Hae Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi 30.5.2021 mennessä!

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee Oulun ylioppilaslehdelle päätoimittajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Lehti julkaisee vuosittain neljä painettua numeroa sekä toimittaa verkkojulkaisua. Päätoimittaja vastaa lehden toimittamisesta, sen linjasta ja sisällöistä. Päätoimittajana toimit osana ylioppilaskunnan monipuolista työyhteisöä. Odotamme hakijalta näkemystä ja halua kehittää lehteä eteenpäin. Työsuhde alkaa 14.6.2021 tai sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään elokuun alussa. Lehteä julkaiseva […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee Oulun ylioppilaslehdelle päätoimittajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Lehti julkaisee vuosittain neljä painettua numeroa sekä toimittaa verkkojulkaisua. Päätoimittaja vastaa lehden toimittamisesta, sen linjasta ja sisällöistä.

Päätoimittajana toimit osana ylioppilaskunnan monipuolista työyhteisöä. Odotamme hakijalta näkemystä ja halua kehittää lehteä eteenpäin. Työsuhde alkaa 14.6.2021 tai sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään elokuun alussa.

Lehteä julkaiseva Oulun yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä edunvalvonta-, koulutus- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Oulun yliopisto on kansainvälinen ja monitieteellinen toimintaympäristö, jossa on opiskelijoita yli 90 maasta. 

Lehden pääasiallinen kohderyhmä on Oulun yliopiston kaikki opiskelijat. Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti itsenäinen julkaisu.

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja haastavan tehtävänkuvan oululaisen opiskelijamaailman ytimessä. Päätoimittajana pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan sisältöjä sekä printtilehteen, verkkoon että sosiaaliseen mediaan. Ohjaat lehden monipuolista avustajajoukkoa ja pyrit kehittämään lehteä jatkuvasti muuttuvalla mediakentällä.

Päätoimittajan pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat 

• uutisten ja juttujen kirjoittaminen ja editoiminen

• lehden sisältöjen suunnittelu ja aikatauluttaminen

• avustajakunnan työn ohjaaminen suomeksi ja englanniksi

• toimitusharjoittelijan ohjaus ja rekrytointi

• sosiaalisen median kanavien päivittäminen 

• taittaminen ja kuvanmuokkaus

• lehden markkinointi ja kehittämistyö

• muut lehteen liittyvät tehtävät

Edellytämme päätoimittajalta

• näkemyksellisyyttä, ideoita ja halua kehittää lehteä

• laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja organisointikykyä 

• kokemusta toimituksellisesta työstä ja editoinnista

• paineensietokykyä ja kykyä priorisoida

• erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja 

• erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen taitoa 

• yleisimpien sosiaalisen median kanavien hallintaa 

Katsomme eduksi 

• oululaisen opiskelijaelämän ja Oulun yliopiston tuntemuksen 

• valokuvaus-, taitto- ja kuvanmuokkausosaamisen (InDesign, Photoshop)

• alan koulutuksen ja työkokemuksen

• rohkeuden ja pelkäämättömän asenteen

Päätoimittajan työaika on 37,5 tuntia viikossa. Tehtävään sovelletaan Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton välistä työehtosopimusta ja tehtävän palkkaus määräytyy kyseisen työehtosopimuksen luokan IIb mukaisesti. Päätoimittajan tehtäviin voi kuulua myös muita kuin edellä mainittuja käytännön työnjohtoon kuuluvia tehtäviä, mutta päätoimittaja ei toimi työnantajan edustajana. 

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi sekä erityyppisiä työnäytteitä (3–6 kpl) 30.5.2021 kello 23.59 mennessä pdf–formaatissa osoitteeseen . Kirjoita sähköpostin otsikkoriville “Hakemus Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi”. Aiempia työnäytteitä voivat olla esimerkiksi uutinen, video, taittotyö, kolumni tai pidempi lehtijuttu. Hakemukset käsitellään hakuajan päätyttyä ja kutsumme osan hakijoista haastatteluun. Haastatteluun kutsuttaville lähetetään ennakkotehtävä. 

Haastatteluun kutsuttaville ilmoitetaan asiasta 31.5.2020. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään viikolla 22 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Haastattelu voidaan toteuttaa myös etänä.

Päätoimittaja on määrä valita OYY:n edustajiston kokouksessa 9.6.2021. Edustajisto voi halutessaan myös haastatella parhaat hakijat. Perehdytys päätoimittajan toimeen tapahtuu sovitusti tarpeen mukaan viikolla 23–24.

Lisätietoja tehtävästä voi kysyä päätoimittaja Iida Putkoselta , p. 0405267821 ja hakuprosessista pääsihteeri Kauko Keskisärkältä, , p. 040 523 1822. 

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Yliopiston määrä palata lähiopetukseen elokuussa – Rehtori Niinimäki kertoo, että vastuu siirtyy opettajille

Syksyllä järjestettävän opetuksen toteuttamistavasta ei ole vielä päätetty, kertoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.  Read this article in English here. Etäopetus on jatkunut Oulun yliopistossa jo yli vuoden. Vaikka kampuksen ovet avattiin opiskelijoille viime kesäkuussa, on opiskelu kaukana normaalista. Tavoitteena on kuitenkin palata normaaliin pian. “Me uskomme ja toivomme, että syksyn alussa palataan normaaliin päiväjärjestykseen. […]

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Syksyllä järjestettävän opetuksen toteuttamistavasta ei ole vielä päätetty, kertoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki

Read this article in English here.

Etäopetus on jatkunut Oulun yliopistossa jo yli vuoden. Vaikka kampuksen ovet avattiin opiskelijoille viime kesäkuussa, on opiskelu kaukana normaalista. Tavoitteena on kuitenkin palata normaaliin pian.

“Me uskomme ja toivomme, että syksyn alussa palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä ajattelemme, että koronatilanne rauhoittuu kesäksi ja on syytä olettaa, että elokuussa aikuisväestö on rokotettukin ainakin yhteen kertaan.”

Niinimäki kertoo, että yliopiston toiveita saattavat vielä rajoittaa valtiolliset tai alueelliset exit-suunnitelmat, eli asetetut rajoitukset sille, missä järjestyksessä palvelut palaavat normaaliin. Yliopisto on tiedottanut aiemmin, että se valmistautuu järjestämään kurssit lähiopetuksena 1. elokuuta alkaen.

Yliopisto ei ole rehtorin mukaan tehnyt tarkempia suunnitelmia lähiopetukseen siirtymisestä eikä suunnitellut erillistä ohjeistusta opettajille. 

“Erityisiä ohjeistuksia syksylle ei ole suunniteltu, eikä yliopiston johdosta tule ohjeita, vaan ne ovat kentällä tehtäviä ratkaisuja opettajien ja opiskelijoiden kesken”, Niinimäki kommentoi.

Päätös etä- ja lähiopetuksesta jäisi siis kurssiopettajan vastuulle.

Kun edellisenä syksynä lähiopetusta tarjottiin pääasiassa aloittaville opiskelijoille, on tällä kertaa tavoitteena lähiopetuksen tarjoaminen kaikille. Toiveena on, että kaikki pystyisivät aloittamaan normaalisti, Niinimäki kertoo. Kyseessä ei kuitenkaan ole puhtaasti paluu vanhaan normaaliin.

“Sekä työ- että koulutuselämässä on opittu korona-aikana asioita, jotka halutaan säilyttää. Uskon, että opiskelijat eivätkä opettajatkaan halua palata ihan siihen samaan kuin ennen koronaa, vaan jotakin etäilyä jää pysyväksi.”

Niinimäen mielestä etäopetus on tuonut ihmisille lisää vapautta ja päätösvaltaa omasta ajankäytöstä, mutta pelkkään etätyöhön ei ole tarkoitus jäädä ikuisiksi ajoiksi.

“Kontaktiopetus on äärimmäisen tärkeää, ja yliopisto huolehtii jatkossakin siitä, että kontaktiopetusta on mahdollisimman paljon. Tutkitustikin tiedetään, että opettajan kanssa käytetty yhteinen aika parantaa oppimismenestystä.”

Toisaalta satojen opiskelijoiden massaluennot ovat rehtorille sellaisia, joissa etätoteutuksesta voi jatkossa olla hyötyä. Jos opetus on yksisuuntaista, ei sen paikalla ole niin suurta merkitystä.

Valintakokeet testinä

Kevään osalta opetus jatkuu etäopetuksena, mutta lähitoteutusta kokeillaan kevään valintakokeissa. Viime keväänä yliopistot järjestivät valintakokeet vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten digitaalisilla kokeilla ja lisätyllä todistusvalinnalla. Kriteerien muutos sai kritiikkiä, jonka myös Niinimäki allekirjoittaa.

“Se kritiikki oli perusteltua ja olen siitä samaa mieltä. Sen takia yliopistot ovat päätyneet järjestämään pääsykokeet nyt lähitoteutuksena. Kun katsoo koronatilannetta valtakunnallisesti, olen luottavainen, että kaikki menee hyvin.”

Niinimäki korostaa kokeiden turvajärjestelyjä ja sitä, että kampukselta löytyy tarpeeksi tilaa jokaiselle kokelaalle. Silti myös fyysisesti järjestetyissä kokeissa on oma ongelmansa: koepäivänä koronakaranteenissa oleva hakija ei voi osallistua kokeisiin tänä vuonna laisinkaan. Yliopistojen yhteisessä ohjeistuksessa linjataan, että myös muuten kipeän, omaehtoisessa karanteenissa olevan tai testitulosta odottavan kokelaan tulee jättää koetilaisuus käymättä.

“Sairastapausten takia voi tulla yksilökohtaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Ne ovat ikäviä asioita ja henkilökohtaisia tragedioita, mutta koronan osalta voi sanoa, että jos joku haluaa itsensä suojella tartunnalta ennen pääsykoetta, niin siihen on kyllä keinot olemassa.”

Oulun yliopistoon haki kevään yhteishaussa 20 133 hakijaa, mikä on yli 3000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Hakijoiden suuresta määrästä huolimatta rehtori Niinimäki on luottavainen, että koetilaisuuksista selvitään turvallisesti.

“Toivon, että pääsykokeeseen tulevat elävät sillä tavalla, etteivät saa tartuntaa ennen pääsykoetta. Luotan, että asiat menevät Oulussa hyvin ja että syksyllä koittaa helpompi aika.”

Käytännössä helpompi aika tarkoittaisi niin uusille kuin vanhoille opiskelijoille paluuta lähiopetukseen, vanhaan normaaliin, heti elokuussa.

Julkaistu alunperin printtilehdessä 2/2021 22.4.2021.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Keskustakampusselvitys julki: ”Tiedekunnista humanistinen, kauppatieteellinen ja tieto- ja sähkötekniikka olisi helpointa sijoittaa keskustakampukselle”

Oulun kaupunki julkaisi tänään 26. huhtikuuta kaupunginvaltuustolle viime viikolla tehdyn Oulun yliopiston keskustakampusselvityksen. Suunnitteluvarausselvityksestä käy ilmi, mitä toimintoja yliopisto aikoo jatkossa säilyttää Linnanmaalla ja mitä siirtää keskustaan. Selvityksessä kerrotaan, että Linnanmaalta keskustakampukselle siirtyvistä tiedekuntien toiminnoista päätetäänhankesuunnittelun edetessä eli kuluvan vuoden aikana. Selvityksessä kerrotaan, että ”yhtenäisen Linnanmaa-kokonaisuuden näkökulmista” yliopisto voisi luopua päärakennuksestaan, Tietotalosta, Ympäristötietotalosta, kauppakorkeakoulun tiloista […]

Oulun kaupunki julkaisi tänään 26. huhtikuuta kaupunginvaltuustolle viime viikolla tehdyn Oulun yliopiston keskustakampusselvityksen. Suunnitteluvarausselvityksestä käy ilmi, mitä toimintoja yliopisto aikoo jatkossa säilyttää Linnanmaalla ja mitä siirtää keskustaan.

Selvityksessä kerrotaan, että Linnanmaalta keskustakampukselle siirtyvistä tiedekuntien toiminnoista päätetään
hankesuunnittelun edetessä eli kuluvan vuoden aikana. Selvityksessä kerrotaan, että ”yhtenäisen Linnanmaa-kokonaisuuden näkökulmista” yliopisto voisi luopua päärakennuksestaan, Tietotalosta, Ympäristötietotalosta, kauppakorkeakoulun tiloista sekä kirjasto Pegasuksen tiloista.

Tiedekunnista taas helpoimmiksi siirrettäviksi nimetään humanistinen tiedekunta, kauppakorkeakoulu sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Tiloista luopumisesta päätetään, kun vuokranantajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa on käyty neuvotteluja, yliopisto kertoo.

Perusteita sille, mitkä tiedekunnat muuttaisivat tulevaisuudessa keskustakampukselle on haettu selvityksessä erikoistiloista. Erikoistiloilla tarkoitetaan Linnanmaalla sijaitsevia laboratorioita ja pajoja, jotka on selvityksen mukaan tarkoitus säilyttää jatkossakin Linnanmaalla. Nämä erikoistilat sitovat selvityksen mukaan teknillisen tiedekunnan ja luonnontieteellisen tiedekunnan jatkossakin Linnanmaan kampukselle.

Kasvatustieteellinen tiedekunta jäisi Linnanmaalle Oulun normaalikoulun sijainnin takia, sillä normaalikoulu toimii yliopiston harjoittelukouluna opettajaopiskelijoille. Keskustakampukselle olisi siis helpointa siirtää alat, jotka eivät tarvitse erikoistiloja tai hyödy Linnanmaan sijainnista erityisesti.

Selvityksessä kerrotaan myös, että yliopiston sisäiset palvelut voisivat jatkossa sijaita pääosin Linnanmaalla ”huomioiden kuitenkin keskustakampukselle tulevat toiminnat sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsemat lähipalvelut”. Toimistotiloja keskustakampukselle luonnehditaan monitilatoimistoina, eli muunneltavina työtiloina.

Työtiloja suunnitellaan hankkeen myöhemmissä vaiheissa tarkemmin. Tämänhetkisessä suunnittelussa opiskelijoita on laskettu olevan keskustakampuksella 4000 ja suunnitteilla on niin suuria monitoimisaleja kuin ryhmätyötiloja ja yksilötyöskentelytiloja.

Keskustakampusrakennuksen suunnittelu on vielä alkuvaiheissa. Yliopiston aikomuksena on järjestää arkkitehtikilpailu rakennuksen kaavoittamista varten hankkeen suunnitteluvaiheen loppupuolella. Selvityksen mukaan suunnitteilla on useaan kerrokseen jakautuva kampus.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulisi julkista tilaa, toiseen kerrokseen puolijulkista tilaa ja ylempiin kerroksiin opiskelu- ja toimistotilat. ”Aulasta avautuu kaikille avoin kansantori, jonka yhteydessä ovat mm. kirjasto ja ravintola”, suunnitelmassa kuvaillaan. Kampukselle on suunniteltu joustavien monitoimisten opetustilojen lisäksi myös liiketiloja.

Kampuksen suunnitteluvarausselvityksessä korostetaan myös kestävää kehitystä. Yliopisto lupaa ympäristösertifioitua kampusta, jonka jokaisessa osassa on huomioitu ympäristöystävällisyys.

”Yliopisto haluaa parantaa kaikkien toimitilojensa energiatehokkuutta ja pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä. Keskustakampus on vähäautoinen kampus, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen ja kestäviin liikkumismuotoihin, mutta parkkitilaa on myös haluaville tarjolla. Tämän monikäyttöisen kampuksen suunnittelua ohjaavia arvoja ovat toiminnallisuus, kustannustehokkuus, kestävä kehitys, hiilineutraalius ja osallisuus”, selvityksessä kuvaillaan.

Kustannuksiltaan kampuksen hinnaksi on selvityksessä asetettu noin 100 000 000 euroa. Hankesuunnittelu jatkuu vuoden 2021 loppuun asti ja jos suunnitteluvaraus etenee toteutukseen asti, kampuksen rakentaminen on määrä aloittaa vuonna 2025.

Suunnitteluvarausselvitys käytiin läpi aiemmin tänään pidetyssä valtuustoseminaarissa ja aiheesta keskustellaan lisää tänään pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kokous alkaa kello 17 ja sitä voi seurata suorana kaupungin Youtube-kanavalta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

OYY:n hankekoordinaattoriksi Timi Kärki, tapahtumatuottajaksi Kati Kantonen ja yhteisöasiantuntijaksi Eetu Leinonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa aloittaa kolme uutta työntekijää. Alkuvuoden aikana haussa olivat hankekoordinaattorin paikka hyvinvointituutoreihin liittyvässä hankkeessa sekä tapahtumatuottajan ja yhteisöasiantuntijan paikat ylioppilaskunnassa. Read this article in English. Ensimmäinen uusi työntekijä valittiin 5. maaliskuuta pidetyssä OYY:n hallituksen kokouksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hyvinvointihankkeen koordinaattoriksi valittiin Timi Kärki. Kärki opiskelee historiaa Oulun yliopistossa ja on toiminut OYY:n […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa aloittaa kolme uutta työntekijää. Alkuvuoden aikana haussa olivat hankekoordinaattorin paikka hyvinvointituutoreihin liittyvässä hankkeessa sekä tapahtumatuottajan ja yhteisöasiantuntijan paikat ylioppilaskunnassa.

Read this article in English.

Ensimmäinen uusi työntekijä valittiin 5. maaliskuuta pidetyssä OYY:n hallituksen kokouksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hyvinvointihankkeen koordinaattoriksi valittiin Timi Kärki.

Kärki opiskelee historiaa Oulun yliopistossa ja on toiminut OYY:n edustajistossa. Hän aloitti työnsä OYY:llä viime viikolla. Hankekoordinaattorin paikkaa haki määräaikaan mennessä 15 ihmistä joista kolme haastateltiin. Hankekoordinaattorin on määrä toimia vuoden 2022 loppuun asti edistämässä hyvinvointituutori-toimintaa Oulun yliopistossa.

”Tuntuu oudolta hypätä opiskelijan roolista yhtäkkiä asiantuntijaksi. On mahtavaa päästä tekemään merkityksellistä työtä ja pyrkiä parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia suuremmalla mittakaavalla kuin ennen. Pyrin siihen, että kaikilla on mahdollisuus löytää itselleen sopivaa ajanvietettä ja löytää myös uusia kavereita harrastuksista”, Kärki kommentoi lehdelle.

Viime torstaina 25. maaliskuuta OYY:n hallitus valitsi kokouksessaan ylioppilaskunnalle uuden tapahtumatuottajan ja yhteisöasiantuntijan. Aiemmin työnimikkeet ovat kuuluneet yhdelle työntekijälle, tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijalle. Edellisen tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijan irtisanouduttua nimikkeet erotettiin omiksi työtehtävikseen helmikuussa 2021.

Ylioppilaskunnan tapahtumatuottajaksi valittiin torstaina Kati Kantonen. Kantonen on kasvatustieteiden maisteri Jyväskylän yliopistossa. Tapahtumatuottajan paikkaa haki yhdeksän ihmistä, joista kolme haastateltiin. Tapahtumatuottaja vastaa muun muassa lukuvuoden avajaistapahtuman järjestämisestä.

Yhteisöasiantuntijaksi valittiin 11 hakijan ja neljän haastatellun joukosta Eetu Leinonen. Leinonen opiskelee Oulun yliopistossa tilastotieteitä ja suomen kieltä. Hän toimi OYY:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2020 sekä OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan sijaisena alkuvuodesta 2021. Leinonen aloitti työnsä yhteisöasiantuntijana maanantaina 29. maaliskuuta. Yhteisöasiantuntijan tehtävä on määräaikainen ja se kestää vuoden 2022 loppuun asti.

”Tavoitteenani tässä työssä on olla läsnä opiskelijoille ja järjestöille. Lisäksi pyrin työssäni kehittämään yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteisöllisyyttä ja valvomaan erityisesti kansainvälisiin asioihin liittyviä etuja. Tunnelma on tällä hetkellä innostunut ja toivon pian pääseväni aloittamaan työt täyttä höyryä”, Leinonen kertoi lehdelle ensimmäisenä työpäivänään.

OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä kertoo olevansa tyytyväinen valintoihin.

”Valitut edustavat hyvin eri taustoja: mukana on toimintaan enemmän perehtynyt henkilö Leinonen, hieman toimintaa tunteva Kärki että täysin uutta näkökulmaa tuova henkilö Kantonen”, Keskisärkkä kertoo.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

OYY palkitsi ansioituneita ansiomerkein – korkein kunnia Janne Hakkaraiselle

Oulun yliopiston ylioppilaskunta jakoi 27.2.2020 61-etävuotisjuhlassaan kunniamerkkejä ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneille toimijoille. Yhteensä kunniamerkkejä jaettiin 88 kappaletta. Kunniamerkit jaettiin OYY:n piirissä toimivien järjestöjen ehdotusten perusteella. Päätös jaettavista merkeistä tehtiin OYY:n hallituksen kokouksessa 23.2.2021. Ylioppilaskunnan jakamista merkeistä korkea-arvoisin, kunniamerkki, myönnettiin OYY:n pitkäaikaiselle viestintäasiantuntijalle Janne Hakkaraiselle. Hakkarainen irtisanoutui tehtävästään viime vuonna ja toimii nykyään […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta jakoi 27.2.2020 61-etävuotisjuhlassaan kunniamerkkejä ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneille toimijoille. Yhteensä kunniamerkkejä jaettiin 88 kappaletta.

Kunniamerkit jaettiin OYY:n piirissä toimivien järjestöjen ehdotusten perusteella. Päätös jaettavista merkeistä tehtiin OYY:n hallituksen kokouksessa 23.2.2021.

Ylioppilaskunnan jakamista merkeistä korkea-arvoisin, kunniamerkki, myönnettiin OYY:n pitkäaikaiselle viestintäasiantuntijalle Janne Hakkaraiselle. Hakkarainen irtisanoutui tehtävästään viime vuonna ja toimii nykyään Oulun yliopiston viestintäasiantuntijana. Edellinen kunniamerkki myönnettiin PSOASin Jonne Kettuselle viime vuonna.

Lue koko lista ansiomerkin saaneista alta.

Kunniamerkki

Janne Hakkarainen

I luokan ansiomerkki

Hyypiö Anni

Leinonen Eetu

Mäki-Pollari Reeta

II luokan ansiomerkki

Gioia Sandler Bruno

Impola Jarkko

Kilponen Janne

Mehtätalo Eevasisko

Nieminen Petra

Palokangas Eelis

Siira Santeri

Timonen Tuomas

Viinikka Viljami

III luokan ansiomerkki

Aaltonen Toni

Antinkaapo Saana

Bazia Jakub

Bergström Eemeli

Berki Bence

Bäckman Jemina

Eskelinen Janne

Haataja Riikka

Hannonen Juuli

Harju Susanna

Hautamäki Marjut

Heikkinen Jonna

Herala Sami

Hälinen Kaarin

Härkönen Kati

Härkönen Lauri

Issakainen Olga

Junttila Sara

Juntunen Helmi

Juusola Hanna

Jämsä Lilja

Järvinen Pauliina

Kaisko Kalle

Kangas Mari

Kirjavainen Janne

Kivirikko Tiia

Kokkonen Anni

Kokkoniemi Iikka

Kvist Paula

Kärki Timi

Lahdenperä Silja

Laiti Malla

Laitinen Erkki

Lakkala Samuel

Latva-Kyyny Jonna

Lehtonen Aleksi

Lohiniva Inka

Länsman Máren-Elle

Marjakangas Salla

Martinkauppi Noora

Marttila Tuukka

Miettinen Heli

Mikkonen Roosa

Moilanen Marianna

Määttä Emma

Niemelä Anni

Niemi Outi

Niskanen Markus

Oikarinen Hannu

Piukkula Eetu

Postila Aleksi

Putkonen Maiju

Pääkkölä Julia

Pöllänen Antti

Quiroz Marco

Rautio Jori

Salo Saku

Sankila Eero

Sarja Katariina

Siilanen Joonas

Sinisalo Nikolas

Siponen Essi

Sjöberg Suvi

Sohlo Laura

Soudunsaari Joonas

Strand Henri

Taanila Samuli

Tikkanen Vilho

Tuomi Nita

Turpeinen Emmi

Törrö Lotta

Uusi-Seppälä Siru

Veijola Timo

Virtanen Oskari

Yli-Ojanperä Sanni

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Kansainvälisten opiskelijoiden apurahoista päätetään torstaina – OYY toivoo kannanotossaan, että asia palautettaisiin valmisteluun

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kokouksessaan kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistamista torstaina 25. helmikuuta. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mukaan uudet mallit heikentävät kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja niiden valmistelu on ollut epädemokraattista.

Read this story in English.

“Käytännössähän tämä on tarkoittanut, että apurahamallia halutaan heikentää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Olli Joki kertoo. 

OYY julkaisi tänään kannanoton Oulun yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistukseen. Mallia on tarkoitus käsitellä Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa huomenna, torstaina 25. helmikuuta.

”Tämänhetkinen päätösesitys heikentää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden apurahoja merkittävästi ja jatkaa niiden heikentämistä yliopiston koko strategiakauden ajan”, kannanotossa sanotaan.

Kannanotto koskee apurahojen uudistuksen lisäksi myös aiheen käsittelyä yliopiston hallinnon sisällä. OYY:n hallitus kertoo, että vaikka keskusteluja on käyty esimerkiksi koulutuksen johtoryhmässä, hallitukselle torstaina vietävä esitys eroaa käydyistä keskusteluista huomattavasti.

Koulutuksen johtoryhmä on yliopiston hallinnon osa, joka päättää koulutuksen kehittämisestä. Sen tehtävänä on ollut suunnitella apurahamallin uudistamista. Joen mukaan koulutuksen johtoryhmässä käytyjä keskusteluja ei ole kuitenkaan otettu huomioon.

“Nyt hallitukselle esitellään täysin erilaista mallia, kuin keskustelujen pohjalta oli tarkoitus esittää. Tämä malli on huomattavasti heikompi opiskelijan näkökulmasta.”

Kannanotossaan OYY vaatii, että päätöksentekoprosessi keskeytetään ja apurahamallin uudistaminen valmistellaan perusteellisemmin. Tavoitteena on, että yliopiston hallituksen kokous ei torstaina hyväksyisi sille esitettyjä malleja. OYY kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että uudistuksen seurauksia ei ole arvioitu.

”Meidän mielestämme tällainen kiireellinen ja huolimaton valmistelu ei ole hyvää hallinnollista tapaa tai yliopiston arvojen mukaista”, Joki sanoo.

Jatkossa opiskelijalle vähemmän tukea?

Hallitukselle torstaina esiteltävissä apurahamalleissa on neljä eri vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa opiskelijalle ei myönnetäisi lainkaan apurahaa.

Toisessa vaihtoehdossa jokainen opiskelija maksaa ensimmäisen opiskeluvuotensa maksun täysin itse. Toisesta vuodesta lähtien opiskelijalla on mahdollisuus saada 70 prosentin korvaus lukuvuosimaksusta, kunhan tämä on suorittanut tarvittavan määrän opintoja ja menestynyt niissä hyvin. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisteriopinnoille apuraha on 70 prosenttia vuodessa, jos samat ehdot täyttyvät.

Kolmannessa vaihtoehdossa opiskelija maksaa edellisen tapaan ensimmäisenä vuonna täyden lukuvuosimaksun. Toiselle opintovuodelle apuraha on 50 prosenttia, jos ehdot täyttyvät. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisterivuosille apuraha on 50 prosenttia.

Neljäs vaihtoehto on poikkeustapauksia varten. Siinä apurahaa myönnetään joka vuosi ja se pysyy samana läpi opintojen.

Verrattuna nykyisiin malleihin muutoksia on tulossa niin apurahan määrään kuin sen alkamisaikaan. Nykyisillä malleilla apuraha alkaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna toisin kuin ehdotetuissa uusissa malleissa.

Nykyisillä apurahamalleilla opiskelija voi saada joko 50 prosentin apurahan, 75 prosentin apurahan tai täyden apurahan opintojensa alusta alkaen. Jokaisessa mallissa apuraha jatkuu läpi opintojen, jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä vuoden aikana. Muutos olisi siis suuri erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kohdalla.

“Etenkään yksittäinen opiskelija ei voi olla yhtään varma, saako hän apurahaa koko opiskeluajalle. Uusi apurahajärjestelmä rajaa myös hakijat vain hyvästä sosioekonomisesta taustasta tuleviin, mikä saattaa rajoittaa hyvien hakijoiden määrää”, Joki kertoo.

Rahallisesti muutos tarkoittaisi opiskelijalle sitä, että lukukausimaksut kasvavat. Ensimmäinen lukuvuosi on myös pystyttävä kustantamaan täysin omasta taskusta. 

Tämänhetkiset lukuvuosimaksut ovat noin 10 000 euroa alasta riippuen. 10 000 euron lukuvuosimaksusta maksettavaksi jää nykyisellä apurahamallilla opiskelijalle maksimissaan 5000 euroa ja parhaimmillaan ei mitään. 

Yliopiston hallitukselle ehdotetuissa malleissa opiskelijan maksettavaksi jää ensimmäiseltä vuodelta koko 10 000 euroa. Tämän jälkeen maksettavana on mallista riippuen joko 5000 euroa tai 3000 euroa lukuvuodelta. Esimerkiksi kolmen vuoden kandidaatintutkinto maksaa siis nykyiseltään nollasta 15 000 euroon ja ehdotetun mallin pohjalta vähintään 16 000 euroa.

Ehdotetuista malleista opiskelijalle edullisin vastaa nykyisen mallin kalleinta vaihtoehtoa, minkä päälle opiskelija joutuu joka tapauksessa maksamaan ensimmäisestä vuodestaan täyden 10 000 euron summan. Kokonaisuudessaan uudet ehdotukset siis kasvattavat yksittäisen opiskelijan lukuvuosimaksuja.

Tavoitteena viivyttää päätöstä

“En tiedä mikä muutosta motivoi. Kaikki menee nyt hyvin, joten miksi järjestelmää pitäisi muuttaa? Suomen koulutuksen perustuskiviä ovat ilmainen koulutus ja hyvät yliopistot ja tämä muutosehdotus yliopistolta heikentää sitä”, OYY:n hallituksen Vivek Manjunatha Swamy sanoo.

“Apurahajärjestelmän muuttaminen rajoittaa kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia. Enää ei ole kyse siitä, ovatko he akateemisesti päteviä vaan siitä, millainen heidän taloudellinen tilanteensa on”, hän lisää.

Apurahojen määrät ovat laskeneet vuodesta 2018 asti ja nyt valmisteilla oleva malli vähentäisi opiskelijan saamaa apurahaa entisestään. Yliopisto perustelee mallin uudistamista byrokratian vähentämisellä ja koulutuksen kehittämisellä. 

Myös myönnettävien apurahojen määrä vähenee huomattavasti: yliopiston hallitukselle esiteltävissä malleissa apurahojen saajat vähenisivät 90 prosentista opiskelijoista 50 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

“Yksi merkittävä asia mikä muuttuu on, että apurahan saajien määrää vähennetään. Tästä ei keskusteltu lainkaan koulutuksen johtoryhmässä ennen kuin asiaa menee hallituksen päätettäväksi”, OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Eetu Leinonen kertoo.

“Meidän tarkoitus on se, että päätöstä ei tehtäisi.”

OYY toivoisi päätöksen tekoon myös laajempia näkökulmia ja itse opiskelijoiden huomioimista. Manjunatha Swamy toivoo, että kansainvälisiltä opiskelijoilta kysyttäisiin palautetta ennen suuren päätöksen tekemistä. Myös Joki korostaa, että kansainvälisillä opiskelijoilla on muitakin vaihtoehtoja kuin Oulu.

“Vaikka tämä ei vaikuta nykyisten kansainvälisten opiskelijoiden elämään, pitäisi kysyä että miksi opiskelijat valitsivat juuri Oulun. Vaikuttiko saatavilla oleva apuraha siihen?” Joki miettii.

Päätös uudesta apurahamallista tehdään yliopiston hallituksen kokouksessa torstaina 25. helmikuuta. Nähtäväksi jää, onnistuuko OYY viivyttämään päätöksen tekoa ja palautetaanko asia valmisteluun, kuten kannanotossa toivotaan.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: