Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa […]
Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi.
Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa 11 486, joista 4476 käytti äänensä vaaleissa. Äänestysprosentti nousi lähes 10% vuoden 2019 vaaleihin, jolloin äänestysprosentti oli 29,3%. Äänestysprosentti on ollut korkeampi edellisen kerran vuonna 1979, jolloin äänioikeutetuista edustajistovaaleissa äänesti 44,1%.
OYY:n edustajistovaaleissa siis äänestettiin lähes 10% valtakunnallista keskiarvoa enemmän, kun huomioidaan kaikkien 11 ylioppilaskunnan vaalien kokonaistulos. Äänioikeutettuja oli noin 134 015, ja heistä yhteensä 39 401 opiskelijaa äänesti.
Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Eerik Silvén Kokoomuksen vaaliliitosta 114 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas poimi eniten ääniä ja kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa yhdeksään.
Julkaistu
SHARE
Tuuli Heikura
Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.
Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi kaudelle 2022–2023 on valittu Teemu Virtanen ja Miriam Putula. Valinta tehtiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta. Hallitukseen haki kuusi opiskelijaa, jotka haastateltiin edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta. Hakijoita olivat Virtasen ja Putulan lisäksi Riikka Haataja, Ali Heikal, Antero Metso sekä Anni-Maria Teirikko. Kaikki hakijat haastateltiin kokouksessa edustajiston toimesta, jonka jälkeen järjestettiin äänestys edustajiston jäsenten esitysten perusteella. Valintoihin […]
Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi kaudelle 2022–2023 on valittu Teemu Virtanen ja Miriam Putula. Valinta tehtiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta.
Hallitukseen haki kuusi opiskelijaa, jotka haastateltiin edustajiston kokouksessa 12. lokakuuta. Hakijoita olivat Virtasen ja Putulan lisäksi Riikka Haataja, Ali Heikal, Antero Metso sekä Anni-Maria Teirikko. Kaikki hakijat haastateltiin kokouksessa edustajiston toimesta, jonka jälkeen järjestettiin äänestys edustajiston jäsenten esitysten perusteella. Valintoihin vaikutti laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, jonka perusteella tehtävään tuli valita kummankin juridisen sukupuolen edustajat.
Teemu Virtanen on biolääketieteellisen fysiikan opiskelija, Miriam Putula on logopedian opiskelija.
Nyt päättyvällä kaudella hallituksen opiskelijajäseninä toimivat Joni Ollikainen ja Timo Veijola. Heistä kumpikaan ei asettunut ehdolle enää tänä syksynä.
Hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja budjetista. Oulun yliopiston hallitukseen valitaan kaksi opiskelijajäsentä.
Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.
Kansainvälisestä tyttöjen päivää vietetään vuosittain 11. lokakuuta. Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Se on päivä juhlia tyttöjen voimaa sekä vaatia parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on tytöt ja tieto. Oulussa tyttöjen oikeuksien eteen tänäkin vuonna kampanjoivat Plan International Suomi ja Tyttöjen talo. Mutta miksi päivää ylipäätään vietetään ja miksi sitä tarvitaan? ”Sillä […]
Kansainvälisestä tyttöjen päivää vietetään vuosittain 11. lokakuuta. Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Se on päivä juhlia tyttöjen voimaa sekä vaatia parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on tytöt ja tieto. Oulussa tyttöjen oikeuksien eteen tänäkin vuonna kampanjoivat Plan International Suomi ja Tyttöjen talo. Mutta miksi päivää ylipäätään vietetään ja miksi sitä tarvitaan?
”Sillä oli niin pieni paita, että kaikki tursusi ulos.”
”Sellainen miestennielijä”
Näin yhteiskuntajärjestelmämme ja patriarkaatti pitävät meidät tytöt kontrollissaan edelleen vuonna 2021. Kommentit ovat lainauksia Riina Tanskasen tämän vuoden elokuussa ilmestyneestä Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvateoksesta (Into, 2021). Teos valottaa perusteellisesti sitä, miten yhteiskunnan rakenteet saavat meidät marginalisoimaan kaikkea tyttömäisenä pitämäämme ja laittaa tytöt kilpailemaan keskenään ylhäällä hierarkiassa kylmästi valtaa pitävän supernaisen paikasta.
Tanskasen kirja on mitä mainiointa luettavaa tyttöjen päiväksi, jota vietetään taas 11.10. Se saa myös kysymään, mikä on tyttöjen tila Oulussa syksyllä 2021.
Mikä tyttöjen päivä?
Tyttöjen päivää ei pidä sekoittaa YK:n kansainväliseen naistenpäivään, jota vietetään 8. maaliskuuta. Kansainvälinen tyttöjen päivä (International Day of the Girl) on YK:n teemapäivä, jota vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tyttöjen päivä oli alunperin kansainvälisen Plan international -lastenoikeusjärjestön aloite.
Päivän tarkoituksena on ennen kaikkea tiedottaa tyttöjen tilanteesta kaikkialla maailmassa ja tukea tyttöjä edistämällä heidän oikeuksiaan ja osallistumismahdollisuuksiaan esimerkiksi tukemalla tyttöjen koulutusta ja elämää ilman syrjintää ja väkivaltaa.
Kaikkien tyttöjen päivä
Tyttöjen päivällä on kansainvälisesti juhlittuna päivänä luonnollisesti vahvasti globaali ulottuvuus, ja usein sen keskiössä vaikuttavat olevat esimerkiksi kehittyvien maiden tyttöjen ongelmat. Suomalaisia tyttöjä koskevat ongelmat vaikuttavat kehittyvien maiden tyttöjen ongelmien rinnalla varsin mitättömiltä.
Rodullistettujen naisten tilanne on vielä heikompi – erityisesti Suomessa. EU:n vähemmistöjä ja syrjintää koskevan tutkimuksen (2018) mukaan Suomessa maahanmuuttajataustaiset kokevat EU-maista eniten rasistista häirintää. Kun naisten ja miesten välinen palkkaero Suomessa on EU-tasolla iso, on maahanmuuttajanaisen tilanne vielä huonompi. Maahanmuuttajanaisen euro oli vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan vain 62 senttiä suomalaismiehen eurosta, 77 senttiä maahanmuuttajamiehen eurosta ja 84 senttiä suomalaisnaisen eurosta.
Myös Oulun yliopistossa seksuaalista häirintää esiintyy: viimeisen kahden lukuvuoden aikana on tehty kahdeksan ilmoitusta seksuaalisesta häirinnästä. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta Oulun ylioppilaslehden aiemmin haastatteleman opintopsykologi Pia Partasen mukaan syynä vähäiseen ilmiantomäärään voi olla esimerkiksi se, että kaikki häirintätapaukset eivät ohjaudu yliopiston mukaiseen käsittelyprosessiin. Lisäksi on mahdollista, että kaikki opiskelijat eivät tunnista joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.
Tiedon puute vieläkin ongelma
Tiedon puute on usein edelleen ongelma seksuaalisen häirinnän tunnistamisessa tai siihen puuttumisessa.
Plan International Suomi -järjestö onkin nostanut tänä vuonna tyttöjen päivän teemaksi ”tytöt ja tieto”. Sivuillaan järjestö muistuttaa tiedon puutteen olevan yksi keskeisimpiä syitä sille, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu.
Oulun Tyttöjen talo jakaa vuosittain Vuoden tyttöteko -palkinnon paikalliselle tai lähiseudun henkilölle, joka jollakin tavalla omalla toiminnallaan edistää tyttöjen asemaa. Tänä vuonna palkinnon saa sukupuolta ja valtaa lasten vertaissuhteissa Oulun yliopistossa tutkinut KT, dosentti ja akatemiatutkija Tuija Huuki. Huuki on tuonut lisää ymmärrystä lasten seurustelusuhteiden valtavinoumista, jota on Suomessa aiemmin tutkittu vain vähän. Tyttöjen talon perusteiden mukaan tutkimus ”tukee ymmärrystä ja osaamista lasten kasvatus, opetus- ja ohjaustyössä”.
Aina joku muistaa huomauttaa, että Suomessa tyttöjen asiat ovat moniin maihin verrattuna kuitenkin hyvin. Tällaisesta vähättelevästä asenteesta kertoo myös esimerkiksi Tanskasen teoksen osakseen saama marginalisointi, josta Tanskanen kertoi äskettäin Tympeät tytöt-Instagram-tilillään. Kirja on esimerkiksi monissa kirjakaupoissa päätynyt lastenosastolle.
Monia edistysaskelia on otettu ja esimerkiksi #MeToo-kampanjan myötä moni asia on muuttunut. Aktivismia ja uutta tietoa tarvitaan kuitenkin edelleen – jaksetaan siis jankuttaa.
Julkaistu
SHARE
Frida Ahonen
Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.
Oulun yliopisto tiedotti tänään 23.9. maskisuosituksen keventämisestä yliopiston tiloissa. Oulun yliopisto keventää suu-nenäsuojaimen käyttösuositusta ja kasvomaskin käyttö ei ole enää välttämätöntä yliopiston tiloissa. Päätös keventämisestä pohjautuu alueellisen koordinaatioryhmän 21.9. pidetyn kokouksen linjaukseen, että Pohjois-Pohjanmaan alueella palataan perustasolle epidemian suhteen. Oulun kaupungin johtoryhmä päätti 22.9. tämän linjauksen myötä, että kauoungin maskisuositus päivitetään perustasolle. Tällöin maskisuositus ei […]
Oulun yliopisto tiedotti tänään 23.9. maskisuosituksen keventämisestä yliopiston tiloissa.
Oulun yliopisto keventää suu-nenäsuojaimen käyttösuositusta ja kasvomaskin käyttö ei ole enää välttämätöntä yliopiston tiloissa. Päätös keventämisestä pohjautuu alueellisen koordinaatioryhmän 21.9. pidetyn kokouksen linjaukseen, että Pohjois-Pohjanmaan alueella palataan perustasolle epidemian suhteen. Oulun kaupungin johtoryhmä päätti 22.9. tämän linjauksen myötä, että kauoungin maskisuositus päivitetään perustasolle. Tällöin maskisuositus ei ole enää voimassa yleisesti sisätiloissa. Maskien käyttöä suositellaan kuitenkin edelleen esimerkiksi joukkoliikenteessä.
Yliopisto muistuttaa edelleen tiedotteessaan, että kampuksille ei saa tulla sairaana tai epäiltäessä koronavirustartuntaa. Jokaisen vastuullinen toiminta myös vapaa-ajalla edistää arjen sujumista yliopistolla mahdollisimman turvallisesti ja häiriöttömästi.
Julkaistu
SHARE
Tuuli Heikura
Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.
Syyskuisen perjantain alkuilta lupaili hyvää auringon maalaillessa vielä vihreänä pysytteleviä koivuja Oulun Kuusisaaressa, kun lukuvuoden avajaisia juhlimaan tulleiden opiskelijoiden ilakointi alkoi täyttää maisemaa. Hurmos -nimeä kantava Suomen suurimpaan opiskelijoiden lukuvuoden avajaisten festivaalimaiseen iltatapahtumaan odotettiin lähes 8000 kävijää. Tapahtuma polkaistiin käyntiin rantalavalla oululaisen Valkean johdolla, josta heti perään Teekkaritorvet ja Cassiopeia -kuoro viimeistään tempaisivat opiskelijat mukaan […]
Syyskuisen perjantain alkuilta lupaili hyvää auringon maalaillessa vielä vihreänä pysytteleviä koivuja Oulun Kuusisaaressa, kun lukuvuoden avajaisia juhlimaan tulleiden opiskelijoiden ilakointi alkoi täyttää maisemaa. Hurmos -nimeä kantava Suomen suurimpaan opiskelijoiden lukuvuoden avajaisten festivaalimaiseen iltatapahtumaan odotettiin lähes 8000 kävijää.
Tapahtuma polkaistiin käyntiin rantalavalla oululaisen Valkean johdolla, josta heti perään Teekkaritorvet ja Cassiopeia -kuoro viimeistään tempaisivat opiskelijat mukaan juhlatunnelmaan.
Edellisistä opiskelijoille järjestetystä isosta tapahtumasta on aikaa lähes kaksi vuotta. Oulussa avajaistapahtumat olivat tuolloin vielä erilliset ammattikorkeakouluopiskelijoille ja yliopisto-opiskelijoille. Hurmoksessa Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta yhdistivät voimansa ja järjestivät avajaistapahtuman yhteisesti.
Rantalavalla rokattiin huolella Groupie High Schoolin ja Uraaniputken mukaansa tempaavissa esiintymisissä. On vaikeaa muistaa, milloin viimeksi olisi saanut nauttia suuren ihmisjoukon kanssa livemusiikista, ylitsepursuavasta ilosta ja energiasta – näitä toivon lisää.
Illan hämärtyessä yleisön fiilistä ylläpiti Recens. Alueella olleet ystäväni katosivat progressiivisen housen rytmissä tanssivan ihmisjoukon sekaan.
Illan kaksi pääesiintyjää, Erika Vikman ja Gasellit vetivät ihmisjoukon tiiviisti toisiaan kohti. Gasellien lavaesiintymistä ei haitannut yhden jäsenen poissaolo – DJ Ibusalin ’Pilalla’ klassikkobiisin soidessa kauas kantava puhelinten valomeri kieli tämän illan onnistuneen.
Kuvat: Kaisa-Reetta Seppänen & Tuuli Heikura
Julkaistu
SHARE
Kaisa-Reetta Seppänen
Biologian ja viestinnän opiskelija, joka nauttii aikaisista aamuista, viileästä säästä, syväluotaavista ilmiöjutuista, tietokirjoista ja sarjamaratoneista.
Oulun kaupunki järjestää opiskelijoille mahdollisuuden käydä walk in -rokotuksella Linnanmaan kampuksella viikolla 37. Yliopiston puolella tapahtuma järjestetään Saalastinsalissa sekä OAMK:n puolella tilassa 7A209. Kontinkankaan kampukselle on suunnitteilla rokotustapahtuma viikolle 38, mutta tapahtumalle etsitään vielä tiloja ja järjestelyt tarkentuvat tilojen järjestyttyä. Opiskelijoilla on mahdollisuus käydä walk in -koronarokotustapahtumassa Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella Saalastinsalissa viikon 37 aikana. […]
Oulun kaupunki järjestää opiskelijoille mahdollisuuden käydä walk in -rokotuksella Linnanmaan kampuksella viikolla 37. Yliopiston puolella tapahtuma järjestetään Saalastinsalissa sekä OAMK:n puolella tilassa 7A209. Kontinkankaan kampukselle on suunnitteilla rokotustapahtuma viikolle 38, mutta tapahtumalle etsitään vielä tiloja ja järjestelyt tarkentuvat tilojen järjestyttyä.
Opiskelijoilla on mahdollisuus käydä walk in -koronarokotustapahtumassa Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella Saalastinsalissa viikon 37 aikana. Rokotuksia on tarjolla koko viikon 13.9. – 17.9. klo 9-15.
Tapahtumassa voivat käydä niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulun opiskelijat ottamassa ensimmäisen tai toisen rokoteannoksen, mikäli tarvittava aika ensimmäisestä rokotteesta on kulunut. Rokotuksen voi ottaa, jos opiskelee Oulun yliopistolla tai Oulun ammattikorkeakoulussa – opiskelijan ei siis tarvitse olla kirjoilla Oulussa rokotteen saadakseen.
Koronarokotuksia tarjotaan Saalastinsalissa 13.9.-17.9. klo 9-15 ja Oamk:n puolella tilassa 7A209 13.9. klo 9-11.30 sekä 15.9. klo 12.30-15.
Julkaistu
SHARE
Tuuli Heikura
Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.
