”Lopetin juuri pakolaislasten opettajien kouluttamisen, ja kävelen läheiseen kahvilaan. Siellä pitäisi olla hyvä internet-yhteys”, kertoo iloinen ääni Skype-puhelun kautta.
Ääni kuuluu Laura Vanhaselle, joka on haastatteluhetkellä työkomennuksella Kreikan pakolaisoperaatiossa. Vanhanen työskentelee Kirkon Ulkomaanavulla koulutussektorin kehittämisen asiantuntijana, ja matkustaa työnsä vuoksi paljon. Työtehtävät vievät Vanhasen usein kehittyville alueille ja hauraisiin valtioihin.
Oulusta kotoisin oleva Vanhanen aloitti opintonsa Oulun yliopistossa vuonna 2006. Syyksi Oulun yliopistoon hakemiselle Vanhanen kertoo halun opiskella opettajaksi kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa.
Opiskelupaikan valitseminen ei ollut Vanhaselle helppoa, sillä häntä eniten kiinnostava opettajankoulutusohjelma sijaitsi omassa kotikaupungissa, jossa kaikki oli hänelle jo tuttua.
Valinnan ratkaisi lopulta se, että Oulussa opetuksessa keskityttiin Vanhaselle tärkeisiin oppimiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin globaaleihin teemoihin.
”Oulun yliopiston englanninkielinen luokanopettajakoulutus on todella laadukas ja vastaa kasvavaan tarpeeseen. Eri maiden opetusjärjestelmiä ja koulumaailman käytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja ravistelevasti. Oulussa on maailman paras globaaleja kysymyksiä painottava luokanopettajan koulutus, jos niin saa sanoa.”
Järjestöjen kautta maailmalle
Vanhanen työskenteli opintojensa aikana eri järjestöissä. Valmistumisen aikaan hän oli Erasmus -harjoittelussa Brysselissä Pohjois-Suomen EU-aluetoimistossa. Sen jälkeen hän siirtyi Euroopan parlamenttiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) avustajaksi. Vanhanen on ehtinyt työskennellä lisäksi muun muassa Suomen nuorisoyhteisö Allianssilla sekä Women without Borders -järjestössä Wienissä projektiavustajana.
Kasvatustieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen hänen tiensä vei eduskuntaan sivistysvaliokunnan silloisen puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) avustajaksi.
Vanhasen mukaan eduskunnassa oppi kotimaisen koulutuspolitiikan tekijät ja prosessit.
”Suomalaisen koulutusjärjestelmän ymmärrys siitä, miten systeemi rakentuu, on kansainvälisesti kova juttu.”
Nykyään työkomennukset vievät Vanhasta ympäri maailmaa, ja monipuolisemmasta kielitaidosta olisi etua. Häntä on jäänyt harmittamaan, ettei opintojen aikana tullut käytyä enemmän vaihto-opintojaksoilla ja opiskeltua enempää kieliä.
”Opiskelin lukiossa ranskaa, ja kävin Ranskassa vaihdossa. Yliopistossa olisi kannattanut opiskella enemmän kieliä. Akateemisten vaihto-ohjelmien tuella on kätevää muuttaa uuteen maahan, missä kieltä on pakko opetella. Sen arvon huomasi vasta jälkikäteen.”
Vaikka Vanhanen on valmistunut luokanopettajaksi, hän on tehnyt opettajan töitä hyvin vähän, ainoastaan muutamien viikkojen sijaisuuksia.
”Mutta on sekin tavallaan opettamista, kun selvittää Afrikan sarvessa sijaitsevassa Eritreassa paikallisen opetusministeriön virkamiehille sitä, miten oppijakeskeinen pedagogiikka, leikillisyys tai vaikka opettajien tehokas täydennyskoulutus ovat toteuttamiskelpoisia.”
Kirkon Ulkomaanavulle Vanhanen päätyi eduskunnan kautta.
”Osallistuin eduskunta-avustajana monenlaisiin työryhmiin, joissa valmisteltiin lainsäädäntöä koulutuksen viemisestä muualle. Silloiset koulutusviennin visiot olivat melko pielessä, joten otin selvää missä ja miten vastaavia hankkeita tehdään kestävämmin ja reilusti. Siksi hain Kirkon Ulkomaanavulle, jossa osataan viedä koulutusta sinne missä sitä kipeimmin tarvitaan.”
Koulutuspolitiikka vetää puoleensa
Yliopistossa Vanhanen oppi, kuinka koulutus on poliittista joka maassa. Vanhasta hallituksen koulutusleikkaukset hirvittävät.
Silti hän pitää vielä törkeämpänä kuilua meidän ja kehitysmaiden resurssien välillä, vaikka teknologia, tieto ja taidot jokaisen koulunkäynnin mahdollistamiseksi ovat olemassa.
”Silti on miljoonia lapsia ja nuoria, jotka eivät tällä hetkellä pääse kouluun.”
Vanhanen myöntää oppimisen ja koulutuspoliittisten kysymysten olevan hänen intohimojaan. Ne ovat myös yksi syy sille, miksi hän työskentelee humanitaarisessa operaatiossa koulutusasiantuntijana.
”Nyt yhteistyössä UNICEF:n kanssa tuemme Kreikkaan saapuneiden pakolaislasten ja -nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia, koska osa on ollut jo vuosia pois koulusta. Kreikassa tikittää aikapommi, jos pakolaiset eivät pääse kouluun. Iso haaste on keksiä, miten kreikkalaiset nuoret ja kotimaistaan paenneet nuoret oppisivat yhdessä ammattitaitoja tai edes tutustuisivat toisiinsa. Nyt järjestän Ateenassa koodauskursseja, sillä ohjelmointi motivoi molempia nuorisoryhmiä, ja kas – siinä sivussa saa uusia kavereita.”
Vanhanen kritisoi yliopiston opinnoissa sitä, että tiedekunnat ovat yhä erillään. Vanhasesta valloilla on edelleen ajattelu, että tietty tutkinto työllistää vain tietylle alalle. Suomalaiset korkeakoulut ovat jäljessä siinä, kuinka opiskelijoita voisi kannustaa vapaaehtoistyöhön ja globaalien haasteiden ratkomiseen.
Vanhanen kertoo oppineensa työelämässä sen, että maisteritason opinnot alalta kuin alalta antavat tukevan pohjan kokeilla mitä vaan. Hänen mukaansa useimpia asioita opitaan parhaiten tekemällä.
”Tuloksia syntyy, kun yhdessä kokeillaan sitä mitä ei vielä osata. Kuulostaa kliseiseltä, mutta niin se on.”
Kuka?
>> Laura Vanhanen
>> Valmistunut 2012 kasvatustieteen maisteriksi pääaineenaan kasvatustiede. Sivuaineena opiskeli englantilaista filologiaa ja kulttuurienvälistä osaamista (Education for Intercultural Competencies).
>> Töissä Helsingissä Kirkon Ulkomaanavulla koulutussektorin kehittämisen asiantuntijana.
>> Yliopisto-opinnoissa parasta oli osaava ja kannustava kansainvälisen luokanopettajakoulutuksen opetushenkilöstö.
>> Haastavinta opiskeluissa oli opintojen, työjaksojen ja vapaaehtoistyön yhteen sovittaminen.
>> Ensimmäinen oman alan työ oli kansanedustaja Raija Vahasalon (kok.) avustajana toimiminen.
>> Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma käsitteli koulutusvientiä ja koulutuksen kaupallistumista.
>> Unelmoi pääsevänsä kesälomalla mökille Suomeen.
