Lehtiä lukiessa tulee mieleen tuomionpäivä. Koronavirusta kuvaillaan uutisotsikoissa sanoilla tappava, vaarallinen, supertartuttaja, vakava ja arvaamaton – kaikki jokseenkin pelkoa herättäviä adjektiiveja. Koronaviruksen aiheuttaman uhan vuoksi Suomessa on todettu poikkeusolot ja eduskunta hyväksyi valtioneuvoston asetukset valmiuslain käyttöönottamisesta. Ei ole mikään ihme, jos korona tai siitä kertova uutisointi tuntuvat ahdistavilta.
Korona-ahdistus voi ilmetä ihmisissä eri tavalla; osa kokee ahdistusta enemmän ja osa ei lainkaan. On täysin normaalia kokea erilaisia tunteita, kuten stressiä, levottomuutta, huolta, ärtyneisyyttä tai pelkoa, koronavirukseen liittyen. Saatat myös tuntea surullisuutta tai kiinnostuksen vähenemistä jokapäiväisiä asioita kohtaan. On mahdollista, että koet fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, vatsavaivoja, väsymystä tai muita kehollisia epämukavuuden tunteita. Sinulle voi tulla avuttomuuden tuntemuksia, keskittymisvaikeuksia tai nukkumisvaikeuksia.
Myös tunne tarpeesta eristäytyä ja julkisille paikoille menemisen pelko ovat normaaleja reaktioita. Kannattaa muistaa, että et ole tunteidesi kanssa yksi, sillä myös moni muu kamppailee samojen asioiden kanssa juuri nyt. Tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin ja ahdistusta voi lievittää.
Tässä muutamia vinkkejä, kun korona ahdistaa:
Yritä tarkastella uutisointia faktalähtöisesti: suurin osa tartunnan saaneista ei sairastu vakavasti. Kannattaa lukea tietoa vain luotettavista lähteistä esimerkiksi THL:n sivuilta. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt disinformaatiota kylväviä kirjoituksia, joissa kerrotaan väärää tietoa koronaviruksesta ja niissä on pahimmillaan annettu terveyttä vaarantavia neuvoja, joilla voi muka suojautua tartuntaa vastaan.
Jos huomaat lukevasi somesta ja uutisista tietoa koronaviruksesta useita kertoja päivässä voi olla järkevää rajoittaa aikaa, jonka käytät koronaviruksesta lukemiseen ja keskusteluun. Ahdistuneina usein yliarvioimme riskit ja kohdistammekin siksi kaiken huomiomme niiden havainnointiin, mikä osaltaa lisää ahdistusta. Ajan tasalla pysymiseen riittää, kun lukee viimeisimmät uutiset kerran päivässä. Mikäli sinusta tuntuu haastavalta arvioida omaa ajankäyttöäsi voit asettaa itsellesi hälytyksen vaikka 10 minuutin päähän.
Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa. Toimi viranomaisten ja yliopiston antamien ohjeiden mukaisesti – mukaan lukien hyvä käsihygienia! Jos huomaat huolehtivasi, voi olla hyödyllistä kysyä itseltäsi: “Auttavatko huoleni minua käsittelemään asiaa paremmin vai pahentavatko ne vain tilannetta tai omaa mielialaani?” Mikäli huomaat huolehtivasi asiasta, johon et voi vaikuttaa ja joka saa olosi tuntumaan huonommalta, yritä keskittyä johonkin jokapäiväiseen. Se voi olla opiskelua, käsitöiden tekemistä tai vaikkapa kavereiden kanssa lautapeli-illan järjestäminen.
Arkirutiineista kannattaa pitää kiinni mahdollisimman normaalisti. Opiskele ja käy töissä, säilytä hyvä arkirytmi säännöllisillä aterioilla, liikunnalla ja unella. Tee joka päivä jotain, mikä lisää hyvinvointiasi: keskustele ystävän kanssa, katso kissavideoita, pelaa videopelejä tai käy kävelyllä. Liikunnalla on todistetusta positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja ahdistuksen vähentymiseen. Voit myös kokeilla rentoutumisharjoituksia.
Huolen kanssa ei kannata jäädä yksin. Pidä yhteyttä perheen ja ystävien kanssa, sillä stressaavissa ja ahdistavissa tilanteissa toisten läsnäolo ja seura rauhoittavat. Yhdessä kannattaa tehdä mukavia asioita ja yrittää välttää keskusteluja, jossa huolehditte ja katasrofisoitte tilannetta, koska se lisää ahdistusta. Jos asutte kaukana toisistanne, niin yhteyttä voi pitää myös esim. Whatsapp-videopuheluiden tai Google hangouts meet -sovelluksen kautta. Söisittekö vaikka päivällistä yhdessä videoyhteyden välityksellä?
Mikäli huolesi alkavat vaikuttamaan mielialaasi ja jokapäiväiseen elämääsi, kannattaa ottaa yhteys ammattilaiseen. Voit olla yhteydessä YTHS:ään tai kunnalliseen terveydenhuoltoon. Kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri ja moni taho tarjoaa keskustelua-apua chatissa tai puhelimen välityksellä. Maailma ja Suomi on selvinnyt aikaisemminkin isoista kriiseistä. Selviämme varmasti myös tästäkin.
Itsehoito-ohjeita:
Psyykkinen selviytyminen eristyksissä
Huolen ja epävarmuuden sietäminen
Keskusteluapua puhelimitse tai netissä:
Nyytin chat 21.4. klo 18-20: Miten huolehdin omasta hyvinvoinnista korona-epidemian aikana?
Sekaisin chat alle 29 vuotiaille, ma-pe klo 9-24 ja la-su klo 15-24
Yliopistopastori Ari Savuoja: 040 524 5919 tai , yhteydenotot 24/7 ja muut oppilaitospastorit
- Muut kirkon auttamismuodot https://kirkonkeskusteluapua.fi/
Kriisipuhelimen päivystys (suomeksi): 09 2525 0111, 24/7
YTHS:n hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus mielenterveysasioissa
046 710 1063, ma–to klo 8–15, pe klo 8–14
SelfChat on suljettu toistaiseksi.
Vakavissa ja äkillistä päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa:
Oulun mielenterveyspäivystys 044 703 5940, ma–to klo 8–16 ja pe 8–15. Puhelinohjaus arkisin klo 21 saakka ja viikonloppuisin klo 13–21.
Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys 08 315 2655, 24/7
Opintopsykologien käynnit toteutetaan tällä hetkellä etävastaanoton kautta.
YTHS:n vastaanottotoiminta jatkuu tällä hetkellä normaalisti ajanvarausten mukaisesti. Jos olet täysin oireeton, voit tulla vastaanotolle sovittuna aikana. Jos sinulla on vastaanottoaika tai olet varaamassa sellaista, sinulle tarjotaan mahdollisuutta etävastaanottoon. Kaikki ryhmämuotoiset hoidot on kuitenkin etäryhmiä lukuun ottamatta tältä keväältä peruttu.
Lähteinä on käytetty Vaasan yliopiston opintopsykologin Klara Schauman-Ahlberg kirjoitusta “Några råd om corona-oro” ja Oulun yliopiston tiedotetta “Korona-ahdistus ja sen kanssa selviäminen”.
