Read this article in English.
Tiedote alkaa. Opiskelijajäsenille maksetaan kokouspalkkiota 41,20 euroa kokoukselta 1.10.2020 eteenpäin seuraavista kokouksista: kollegio, tutkintolautakunta, koulutuksen johtoryhmä, koulutusneuvosto, tiedekuntahallitus, tiedekunnan johtoryhmä ja koulutustoimikunta. Tiedote päättyy. Herää useita kysymyksiä: Mikä kokous? Mikä toimikunta? Mikä palkkio? Mikä opiskelijajäsen?
Opiskelijajäsen edustaa opiskelijoita yliopiston toimielimissä. Hänen tehtävänään on tuoda esiin opiskelijoiden näkökulma ja ajaa opiskelijoiden etuja. Opiskelijajäsen on täysivaltainen yliopiston kokouksissa, eli toisin sanoen heillä on yhtä suuri oikeus puhua ja äänestää kuin muillakin jäsenillä. Tällaisia ovat hallopedit, eli hallinnon opiskelijaedustajat, jotka vaikuttavat opiskelun ja tutkimuksen tulevaisuuteen edustamassaan korkeakoulussa.
Halloped voi edustaa myös yliopiston ulkopuolisissa toimielimissä, kuten Oulun yliopiston tapauksessa oululaisten opiskelijayhteisöjen omistaman ravintolaketju Unirestan, Oulun ylioppilasavun ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) hallituksissa, valtakunnallisesti toimivassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) valtuuskunnassa ja paikallisesti toimivassa YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön johtokunnassa. Halloped-valinnoista vastaa ylioppilaskunta tai opiskelijakunta.
Hyi, minkälainen vastuu, saatat ajatella. Miten paljon valtuuskuntia, toimikuntia, neuvostoja, johtoryhmiä ja hallituksia! Kieltämättä lista on aika muhkea. Mutta jos asiaa ajattelee tarkemmin, se käy järkeen, onhan yliopisto iso laitos ja monista asioista täytyy tehdä päätöksiä. Ilman opiskelijaedustajia kukaan ei tietäisi opiskelijaelämän todellisista ongelmakohdista. Yliopistot kun ovat syntyneet opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijathan ovat itse keksineet yliopistoinstituution keskiajalla ja hankkineet sinne opettajansa.
Mutta mitä ovat ne asiat, joihin opiskelijat voisivat nykyään haluta vaikuttaa? Kuka jaksaa puuttua jokaisen byrokraattisen päätöksen yksityiskohtaan? Oikeastaan asiat voivat olla hyvinkin konkreettisia. Jos esimerkiksi opiskelijaravintoloissa tarjotaan huonoa ruokaa tai ei olla otettu allergioita kunnolla huomioon, siihen hallopedit voivat vaikuttaa. Samoin kuin siihen, millaista graduohjausta saadaan. Hallopedien avulla nämä asiat voivat muuttua. Hallopedien panostuksen ansiota ovat muun muassa yliopiston Hiljainen huone sekä jo ajasta iäisyyteen siirtyneet 55 opintopistettä -haalarimerkit sekä lounasliput.
Entä se palkkio sitten? Varsinaista palkkaa opiskelijaedustaja ei saa, mutta useimmista kokouksista saa 41,20 euron kokouspalkkion. Tarkoittiko alun tiedote siis, että hallopedit saavat enemmän rahaa? Hallopedit saavat lokakuun alusta saakka useammista kokouksista palkkiota kuin aiemmin, mutta kokouspalkkio ei ole summana noussut. Kokouspalkkioiden laajentamiseen oli vaikuttamassa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija (kopo) Aino Rossi. Muun muassa hänen panoksellaan saatiin hallopedien vaivannäölle sopivampaa vastiketta.
EI TARVETTA YLI-IHMISYYDELLE
Kauppatieteitä kolmatta vuotta opiskelevan halloped Antti Pennalan mielestä kenestä tahansa on opiskelijajäseneksi, jos motivaatiota käyttää omaa aikaa yhteisten asioiden kehittämiseen löytyy. Pennala on opiskelijaedustajana koulutuksen johtoryhmässä (KJR), jossa tehdään yhteistyötä koulutusdekaanien ja koulutuksesta vastaavan vararehtorin kanssa koulutuksen strategioinnissa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Pennala on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden koulutuksen kehittämiseen Oulun yliopistossa.
Pennala sanoo, että hallopedtoiminnassa on tärkeää ymmärtää päätösten kauaskantoisuus ja se, että kokouksissa tehtävät päätökset eivät vielä mahdollisesti kosketa nykyopiskelijoita.
“Hallopedeiksi tarvitaan sellaisia henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa siihen, miltä meidän yhteinen yliopistomme näyttää sen jälkeen, kun emme enää itse opiskele täällä”, Pennala sanoo.
Vaikka hallopedhakuja on vuosien saatossa markkinoitu supersankarikuvastolla, OYY:n kopon Aino Rossin mukaan hallopedit eivät ole mitään yli-ihmisiä.
“Toimiakseen hallopedina ei tarvitse olla superopiskelija vaan on tärkeää tietää tavallisten opiskelijoiden ongelmat. Jos hakee hallopediksi ja osoittaa perehtyneisyyttä, pääsee suurella todennäköisyydellä. Hakijoita ei tulvi ovista ja ikkunoista”, Rossi sanoo. Eihän Batmanilläkään ole supervoimia, tärkeintä on kiinnostus siihen mitä tekee. Tässä tapauksessa Batmanin kostonhimo rikollisuutta kohtaan korvautuu hallopedien pyrkimyksiin kehittää opiskelijaelämää.
Hallopedina toimimisen vaivattomuuteen yhtyy luonnontieteellisen tiedekunnan koulutustoimikunnassa opiskelijaedustajana toimiva Nita Tuomi, jonka mukaan kenestä vain on hallopediksi, koska homma on helppoa ja kevyttä.
“Koulutustoimikunnassa hallopedina toimiminen ei vaadi muuta kuin muutaman tunnin aikaa kuukaudesta sekä mielenkiintoa koulutuksen toimivuutta kohtaan. Erityisen paljon toimikunnassa vaikuttaminen hyödyttää kuitenkin kopoja, koska he toimivat oivallisena linkkinä opiskelijoista yliopiston hallintoon asti!” Tuomi kertoo.
Käytännössä Nita Tuomi edustaa opiskelijoita koulutustoimikunnan kokouksissa, joissa päätetään muun muassa opiskelijoiden sisäänottomääristä ja todistusten ulkomuodosta. Kokouksia järjestetään kerran kuussa ja kokousten materiaali on käytävä läpi ennen kokousta.
Samoin Antti Pennalan toiminta opiskelijajäsenenä KJR:ssä on käytännössä läsnäoloa kokouksissa. Kokouksia varten on perehdyttävä kokousmateriaaliin ja kokoukseen valmistaudutaan palaveeraamalla varajäsenen ja OYY:n kopon Aino Rossin kanssa.
“Mietimme etukäteen, mitkä ovat sellaisia asioita kokouksessa, joihin kannattaisi ottaa kantaa. Kokouksessa seuraamme keskustelua ja sen mukaan kommentoimme niitä asioita, joita kannattaa kommentoida. Eli ei kannata joka asiaan sanoa, jos ei ole ihan pakko”, Pennala kuvailee.
Innostuksen lähteä mukaan vaikuttamistoimintaan Pennala sai tutustuttuaan hallopedeihin yliopistossa.
“Minulle vinkattiin, että voisin hakea kauppakorkeakoulun koulutustoimikunnan jäseneksi. Tulin valituksi ja sitä kautta sain ensimmäisen kosketuksen hallopedtoimintaan”, Pennala kertoo.
Pennalan mukaan hallopedina oppii kehittämään itseään, koska kokouksissa tulee vastaan suuriakin kokonaisuuksia, joiden hahmottamisesta on hyötyä tulevaisuuden työuralla. Uutta opittavaa on tarjolla päivittäin.
“Hallopedina saan täyttää tiedonjanoani ja oppia joka päivä jotain uutta. Onnistumiset palkitsevat, kun on käytetty kopon ja varajäsenen kanssa aikaa joidenkin uusien periaatteiden kommentointiin ja huomaa, että kokouksessa asiat menevät läpi”, Pennala kertoo. Hän painottaa myös yhteistyötaidon oppimista tiedekunnan ja yliopiston hallintojen kanssa.
Pelkällä valittamisella ei kuitenkaan päästä puusta pitkään.
“Yleisesti saattaa tuntua, että moni asia on huonosti opiskelijoiden asioissa, mutta on tärkeää huomata, että myös positiivista palautetta pitää antaa. Tällainen toiminta koskee kaikkea tekemistä elämässä, mutta on hyvä huomata hallopedtoiminnan kautta, että näin oikeasti on”, Pennala huomauttaa.
Kaikki hallinnon opiskelijaedustajan hommissa ei kuitenkaan ole pelkkää oppimista, byrokratiaa ja pöhisemistä. Mukana tulevat myös uudet ihmiset, joiden kanssa tehdä vaikuttamistyötä ja vaihtaa ajatuksia.
“Eihän tämä olisi niin kivaa, jos ei tapaisi uusia ihmisiä ja voisi viettää aikaa sellaisten kanssa, joita kiinnostavat samat asiat. Haluaisinkin nähdä enemmän hallopedeja jokaiselta vuosikurssilta ja tiedekunnasta. Taustalla ei niinkään ole väliä vaan sillä, mitä on valmis tekemään. Uuden opiskelijan näkökulmat ovat yhtä hyviä kuin vanhemman”, Pennala sanoo.
“YKSI HALLOPED EDUSTAA SATOJA TAI TUHANSIA OPISKELIJOITA”
Myös Nita Tuomi päätti hakea hallopediksi edellisten hallopedien suosituksesta.
“Toimin biologian ainejärjestössä Syntaksiksessa koulutuspoliittisena ministerinä ja koin, että hallopedpaikasta olisi hyötyä myös ainejärjestölle”, kertoo Tuomi.
Tuomi sanoo, että hallopedtoiminnassa hän on päässyt vaikuttamaan opiskelijoita koskeviin päätöksiin jo niitä suunniteltaessa ja muokkaamaan niitä paremmin opiskelijat huomioiviksi.
“Hallopedtoiminnan avulla pysyn tavallista opiskelijaa paremmin perillä yliopiston hallintoa koskevista asioista, jotka vaikuttavat luonnollisesti suoraan myös opiskelijoihin. Tässä tehtävässä koen voivani vaikuttaa asioihin ja näen tulokset välittömästi”, Tuomi selittää.
Englantilaista filologiaa opiskeleva Annakaisa Tikkinen taas sanoo, että hallintoelimissä opiskelijajäseninä kannetaan samaa vastuuta päätöksenteosta kuin kaikki muutkin jäsenet.
“Siinä ei olla pelkästään viestinviejinä – isossa kuvassa kyse on koko yliopistodemokratian toteutumisesta”, Tikkinen sanoo.
Siksi hallopedina toimiminen vaatii erityisesti sitoutumista.
“Yksi halloped voi edustaa laskennallisesti satoja tai tuhansia opiskelijoita – on tärkeää, että hommaan sitoutuu, jotta opiskelijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa”, Tikkinen painottaa.
Tikkinen on itse opiskelijajäsenenä yliopiston tutkintolautakunnassa, jossa käsitellään muun muassa opiskelijoiden tai opiskelemaan hakevien tekemiä oikaisupyyntöjä. Oikaisupyynnön voi tehdä, jos on esimerkiksi tyytymätön opinnäytetyön arviointiin, opintojen hyväksiluvusta tehtyyn päätökseen tai opiskelijavalinnan pisteytyksiin.
Tikkinen kertoo kokeneensa merkitykselliseksi vaikuttamisen opiskelijoiden oikeuksien ja yliopistoyhteisön kehittämisen puolesta.
“Työelämävalmiudetkin vahvistuvat!” hän lisää.
Sekä Pennala että Tikkinen ovat samaa mieltä siitä, että hallopedina on osattava avata suunsa.
“Tärkeintä on rohkeus avata suunsa oikealla hetkellä, oli kyse sitten mielipiteensä esittämisestä tai ‘hei en tajua, voiko joku selittää’ -puheenvuorosta. Hallinnossa toimiminen on hyvä paikka myös harjoitella sitä rohkeutta, vaikka ajatus tuntuisikin kuumottavalta. Halloped-toiminta sopii siis rohkeille tai sellaisiksi haluaville”, Tikkinen sanoo.
“Siitä on apua, että uskaltaa puhua, kun on sen paikka, pystyy käsittelemään isoja kokonaisuuksia ja osaa ajatella asioita vähän boksin ulkopuolelta”, Pennala kertoo.
OYY:n kopo Aino Rossi kertoo, että hallopedtoiminnassa on myös muita hyviä puolia. Hallopedina saa kokemusta, verkostoja (esimerkiksi yliopiston hallintoon ja koulutusvastaaviin), täytettä cv:hen, opintopisteitä, isosta osasta toimielimiä saa rahaa, kokouspullaa, tietoa yliopiston valmistelussa olevista asioista ja saa kommentoida asiakirjoja, joihin ei pääse suoraan vaikuttamaan.
OYY järjestää hallopedeille myös kahvituksia, illanistujaisia ja klubeja sekä vuosittain pikkujoulut, vappusimailut ja kierroksen vesibussilla. Tapahtumien kautta tutustutaan ainejärjestöaktiiveihin ja toisiin hallopedeihin. Ilman virkistäytymistä homma voisi käydä puisevaksi ja pelkkä kokouksissa nuokkuminen jättäisi pestistä saadun kokemuksen melko yksipuoliseksi.
RYHMÄT UUSIUTUVAT SYKSYISIN
Miten ja kuka hallopediksi sitten pääsee? Kuka tahansa voi hakea hallopediksi eikä aiempaa kokemusta järjestö- tai vaikuttamistoiminnasta tarvita. Avoimet haut löytyvät OYY:n nettisivuilta ja Oulun yliopiston hallopedportaalista.
Tälläkin hetkellä meneillään on useita täydennyshakuja. Joka toinen syksy järjestetään myös isot haut, joissa valitaan kaikki hallopedit uusiksi. OYY kouluttaa kaikki hallinnon opiskelijaedustajat ja järjestää perehdytyksiä. Edelliset perehdytykset ovat olleet tämän vuoden syyskuussa, mutta lisäkoulutuksia voidaan järjestää pitkin vuotta hallopedien itsensä pyytämistä aiheista.
Useimmat hallinnon opiskelijaedustajan pestit kestävät kaksi vuotta, mutta pestistä voi myös erota kesken kauden, jos työstä tulee liian kuormittavaa tai jos ehtii valmistua. Varsinaisen jäsenten lisäksi toiminnassa on mukana myös varajäseniä, joiden ei tarvitse osallistua kokouksiin, ellei varsinainen jäsen jotenkin esty saapumaan paikalle. Aino Rossi muistuttaa myös, että OYY:n asiantuntijat auttavat ongelmatilanteissa ja vastaavat kysymyksiin.
Hallopedit eivät myöskään toimi tehtävissään ilman toisten opiskelijoiden tukea. Hallopedeille voi antaa palautetta, jonka he voivat ottaa huomioon. Opiskelijajäsenet edustavat opiskelijoita ja valvovat heidän etujaan, joten he tarvitsevat muiden opiskelijoiden tukea ja mielipiteitä, jotta he voivat hoitaa edustustehtäväänsä. Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää istuville hallopedeille suoraan sähköpostitse. Kaikkien istuvien hallopedien yhteystiedot löytyvät halloped.fi/fi/oulu-nettisivuilta. Sieltä löytyvät myös kaikki toimikunnat, hallopedpestien pituuudet ja kuvaukset sekä meneillään olevat hallopedhaut.
Lyhyesti alun kankea tiedote pitää sisällään siis seuraavaa: Opiskelijoita yliopiston hallinnon kokouksissa edustaville opiskelijajäsenille maksetaan kokouspalkkiota useammista kokouksista kuin aikaisemmin. Opiskelijat saavat palkkion tekemästään työstä – Siinä kaikki pähkinänkuoressa.
