D. Bonefield: ”Jos Sirakh olisi tunne, se olisi Kummelia lainaten: ahdistus, kiusaus ja synti.”
Nikki Angelus: ”Mielestäni musiikkimme on monitahoisesti hyvin inhimillistä. Biiseissä käsittelemme rakkautta, seksiä, päihteitä, itseinhoa, asioita mitä jokainen suunnilleen parikymppinen kaupunkilaisihminen sukupuoleen katsomatta joutunee kokemaan. Sex, Drugs and Rock ’n Roll hieman mustan huumorin kyllästämällä twistillä.
Nokkelimmat pokkelimmat ovat saattaneet havaita kaksi Buffy Vampyyrintappaja -viittausta diskografiassamme. Beneath Me tulee Fool For Love -jakson sydäntäsärkevästä You’re Beneath Me-repliikistä ja edellä mainitun Violet Dawnin The Master on lähes suora viittaus Buffy Vampyyrintappajan ensimmäisen kauden pahikseen. Olen retrojuuston ystävä, siitä ei pääse mihinkään.
Soitan bändissä, koska suoraan sanoen en osaa mitään muutakaan. En ole koskaan oikein pärjännyt töissä enkä koulussa. En pidä siitä, että joku komentelee minua. Musiikki ja monen muunkinlainen taidehörhöily antaa elämälleni tarkoituksen.”
D. Bonefield: ”Monesta yksityiskohdasta on tullut muiden kanssa vääntöä tässä parin vuoden aikana. Levyn tekeminen vaatii sopivan balanssin hermoja ja järjestelmällisyyttä, mutta myös hulluutta. Ironisesti voisi sanoa, että jokainen on käynyt levyn tekovaiheen aikana läpi oman ”uskonkriisinsä”. Levyn nimi, Crisis of Faith, on siis varsin osuva.”
Nikki Angelus: ”Me halutaan tehdä asiat isosti suuren maailman tyyliin. Kuluissa ei siis säästellä, mikä toivottavasti kuuluu musassakin. Bändi on käynyt useita riitoja ja olemme pariin otteeseen meinanneet hajotakin. Tunteet ovat pinnassa kun kyseessä on näin mittava ”passion project”.
Ilokseni voinkin siis ilmoittaa, että levyn demovaihe on ollut valmis jo kotvasen ajan! Tarkkaa julkaisuajankohtaa en uskalla antaa, sillä nämä hommat ovat täynnään muuttujia. Olemme kuitenkin kaavailleet levyn ilmestyvän aikaisintaan jo tämän vuoden syksyllä. Viimeistään taas ensi vuoden alkukeväästä. Jää nähtäväksi!
Olen hyvin ulospäinsuuntautunut ja mielestäni jokainen taiteilija, joka väittää tekevänsä taidetta vain itselleen on valehtelija. Kyllä minä ainakin haluan esittää taidettani muille ihmisille. Meidänkin keikoilla on usein ollut energia katossa ja yleisön vastaanotto paikkapaikoin lähes hurmioitunut. Se on mahtava tunne. Ei se mitään sen suurempaa kemiallista kaavaa omalta osaltani tarvitse.”
D. Bonefield: ”Keikalla bändin ja yleisön välillä jaettu raaka energia on kokemus, jota on mahdoton pukea sanoiksi. Me astumme myös usein puhtaan improvisaation puolelle, joka tuo musiikkiin aivan omanlaisensa, joka kerralla uniikin, vaaran tunteen. ”
Marina Trench: ”Minulle live-esiintyminen antaa voimaa. Haluan välittää yleisölle tunnetta, oli se tunne sitten mikä tahansa. Kun on jossain oikeasti hyvä, on ihanaa, että joku on paikalla todistamassa, nauttimassa ja jakamassa ainutlaatuisen hetken kanssani.”
T.P: ”Musiikin esittäminen livetilanteessa on lähtökohtaisesti haaste, mutta voi olla palkitsevaakin. Olen taipuvainen kokemaan epäonnistumisen tunnetta vähäisistäkin virheistä osuuksissani, mutta silloin tuntee olevansa juurikin enemmän elossa ja läsnä.
Jos pitäisi valita jokin optimiskenaario muusikon uralta, parhaassa tapauksessa olisi onnistunut jättämään jonkin jäljen maailmaan itsestään.”
Marina Trench: ”Minun ei tarvitse olla kenenkään idoli ja rahakin on vain bonus, mutta urallani haluaisin olla sellainen laulaja tai muusikko, joka on onnistunut koskettamaan mahdollisimman monia ihmisiä ja vaikuttamaan positiivisesti heidän elämäänsä. Oli se sitten millä musiikin tiellä tahansa.”
