Juho Karjalainen toivoo auditoinnin läpäisystä rahallista korvausta yliopistoille. Kannattaa harkita, mitä toivoo.
En tietenkään vastustaisi Oulun yliopiston erityisen anteliasta palkitsemista. Siihen olisi perusteetkin. En silti pidä laatupalkintoja järkevänä menettelynä. Sellaisen kun saa ajanmittaan kukin yliopisto vuorollaan.
Yliopistojen rahoitus tulee nykyisin paitsi tulosindikaattoreiden, myös lukuisten strategiaprofilaatioministeriötutkimusaaltohuippuneuvostoeritystehtävälippulaiva yms. erien kautta. Noilla jälkimmäisillä on taipumus valua suhteettoman paljon pääkaupunkiseudun yliopistoille.
Oulun yliopistolle edullisinta olisi sallia tuloksellisuuden ratkaista. Nimittäin pääkaupunkiseudun yliopistot ovat pulskemmasta rahoituksestaan huolimatta menettäneet osuuttaan tulospohjaisissa erissä 2012-2016 (ks. Vipunen.fi).
Vahingoniloon ei ole syytä, sillä niille menetyksiä on kompensoitu rukkailemalla rahoitusmallin sääntökirjaa. Viimeksi noin on tehty 2017 alusta. Ikävämpi juttu meille.
Joka tapauksessa ns. maakuntayliopistojen tulososuuden nousu kertonee niiden nopeammin parantuvasta tuloslaatu-panoslaatu-suhteesta. Valtakunnallisesti tämä on näkynyt Kandipalautteessa ja muutaman vuoden viiveellä Aarresaari-verkoston uraseurannoissa.
Parantuneiden opintojen edistymisen ja tutkintosaannon soisi näkyvän rahoituksessa enemmän.
Tosin menestymisemme vaihtoehtoiseksi selitykseksi eräs Kehä kolmosen sisäpuolinen asiantuntija esitti ”paska yliopisto, josta halutaan äkkiä pois”.
Olli Silvén