Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta.
Selvityksen tarkoituksena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.
Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä yliopistokampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?
Kampus vanhenee, kustannukset kasvavat
Yliopiston tiedotteessa ja asiasta ensin kertoneessa Kalevan uutisessa selvityksen tekemistä perustellaan yliopiston maksamien vuokrien korkeudella.
Oulun yliopiston tiedotteen mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen.
Tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto myös katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä. Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK).
Selvityksen käynnistämistä esittää yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hänen mukaansa selvityksen syynä eivät ole SYK:n yksittäiset vuokrankorotukset.
”Ainahan vuokrat nousevat, se ei ole suoranaisesti syy, vaan se yleinen vuokrakehitys, jonka tiedetään jatkuvan. Nyt on remontoitu paljon tiloja, ja tiedämme kokemuksesta, miten vuokrat sen johdosta käyttäytyvät. Ei ole siis tullut SYK:ltä ilmoitusta, vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt ratkaisu”, Niinimäki sanoo lehdelle.
Yliopiston talousjohtajan Pekka Riuttasen mukaan yliopisto maksaa tilavuokraa vuodessa nyt noin 26 miljoonaa euroa. Summasta noin 17 miljoonaa nielaisee Linnanmaa.
”Kokonaisuutena tilojen määrä on tipahtanut vuosien aikana hyvin merkittävästi. Tilojen supistaminen on ollut yliopiston keino pitää tilakustannukset kurissa. Nyt on sellainen tuntuma asiaan, että enää ei pystytä tiivistämään, ja kustannukset tulevaisuudessa vain nousevat.”
Riuttasen mukaan kustannusten nousu johtuu siitä, että Linnanmaa on vanha kampus, jossa on siksi paljon peruskorjausta tulevaisuudessa tarvitsevia alueita.
”Tilakustannusten nousu on pois tutkimuksesta ja koulutuksesta. Sitä ei haluta, vaan niihin halutaan päinvastoin satsata tulevaisuudessa.”
Suomen Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo, että SYK ottaa Oululta saadun palautteen vakavasti.
”Peruslähtökohta on, että tarjotaan yliopistolle kohtuuhintaisia toimitiloja. Haluamme olla kehittämässä yliopiston kanssa asioita eteenpäin ja miettimässä, miten tilanne ratkaistaan. Intressinä ei ole tarjota ylihintaisia tiloja.”
Ovatko Linnanmaan tilojen vuokrat tosiaan alueen markkinavuokria korkeammat, kuten yliopisto tiedotteessaan toteaa?
Sianojan mukaan kysymykseen ei ole aukotonta vastausta.
”Toki viestin ja palautteen olen saanut. En pysty aukottomasti sanomaan suuntaan tai toiseen. Isoin asia on se, että jos [tällainen] asia nostetaan esille, halutaan selvittää, mistä johtuu – haluamme palvella asiakasta mahdollisimman hyvin.”
SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistavat yhdeksän yliopistoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja Suomen valtio. Oulun omistusosuus on 10,41 %.
Tilavuokria käsiteltiin myös kaksi vuotta sitten julkaistussa Ylen verkkojutussa (6.11.2017). Jo tuolloin Niinimäki totesi uskovansa tilavuokrien Oulun yliopistossa olevan ”korkeammat kuin ympärillä vallitsevat keskivuokrat”. Myös Vaasan ja Lappeenrannan yliopistojen talousjohtajat pitivät SYK:n perimiä vuokria kovina.
Onko vuokrien hintatasosta tullut palautetta muilta korkeakouluilta?
”Vaikea sanoa – luonnollisesti vuokralaisina toimivien tahojen kanssa tulee keskustelua vuokratasoista ja niiden vertailukelpoisuudesta ympäröivään tasoon. Ilman muuta ymmärrämme, että käyttäjälle tila on kustannus, ja se herättää keskustelua”, Sianoja toteaa.
Taasko pakataan tavaroita?
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula toteaa ylioppilaskunnan tarkkailevan tilannetta.
”Tämä [rehtorin esitys] on hyvä keskustelunavaus, toivottavasti opiskelijoita osallistetaan keskusteluun. Opiskelijana halutaan ratkaisujen olevan toki hyväksi opiskelijalle. Jos SYK:n liian kalliit vuokrat aiheuttaa sen, ettei voi resursoida tutkimukseen ja koulutukseen, jonkun täytyy muuttua. Ei voi olla niin, että yliopiston rahat menevät seiniin.”
Putulan mukaan ylioppilaskunta on tänään tavannut opiskelijoiden kattojärjestöjen kopoja, eli koulutuspoliittisia vastaavia. Hänen mukaansa tieto tilasuunnitelmista on herättänyt huolta.
”Huolta aiheuttaa se, ollaanko tässä taas tavaroita pakkaamassa. Nyt kun kaikki on keskitetty Linnanmaalle, mitä kävisi tulevaisuudessa alueen asumiselle, pyöräilylle, busseille? Eihän tämä siis katkaise Linnanmaan alueen muuta kehitystä?”
Tuliko yliopiston esitys yllätyksenä ylioppilaskunnalle?
”Ainahan on spekulaatiota ollut, pitkään on puhuttu vuokrien kalleudesta ja siitä, että ne haittaavat [tiedekunnissa] jo ihan perustoimintoja. Mutta itse selvitys oli yllätys. Aamulla piti Kalevaa lukiessa vähän hieraista silmiä.”
Keskustelua yhteistyöstä Kontinkankaalla
Selvitystyön vaihtoehdoissa pohditaan sekä mahdollisuutta peruskorjata Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksia, kampusten nykyisten tilojen osittaista purkamista ja uudelleenrakentamista että kokonaan uusien tilojen rakentamista uuteen sijaintiin Oulun keskustan läheisyydessä.
Vaikka muutto toteutuisikin, Niinimäen mukaan siirtyminen keskustan kupeeseen ei koskisi Kontinkankaan kampusta: ”Kontinkankaan kohdalla ei ole ajateltu siirtymistä keskustaan, kampuksen on luontevaa olla siellä.”
Mutta onko yliopiston tavoitteena saada tulevaisuudessa yhteinen korkeakoulukampus myös Kontinkankaalle?
Yliopistolla on Kontinkankaalla Aapistiellä kaksi tiedekuntaa (biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä lääketieteellinen tiedekunta), Oamkilla on Kiviharjuntiellä sosiaali- ja terveysalan opetus. Oamk ja yliopisto tekevät jo yhteistyötä syyskuussa 2017 avatussa Dentopoliksessa, jossa yliopiston hammaslääkäriopiskelijat ja ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat työskentelevät yhdessä.
”Tavallaanhan ollaan jo yhteisellä kampuksella, alue on laaja, ja siellä toimivat niin yliopisto, Oamk kuin sairaalakin. Mutta kyllä siellä pohditaan sijoittumista suhteessa toisiinsa ja suhteessa sairaalaan”, Niinimäki toteaa.
”Kontinkankaalla [lääketieteellisen tiedekunnan] päärakennus Kieppi ja Dentopolis edustavat uutta ja hyvälaatuista rakennuskantaa. Mutta esimerkiksi Kontinkankaan Telluksen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan tilat alkavat tulla ikänsä päähän. Niiden suhteen pitää tehdä ratkaisuja”, Niinimäki pohdiskeli.
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso toteaa, että korkeakoulujen yhteistyö Kontinkankaalla on ollut esillä: ”Sellaistakin on ollut mielessä, että kun ollaan samassa konsernissa, toiminnallinen yhteistyö olisi luonteva asia. Alustavia keskusteluja on käyty, jatketaan keskusteluja ja mietitään, olisiko järkevää harkita yhteisiä tilaratkaisuja.”
Paaso korostaa, että mitään varsinaisia konkreettisia suunnitelmia asiasta ei ole tehty.
”Opiskelijamäärät alueella on isoja, meilläkin on sote-alalla yli 2000 opiskelijaa. Ei ole suit sait -juttu, pitää miettiä, miltä osin yhteistyötä voisi tehdä.”
”Oamkia ei jätettäisi yksin”
Entä mikä on Oulun ammattikorkeakoulun rooli mahdollisessa muutoksessa?
Oamk päätti muutosta Linnanmaan kampukselle lokakuussa 2016. Oamkin Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 aikana.
Oulun yliopisto omistaa nyt enemmistön Oamkin osakkeista, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin. Paraikaa korkeakoulut suunnittelevat myös yhteisten palvelujen järjestämistä. Jouko Niinimäki on myös Oamkin hallituksen puheenjohtaja.
Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulun johtoa on tiedotettu asiasta käydyistä keskusteluista viime viikolla. Oamkin hallitukselle on lähetetty tiedote eilen, ja henkilöstölle on informoitu asiassa tänään intranetissä.
”Tietysti Oamkia ei tässä jätettäisi yksin. Jos päädytään muuttamiseen, ammattikorkeakoulu sisällytettäisiin mukaan suunnitelmiin alusta asti. Oamk on kuitenkin itsenäinen toimija joka tekee omat ratkaisunsa. Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan.”
”Kysymys on hyvin pitkän aikajänteen asioista, käytännössä 20 vuoden ajalle sijoittuvasta strategiasta. Toki ensimmäiset liikkeet alkaisi tapahtua aika piankin. Oamkin mahdollinen siirtyminen sijoittuisi ajallisesti strategian loppupuolelle.”
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo, että Oamkilla ei ole ollut tarvetta neuvotella hinnoittelua uusiksi. Oamkilla on Linnanmaan tiloista nyt 20 vuoden vuokrasopimus.
”Loppuvuodesta 2017 tehtiin vuokrasopimus, joka sisälsi remontoinnin meidän tarpeidemme mukaan. Silloin ja tarjousvaiheessa kävimme neuvotteluita, ja pääsimme omasta mielestämme kohtuulliseen hintaan, minkä arvioitiin vastaavan Linnanmaan yleistä vuokratasoa. Ei ole ollut tarvetta käydä uusia keskusteluja [vuokran tasosta].”
”Ymmärrän kyllä, että yliopiston puolella kun on tehty remontteja, on koettu hintojen olevan liian korkeita. Totta kai se on hankala tekijä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, jonka resurssit pitäisi kulua muuhun kuin kiinteistökustannusten maksuun.”
Paason mukaan Oamkin henkilöstölle on tiedotettu, että korkeakoulu jatkaa muuttoa Linnanmaalle suunnitelmien mukaan. Asia voi vaikuttaa Oamkinkin tilaratkaisuihin, mutta vasta pitkän ajan päästä.
Jos yliopisto lähtisi, mitä jää?
Oamkin muuttoon varautuvalla Linnanmaalla on käynnistynyt suuri kehitystyö. Varautuminen alueen kasvuun näkyy niin joukkoliikenteessä, pyöräilyyn tehdyssä parannuksissa kuin opiskelija-asumisessakin. Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla on kehitetty myös kampusalueelle brändiä. Elokuussa Oulun kaupunginhallitus hyväksyi myös Linnanmaan ja Kaijonharjun kaavarungon. Kaavarunko on yleiskaavan ja asemakaavan väliin sijoittuva epävirallinen ja ohjeellinen suunnitteluväline, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.
Mitä vaikutusta yliopiston mahdollisella muutolla olisi Linnanmaalle?
Jouko Niinimäen mukaan alue säilyisi jatkossakin tärkeänä: Linnanmaa on suhteellisen lähellä keskustaa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja Teknologiakylä on vieressä. Hän muistuttaa, että vaikka päätös lähtemisestä lopulta syntyisi, se toteutuisi asteittain.
”Jos muutos tulisi, tänne rakentuisi muuta toimintaa, joka olisi samalla tavalla työllistävää ja aluetta virkistävää”, Niinimäki sanoo.
”On kaupungin asia, mihin suuntaan aluetta haluttaisiin kehittää. Pitkä aika takaa sen, että alueelle syntyisi positiivista uutta käyttöä.”
Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa aiheesta ”alustavia keskusteluja”, Jouko Niinimäki sanoo.
”Mukana on ollut kaavoituksen väkeä, ennen kaikkea [yhdyskuntajohtaja] Matti Matinheikki, kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen. Lopputulema on ollut, että varmasti kannattaa asiaa tutkia.”
Miksi asiasta tiedotettiin juuri nyt? Jouko Niinimäen mukaan aiheesta on puhuttu yliopiston hallituksessa ”vapaana keskusteluna”.
”Asia tuli nyt luontevasti agendalle, ei ole erityistä syytä, miksi se juuri nyt nousi esille. Tänään toki tulee hallituksen kokouksen esityslista julkiseksi, joten haluttiin tiedottaa asiasta ensin itse, ettei aiheesta syntyisi huhuja.”
Jouko Niinimäen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä päätetty, kuka mahdollisen uudisrakentamisen maksaisi: ”Ei olla vielä niin pitkällä, että mietittäisiin, olemmeko me ylipäänsä uudisrakentamassa.”
”Mutta jos mennään pitkälle ja otetaan etunojaa, arvelisin, että rakennettaisiin osittain lainarahalla, osittain omalla rahalla.”
Linnanmaan kampuksella on tapahtunut paljon myös yliopiston sisäisiä muuttoja: muuttamaan ovat vain muutaman vuoden sisällä joutuneet niin keskustasta Linnanmaalle siirtyneet arkkitehdit, humanistinen kuin kasvatustieteidenkin tiedekunta.
Mahdollistavatko vuokrasopimukset Linnanmaalta pois muuttamisen?
”Tietenkin pyritään siihen, että vuokrasopimukset ollaan loppuun asti”, Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa kampuksella on hyvin erimittaisia vuokrasopimuksia: osa on välittömästi irtisanottavissa, osa muutaman vuoden mittaisia, osa taas hyvin pitkiäkin.
”Karttaharjoituksena on katsottu, että vuokrasopimusten näkökulmasta tällainen liike olisi mahdollinen. Myös talouden näkökulmasta on tehty alustavia sormiharjoituksia: kaikki nämä kolme visiota olisivat taloudellisesti mahdollisia, yksikään niistä ei olisi mahdoton tai pelkkää haihattelua.”
Oulun yliopiston hallitus käsittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä kokouksessaan 20. marraskuuta.
Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista on tänä syksynä kulunut 60 vuotta. Yliopistolla ei ollut ensimmäisinä toimintavuosina yhtä yhtenäistä tilaa. Kampusta ehdotettiin aikoinaan sijoitettavaksi niin Sanginsuuhun, Virpiniemeen kuin keskustan liepeille Hupisaarten ympäristöön. Linnanmaan kampuksen rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa, ja jatkui aina 2000-luvulle, jolloin hallintorakennuksen lähellä olevat tietotalot valmistuivat.
Lue lisää: Kuvagalleria: Helvetin kuuseen rakennettu siperialainen tehdas muuttuu ja kasvaa
