallin myötä järjestelmän kehityssyklien odotetaan nopeutuvan, mikä tarkoittaa myös ketterämpää ongelmakohtiin puuttumista.

Ajan kanssa Pepin parissa työskentelevät erilaiset käyttäjäryhmät tulevat tutummiksi toisilleen, jolloin parhaat toimintatavat leviävät helpommin yliopiston sisällä. Roitto uskoo, että järjestelmästä tulee ennen pitkää helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen. Hän kuitenkin nostaa esille sekä järjestelmäkehittäjien että käyttäjien roolin tavoitteiden saavuttamisessa.

”Peppi-työtä tehdään puhtaasti käyttäjiä varten, joten toivomme avointa, rehellistä ja asiallista palautetta kaikissa muodoissa.”

Paras tapa vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen on jättää suoraa palautetta toimimattomista ominaisuuksista ja vastata säännöllisesti järjestettäviin palautekyselyihin.

”Toivomme myös käyttäjien ymmärtävän, että tahdomme aidosti tehdä laadukkaan työkalun arjen tekemiseen ja olemme kiinnostuneita käyttäjien kokemuksista. On myös hyvä säilyttää optimismi, vain yhdessä onnistumme”, Roitto tiivistää kehitystiimin ajattelua.

Nita Mäenpää

Lue lisää:

Ministeri Liisa Jaakonsaari kutsuttiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja ja pitkän poliittisen uran tehnyt Liisa Jaakonsaari kutsuttiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa lauantaina 25.2.2023. Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kutsunut ministeri Liisa Jaakonsaaren kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa 25.2.2023. Kunniajäsenen kutsumisesta päätti OYY:n edustajisto. Jaakonsaari on OYY:n 14. kunniajäsen. Aikaisemmin kunniajäseniksi on kutsuttu muun muassa Oulun […]

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja ja pitkän poliittisen uran tehnyt Liisa Jaakonsaari kutsuttiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa lauantaina 25.2.2023.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kutsunut ministeri Liisa Jaakonsaaren kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa 25.2.2023. Kunniajäsenen kutsumisesta päätti OYY:n edustajisto.

Jaakonsaari on OYY:n 14. kunniajäsen. Aikaisemmin kunniajäseniksi on kutsuttu muun muassa Oulun yliopiston professoreita, rehtoreita ja tasavallan presidenttejä. Kunniajäseneksi kutsumista harkitaan tarkoin, ja edellisestä kunniajäsenen kutsumisesta on kulunut jo kymmenen vuotta.

Ministeri Jaakonsaari on toiminut Oulun ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1970-1972. Jaakonsaari kertoi kunniajäsenyyden julkistuksen yhteydessä, että kaksi häntä edeltänyttä päätoimittajaa oli erotettu tehtävästään ja lehti oli huomattavasti poliittisesti värittyneempi tuolloin. Jaakonsaari valittiin päätoimittajaksi vuonna 1970 uudistamaan kovan kritiikin kohteena ollutta lehteä.

Pitkällä poliittisella urallaan Jaakonsaari on toiminut muun muassa 30 vuotta kansanedustajana, 10 vuotta Euroopan parlamentin jäsenenä, 4 vuotta työministerinä ja 23 vuotta Oulun kaupunginvaltuustossa. Aktiivisen poliittisen uransa päätyttyä hän on palannut Oulun yliopistoon yliopiston hallituksen jäsenen roolissa. Jaakonsaarelle on myönnetty ministerin arvonimi vuonna 2020. 

“Ylioppilaskunta arvostaa Jaakonsaaren Euroopan, Suomen, Oulun ja Oulun yliopiston eteen tekemää pitkäjänteistä työtä. Jaakonsaaren aktiiviura on alkanut Oulun ylioppilaslehdestä, ja sen jälkeen hän on vaikuttanut muun muassa kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa”, OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä kommentoi Jaakonsaaren kutsumista kunniajäseneksi. 

Vuosijuhlissa jaettiin myös akateemisia kunniamerkkejä ansioituneille opiskelijavaikuttajille. Ensimmäisen luokan ansiomerkin saivat Lotta Leinonen, Emma Hulkkonen ja Sanna Kangasniemi. Juhlissa jaettiin myös useita toisen ja kolmannen luokan ansiomerkkejä.

Artikkelikuva: Antti Törmä.