Oulun ylioppilaslehti etsii toimitusharjoittelijoita – hae paikkoja 31.1. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2022 kahta harjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä mieluisammaksi opiskelijoille. Ensimmäisen harjoittelijan harjoittelujakso on keväällä ja toisen syksyllä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Koska Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2022 neljä printtinumeroa, […]

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2022 kahta harjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä mieluisammaksi opiskelijoille. Ensimmäisen harjoittelijan harjoittelujakso on keväällä ja toisen syksyllä.

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Koska Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2022 neljä printtinumeroa, pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme sinulle luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, esimerkiksi grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Toivottava ajankohta harjoittelulle ajoittuu joko keväälle 2022 tai syksylle 2022. Kevään harjoittelu alkaa mahdollisuuksien mukaan helmikuun loppupuolella ja syksyn harjoittelu elokuussa. Kerro hakemuksessasi, oletko kiinnostunut vain toisesta ajanjaksosta vai sekä keväästä että syksystä.

Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaalla. Koronatilanteesta johtuen myös etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1472 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 3.1.2022 ja päättyy maanantaina 31.1.2022 klo 23.59. 

Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille keskiviikkona 2.2. Haastattelut järjestetään viikoilla 5 ja 6 joko etänä tai fyysisesti läsnä olosuhteista riippuen. 

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä, , 0405231822.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakeneiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Päätös keskustakampushankkeen hyväksymisestä ei ollut yksimielinen – Oulun yliopisto etenee hankesuunnitelmassa

Oulun yliopiston hallitus äänesti 16.12.2021 keskustakampushankkeen hyväksymisen puolesta äänin 7-5. Jouko Niinimäen mukaan yksikään kielteisistä äänistä ei kuitenkaan vastustanut itse kampushanketta, vaan äänestys hankkeen jatkosta oltaisiin haluttu pöydätä lisäselvitysten ajaksi. Oulun yliopisto etenee keskustakampushankkeen kanssa. Uusi keskustakampus sijoittuisi asemien viereen Raksilaan Tehtaankadulle, jossa kaavamuutosta haetaan myös tiejärjestelyille koko korttelin osalta. Lisäksi rehtori Jouko Niinimäki mainitsi […]

Oulun yliopiston hallitus äänesti 16.12.2021 keskustakampushankkeen hyväksymisen puolesta äänin 7-5. Jouko Niinimäen mukaan yksikään kielteisistä äänistä ei kuitenkaan vastustanut itse kampushanketta, vaan äänestys hankkeen jatkosta oltaisiin haluttu pöydätä lisäselvitysten ajaksi.

Oulun yliopisto etenee keskustakampushankkeen kanssa. Uusi keskustakampus sijoittuisi asemien viereen Raksilaan Tehtaankadulle, jossa kaavamuutosta haetaan myös tiejärjestelyille koko korttelin osalta. Lisäksi rehtori Jouko Niinimäki mainitsi puheenvuorossaan Välkkylän opiskelijakylään suunniteltuja uudistuksia.

Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on noin 13 500 opiskelijaa ja 3 400 työntekijää. Hankkeen tämänhetkisissä tilasuunnitelmissa yliopiston rakennus on suunniteltu kapasiteetiltaan päivittäin 5 000 opiskelijalle, Linnanmaan kampus 3 400 opiskelijalle ja Kontinkankaan kampus 1 800 opiskelijalle. Tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan siis kolmen kampuksen malli on toteutumassa, jota vastaan on ollut paljon säröääniä poikkitieteellisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Keskustakampuksen tavoitteissa kuitenkin kuvataan sen muotoutuminen opiskelijoiden tärkeimmäksi kohtaamispaikaksi ja yhdistäväksi tapahtumien keskukseksi. Hankesuunnitelman perusteella kuitenkin kuulostaa, että keskustakampusta rakennetaan enemmänkin Oulun yliopiston näyteikkunaksi ja sidosryhmäsuhteiden ylläpitoa varten kuin opiskeluun.

Hankesuunnitelmassa esitetään kolmen tiedekunnan siirtymistä uudelle kampukselle kahdeksasta. Siirtyvät tiedekunnat olisivat humanistinen tiedekunta, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sekä kirjasto Pegasus. Lisäksi on esitetty mahdollisuus osa luonnontieteellisen tiedekunnan sekä teknillisen tiedekunnan tutkimusyksiköiden osittaisesta tai kokonaisesta sijoittumisesta Raksilaan.

Uuden kampuksen rakentamisesta saatavat pitkän aikavälin kustannussäästöt herättivät kysymyksiä. Hankesuunnitelmassa kustannussäästöt on arvioitu 20 vuoden ajalle 33 miljoonan ja 118 miljoonan euron välille. Oulun yliopiston talousjohtaja Pekka Riuttanen kommentoi Oulun ylioppilaslehdelle välin olevan noin suuri eri tulevaisuuden skenaarioiden vuoksi. Skenaariossa, jossa irtisanottavien tai rakennettavien neliöiden määrä on lähes sama, tulisi säästöjä 33 miljoonaa euroa. Taas tilanteessa, jossa vuokrattavia neliöitä olisi 17 500 m2 vähemmän, tulisi säästöjä 118 miljoonaa euroa. Muut skenaariot asettuvat tämän haarukan välille. Keskustakampuksen hankesuunnitelmassa on siis vahva paino myös taloudellisissa syissä, sillä kampus kasvattaisi yliopiston varallisuutta.

”Hankesuunnittelu ja tehdyt selvitykset osoittavat, että keskustakampuksen rakentaminen on yliopiston tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu sekä strategisten tavoitteiden että talouden näkökulmista. Kaupungin keskustassa toimiva ja katukuvassa näkyvä yliopisto sekä liikenteellisesti keskeinen, tulevaisuuden opiskelu- ja työtapoihin varustettu kampus on iso kehittymismahdollisuus koko alueelle”, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallo sanoo Oulun yliopiston tiedotteessa 16.12.2021.

”Olemme toki kuulleet myös hanketta vastustavat puheenvuorot ja tarkastelleet esitettyjä argumentteja. Selvitystyötä on tehty huolella ja monien osaavien asiantuntijoiden tuella, jotta päätöksenteossa voidaan nojata mahdollisimman täsmälliseen tietoon”, Sakari Kallo lisää.

Tällä hetkellä hankesuunnitelmassa ei kuitenkaan voida esittää vielä täysin tarkkaa tietoa, sillä kyse on ollut vasta esityksestä, joka nyt hallituksen hyväksynnällä etenee seuraaviin vaiheisiin.

Oulun kaupunki voi vielä torpata muuttohaaveet

Samaisessa äänestyksessä Oulun yliopiston hallitus valtuutti Jouko Niinimäen käynnistämään hankkeen valmistelut, kuten arkkitehtuurikilpailun järjestämisen ja kaavamuutoksen hakemisen. Seuraavaksi asia etenee siis Oulun kaupungin pöydälle todennäköisine valituskierroksineen. Niinimäki kertoo, että aikataulutuksessa nämä asiat on otettu huomioon eikä projektin odoteta viivästyvän esimerkiksi valituskierrosten vuoksi. Tontti, jolle Raksilan kampusta kaavaillaan, on Oulun kaupungin omistuksessa, mutta mikäli Oulun yliopisto vuokraa tontin, on sillä oikeus hakea asemakaavan muutosta tontille. Viime kädessä päätös on kuitenkin Oulun kaupungin tahojen.

Oulun kaupunki tiedotti 22.12.2021 Raksilan tontin maankäytön suunnittelun etenevän yhteistyössä Oulun yliopiston, Osuuskauppa Arinan sekä Keskon kanssa. Kokonaisuudessaan Raksilan aluetta kehitetään tulevina vuosina mittavasti. Maankäytön hankkeita on käynnissä Raksilan alueella asemakeskuksen asemakaavan muutos, tapahtuma- ja elämysareenan selvitys sekä Raksilan urheilualueen kehittäminen. Oulun kaupunki kertoo tiedotteessaan suunnittelutyön tavoitteeksi tehokkaan maankäytön ja laadukkaan urbaanin kaupunkiympäristön ja kaupunkikuvan. Kaupunginvaltuusto käsittelee yliopiston keskustakampuksen hankesuunnitelman esitystä 31.1.2022 pidettävässä kokouksessa.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

OYY:n edustajistovaaleissa äänestettiin valtakunnallista keskivertoa enemmän

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa […]

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi.

Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa 11 486, joista 4476 käytti äänensä vaaleissa. Äänestysprosentti nousi lähes 10% vuoden 2019 vaaleihin, jolloin äänestysprosentti oli 29,3%. Äänestysprosentti on ollut korkeampi edellisen kerran vuonna 1979, jolloin äänioikeutetuista edustajistovaaleissa äänesti 44,1%.

OYY:n edustajistovaaleissa siis äänestettiin lähes 10% valtakunnallista keskiarvoa enemmän, kun huomioidaan kaikkien 11 ylioppilaskunnan vaalien kokonaistulos. Äänioikeutettuja oli noin 134 015, ja heistä yhteensä 39 401 opiskelijaa äänesti.

Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Eerik Silvén Kokoomuksen vaaliliitosta 114 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas poimi eniten ääniä ja kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa yhdeksään.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi Teemu Virtanen ja Miriam Putula

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi kaudelle 2022–2023 on valittu Teemu Virtanen ja Miriam Putula. Valinta tehtiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta. Hallitukseen haki kuusi opiskelijaa, jotka haastateltiin edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta. Hakijoita olivat Virtasen ja Putulan lisäksi Riikka Haataja, Ali Heikal, Antero Metso sekä Anni-Maria Teirikko. Kaikki hakijat haastateltiin kokouksessa edustajiston toimesta, jonka jälkeen järjestettiin äänestys edustajiston jäsenten esitysten perusteella. Valintoihin […]

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi kaudelle 2022–2023 on valittu Teemu Virtanen ja Miriam Putula. Valinta tehtiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta.

Hallitukseen haki kuusi opiskelijaa, jotka haastateltiin edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta. Hakijoita olivat Virtasen ja Putulan lisäksi Riikka Haataja, Ali Heikal, Antero Metso sekä Anni-Maria Teirikko. Kaikki hakijat haastateltiin kokouksessa edustajiston toimesta, jonka jälkeen järjestettiin äänestys edustajiston jäsenten esitysten perusteella. Valintoihin vaikutti laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, jonka perusteella tehtävään tuli valita kummankin juridisen sukupuolen edustajat.

Teemu Virtanen on biolääketieteellisen fysiikan opiskelija, Miriam Putula on logopedian opiskelija.

Nyt päättyvällä kaudella hallituksen opiskelijajäseninä toimivat Joni Ollikainen ja Timo Veijola. Heistä kumpikaan ei asettunut ehdolle enää tänä syksynä.

Hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja budjetista. Oulun yliopiston hallitukseen valitaan kaksi opiskelijajäsentä.

Tänä syksynä OYY valitsee suuren määrän myös muita hallinnon opiskelijaedustajia, eli hallopedejä. Hakuaika alkaa 18. lokakuuta ja on avoinna 15. marraskuuta saakka.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Tyttöjen tila vuonna 2021 kertoo, että jankuttamisen täytyy jatkua

Kansainvälisestä tyttöjen päivää vietetään vuosittain 11. lokakuuta. Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Se on päivä juhlia tyttöjen voimaa sekä vaatia parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on tytöt ja tieto. Oulussa tyttöjen oikeuksien eteen tänäkin vuonna kampanjoivat Plan International Suomi ja Tyttöjen talo. Mutta miksi päivää ylipäätään vietetään ja miksi sitä tarvitaan? ”Sillä […]

Kansainvälisestä tyttöjen päivää vietetään vuosittain 11. lokakuuta. Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Se on päivä juhlia tyttöjen voimaa sekä vaatia parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on tytöt ja tieto. Oulussa tyttöjen oikeuksien eteen tänäkin vuonna kampanjoivat Plan International Suomi ja Tyttöjen talo. Mutta miksi päivää ylipäätään vietetään ja miksi sitä tarvitaan?

”Sillä oli niin pieni paita, että kaikki tursusi ulos.” 

”Sellainen miestennielijä” 

Näin yhteiskuntajärjestelmämme ja patriarkaatti pitävät meidät tytöt kontrollissaan edelleen vuonna 2021. Kommentit ovat lainauksia Riina Tanskasen tämän vuoden elokuussa ilmestyneestä Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvateoksesta (Into, 2021). Teos valottaa perusteellisesti sitä, miten yhteiskunnan rakenteet saavat meidät marginalisoimaan kaikkea tyttömäisenä pitämäämme ja laittaa tytöt kilpailemaan keskenään ylhäällä hierarkiassa kylmästi valtaa pitävän supernaisen paikasta. 

Tanskasen kirja on mitä mainiointa luettavaa tyttöjen päiväksi, jota vietetään taas 11.10. Se saa myös kysymään, mikä on tyttöjen tila Oulussa syksyllä 2021.

Mikä tyttöjen päivä?

Tyttöjen päivää ei pidä sekoittaa YK:n kansainväliseen naistenpäivään, jota vietetään 8. maaliskuuta. Kansainvälinen tyttöjen päivä (International Day of the Girl) on YK:n teemapäivä, jota vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tyttöjen päivä oli alunperin kansainvälisen Plan international -lastenoikeusjärjestön aloite.

Päivän tarkoituksena on ennen kaikkea tiedottaa tyttöjen tilanteesta kaikkialla maailmassa ja tukea tyttöjä edistämällä heidän oikeuksiaan ja osallistumismahdollisuuksiaan esimerkiksi tukemalla tyttöjen koulutusta ja elämää ilman syrjintää ja väkivaltaa. 

Kaikkien tyttöjen päivä

Tyttöjen päivällä on kansainvälisesti juhlittuna päivänä luonnollisesti vahvasti globaali ulottuvuus, ja usein sen keskiössä vaikuttavat olevat esimerkiksi kehittyvien maiden tyttöjen ongelmat. Suomalaisia tyttöjä koskevat ongelmat vaikuttavat kehittyvien maiden tyttöjen ongelmien rinnalla varsin mitättömiltä.

Tanskasen kirja tuo kuitenkin ravistelevalla tavalla esiin sen, miten tyttöjen vähättely on arkipäivää myös Suomessa ja miten vakavat seuraukset sillä on koko yhteiskunnalle. Euroopan unionissa joka kolmas yli 15-vuotias nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Suomi on Tanskan jälkeen Euroopan unionin toiseksi turvattomin ja väkivaltaisin maa naisille

Rodullistettujen naisten tilanne on vielä heikompi – erityisesti Suomessa. EU:n vähemmistöjä ja syrjintää koskevan tutkimuksen (2018) mukaan Suomessa maahanmuuttajataustaiset kokevat EU-maista eniten rasistista häirintää. Kun naisten ja miesten välinen palkkaero Suomessa on EU-tasolla iso, on maahanmuuttajanaisen tilanne vielä huonompi. Maahanmuuttajanaisen euro oli vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan vain 62 senttiä suomalaismiehen eurosta, 77 senttiä maahanmuuttajamiehen eurosta ja 84 senttiä suomalaisnaisen eurosta.

Myös Oulun yliopistossa seksuaalista häirintää esiintyy: viimeisen kahden lukuvuoden aikana on tehty kahdeksan ilmoitusta seksuaalisesta häirinnästä. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta Oulun ylioppilaslehden aiemmin haastatteleman opintopsykologi Pia Partasen mukaan syynä vähäiseen ilmiantomäärään voi olla esimerkiksi se, että kaikki häirintätapaukset eivät ohjaudu yliopiston mukaiseen käsittelyprosessiin. Lisäksi on mahdollista, että kaikki opiskelijat eivät tunnista joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi. 

Tiedon puute vieläkin ongelma

Tiedon puute on usein edelleen ongelma seksuaalisen häirinnän tunnistamisessa tai siihen puuttumisessa. 

Plan International Suomi -järjestö onkin nostanut tänä vuonna tyttöjen päivän teemaksi ”tytöt ja tieto”. Sivuillaan järjestö muistuttaa tiedon puutteen olevan yksi keskeisimpiä syitä sille, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu. 

Oulun Tyttöjen talo jakaa vuosittain Vuoden tyttöteko -palkinnon paikalliselle tai lähiseudun henkilölle, joka jollakin tavalla omalla toiminnallaan edistää tyttöjen asemaa. Tänä vuonna palkinnon saa sukupuolta ja valtaa lasten vertaissuhteissa Oulun yliopistossa tutkinut KT, dosentti ja akatemiatutkija Tuija Huuki. Huuki on tuonut lisää ymmärrystä lasten seurustelusuhteiden valtavinoumista, jota on Suomessa aiemmin tutkittu vain vähän. Tyttöjen talon perusteiden mukaan tutkimus ”tukee ymmärrystä ja osaamista lasten kasvatus, opetus- ja ohjaustyössä”.


Aina joku muistaa huomauttaa, että Suomessa tyttöjen asiat ovat moniin maihin verrattuna kuitenkin hyvin. Tällaisesta vähättelevästä asenteesta kertoo myös esimerkiksi Tanskasen teoksen osakseen saama marginalisointi, josta Tanskanen kertoi äskettäin Tympeät tytöt -Instagram-tilillään. Kirja on esimerkiksi monissa kirjakaupoissa päätynyt lastenosastolle. 

Monia edistysaskelia on otettu ja esimerkiksi #MeToo-kampanjan myötä moni asia on muuttunut. Aktivismia ja uutta tietoa tarvitaan kuitenkin edelleen – jaksetaan siis jankuttaa.

Frida Ahonen

Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.

Lue lisää:

Yliopisto keventää maskisuositusta

Oulun yliopisto tiedotti tänään 23.9. maskisuosituksen keventämisestä yliopiston tiloissa. Oulun yliopisto keventää suu-nenäsuojaimen käyttösuositusta ja kasvomaskin käyttö ei ole enää välttämätöntä yliopiston tiloissa. Päätös keventämisestä pohjautuu alueellisen koordinaatioryhmän 21.9. pidetyn kokouksen linjaukseen, että Pohjois-Pohjanmaan alueella palataan perustasolle epidemian suhteen. Oulun kaupungin johtoryhmä päätti 22.9. tämän linjauksen myötä, että kauoungin maskisuositus päivitetään perustasolle. Tällöin maskisuositus ei […]

Oulun yliopisto tiedotti tänään 23.9. maskisuosituksen keventämisestä yliopiston tiloissa.

Oulun yliopisto keventää suu-nenäsuojaimen käyttösuositusta ja kasvomaskin käyttö ei ole enää välttämätöntä yliopiston tiloissa. Päätös keventämisestä pohjautuu alueellisen koordinaatioryhmän 21.9. pidetyn kokouksen linjaukseen, että Pohjois-Pohjanmaan alueella palataan perustasolle epidemian suhteen. Oulun kaupungin johtoryhmä päätti 22.9. tämän linjauksen myötä, että kauoungin maskisuositus päivitetään perustasolle. Tällöin maskisuositus ei ole enää voimassa yleisesti sisätiloissa. Maskien käyttöä suositellaan kuitenkin edelleen esimerkiksi joukkoliikenteessä.

Yliopisto muistuttaa edelleen tiedotteessaan, että kampuksille ei saa tulla sairaana tai epäiltäessä koronavirustartuntaa. Jokaisen vastuullinen toiminta myös vapaa-ajalla edistää arjen sujumista yliopistolla mahdollisimman turvallisesti ja häiriöttömästi.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää: