Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on keskittämässä opetustaan kahdelle kampukselle.
Tällä hetkellä Oamkilla on Oulussa kampukset Raksilassa Teuvo Pakkalan kadulla (liiketalous), keskustassa Uusikadulla (ammatillinen opettajankorkeakoulu), Kaukovainiolla Kotkantiellä (kulttuuri, tekniikka ja luonnonvara) ja Kontinkankaalla (sosiaali- ja terveysala).
Suunnitelmien mukaan ainoastaan sosiaali- ja terveysalan koulutus jäisi entiselle sijalleen Professorintielle. Muut toiminnot keskitettäisiin joko jo olemassa oleviin tiloihin Kaukovainiolle tai Linnanmaalle yliopiston yhteyteen.
Ammattikorkeakoululla on käynnissä tilaselvitykset, joiden oletetaan valmistuvan huhti-toukokuussa. Sen jälkeen kampusten sijoituspaikasta päättää Oulun ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammattikorkeakoulun rehtorin Jouko Paason mukaan Kontinkangas-Kaukovainio -kampusmalli on Oamkille taloudellisesti ja toiminnallisesti mieluisampi. Keskittäminen Kaukovainiolle vaatisi tilojen tiivistämistä ja laboratoriotilojen modernisoimista, mutta ei juuri muuta lisärakentamista.
”Linnanmaalta emme ole saaneet tarjousta, joka oikeasti houkuttelisi meitä.”
Jotta ammattikorkeakoulu voisi muuttaa saman katon alle yliopiston kanssa, vaatii se Jouko Paason mukaan aidon toiminnallisen yhteistyön pohdintaa. Kaiken lähtökohtana on oltava tasavertaisuus ja korkeakoulujen itsenäisyyden kunnioittaminen.
”Ammattikorkeakoulua pitää kohdella näissä keskusteluissa tasavertaisena kumppanina ja itsenäisenä korkeakouluna. Jos tulisimme Linnanmaalle, ammattikorkeakoulun täytyisi identifioitua omaksi kokonaisuudekseen. Esimerkiksi sijoittumisessa meidän täytyisi muodostaa yksi selkeä kokonaisuus eikä asettua vain sinne, missä yliopistolla on vapaita neliöitä. Muuton olisi oltava myös taloudellisesti mahdollista.”
Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulu päättää muutostaan kokonaan itse. Yliopiston roolina on tarjota apua, mutta muuten se ei ole asiassa aktiivinen osapuoli.
”Pallo on nyt heillä. Olemme luvanneet ammattikorkeakoululle sen, että jos he haluavat Linnanmaalle tulla, voimme järjestellä toiminnot niin, että he säilyisivät omana korkeakoulunaan. Ammattikorkeakoulu ei tulisi siis yliopiston sekaan.”
Vaikka Oamk muuttaisikin Linnanmaalle, ei siitä seuraisi kahden korkeakoulun fuusiota, Niinimäki vakuuttaa.
”Tässä ei olla rakentamassa konsernia. Meillä ei ole haaveita eikä toiveita siitä, että mentäisi samaan organisaatioon.”
Mistä tilat kulttuurin käyttöön?
Muuttouutisiin on suhtauduttu korkeakoulujen kampuksilla vaihtelevasti.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osako suorastaan tyrmistyi muuttohaluista.
Osakon 11.12.2015 julkaisemassa kannanotossa pelätään kampusten yhdistymisen johtavan palvelujen huononemiseen. Huolta aiheuttaa myös se, miten kaikki opiskelijat mahtuisivat yhden katon alle. Osakon kannanotossa epäillään, ettei yliopistolta löytyisi tilaa nykyisten käyttäjien lisäksi myös ammattikorkeakoululta tulevan noin 6000 henkilön päivittäiseen opiskeluun, opetukseen ja muuhun työskentelyyn.
Kannanotossa mainittiin myös pelko siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijat menettäisivät identiteettinsä, jos tilat sijaitsisivatkin Linnanmaalla.
Osakon hallituksen puheenjohtaja Toni Hyvösen mukaan opiskelijakunta ei kuitenkaan suoraan vastusta Linnanmaalle muuttoa.
”Edellytämme, että järjestelyt pitää hoitaa kuntoon: joukkoliikenteen täytyy sujua ja opiskelija-asuntoja pitää olla riittävästi. Lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijoiden täytyy olla Linnanmaalla keskitetysti, eikä opetusta saa hajottaa joka paikkaan.”
Osakoa on hiertänyt ammattikorkean kulttuuriyksikölle sopivien tilojen puute: Linnanmaalta kun puuttuvat esimerkiksi viestinnän koulutusohjelman kipeästi tarvitsema äänistudio, urkusali ja konserttisali.
Myös monet kulttuuriyksikön opettajat ilmaisivat huolensa tilojen menettämisestä Kalevassa (4.2.) pitäen siirtosuunnitelmia epärealistisina ja kalliina.
Jouko Niinimäen mukaan Oamkin tarvitsemat erikoistilat olisi mahdollista rakentaa myös Linnanmaalle. Toinen asia on, onko se järkevää: uusien ja erikoiskäyttöön tarkoitettujen tilojen rakentaminen alusta saakka on hyvin kallista puuhaa.
Niinimäen mukaan yhtenä vaihtoehtona voisikin olla se, että erikoistiloja vaativa opetus jäisi Kotkantien tiloihin muun opetuksen muuttaessa.
”Siitä nouseekin kysymys: voisiko olla mahdollista jättää esimerkiksi musiikin opetus Kotkantielle, jolloin myös Oulun yliopisto voisi hyödyntää niitä tiloja omassa toiminnassaan?”
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) taas toivottaa Oamkin Linnanmaalle tervetulleeksi.
OYY katsoo, että Linnanmaan yhteinen kampusalue olisi merkittävä valttikortti sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kilpailussa. Resurssien yhdistäminen olisi fiksua muun muassa hallinnon, kielenopetuksen ja kirjastojen suhteen.
”Parhaimmillaan tuloksena voisi olla valtava ja tehokas oululainen innovaatiokeskus, jonka hallinto ja opiskelijoiden tukipalvelut olisivat kustannustehokkaasti ja kattavasti järjestetyt. Aivan vähäinen merkitys ei ole myöskään henkisten raja-aitojen murtamisella, kun korkeakoulut olisivat fyysisestikin samalla kampuksella”, todetaan OYY:n 6.2. Kalevassa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Toki OYY:llä on omat huolenaiheensa. Ylioppilaskunta toivoo, että opiskelijaravintoloiden kapasiteettiin, ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon ja joukkoliikenteen palvelutasoon kiinnitetään huomiota.
”Haasteita on, mutta uskomme, että ne voidaan voittaa. Uskon Linnanmaan palveluiden parantuvan mahdollisen yhdistämisen myötä”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila toteaa.
Linnanmaalla riittää tilaa
Jouko Niinimäki sanoo, ettei Linnanmaa tulisi täyteen ammattikorkeakoulun muutonkaan jälkeen – päinvastoin, sen myötä kampuksen käytäville saataisiin ”kaivattua lisävipinää”.
Ammattikorkeakoulun opetus- ja hallintokäyttöön olisi mahdollista irrottaa kampukselta jopa 30 000 neliötä.
Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulu tulisi Linnanmaalla kampuksen länsipuolelle, yliopisto itäpuolelle. Suuret luentosalit, juhlasali, ravintolat ja kirjasto olisivat yhteisessä käytössä.
”Linnanmaa on tällä hetkellä erittäin väljä. Se on täynnä oikeastaan vain Abipäivillä, jolloin keskusaulaan ja väylälle tuodaan kerralla 3000 ihmistä. En usko, että muuton myötä tilasta olisi pulaa, eikä siellä olisi sen ahtaampaa kuin nytkään. Totuus on se, että muutto vilkastaisi sitä, mutta tuskin kukaan tuntisi vielä ahtautta.”
Niinimäki näkee yhteisessä kampuksessa paljon hyvää. Hänen mukaansa yhteinen toiminta samoissa tiloissa tarjoaa samalla rahalla paljon hienompia elämyksiä.
”Jos meillä olisi yhteinen kampus, jossa olisi yli 20 000 opiskelijaa, olisi se jo pohjoismaisittainkin iso keskittymä. Isolla kampuksella, jossa on paljon opiskelijoita, on mahdollisuus tuottaa hyvät ravintolapalvelut, äärimmäisen hienot kirjastopalvelut ja yhteiset innovaatiot.”
Yhteisellä kampuksella voisi olla opiskelijalle myös yllättäviä etuja.
”Kun Linnanmaalle kulkisi enemmän porukkaa, kaupunki pystyisi rakentamaan parempia joukkoliikenneyhteyksiä. Ties vaikka nähtäisiin vielä raitiovaunuyhteyskin”, Niinimäki pohtii.
Päätyi ammattikorkeakoulun hallitus sitten Kaukovainioon tai Linnanmaahan, Oamk tiivistää joka tapauksessa toimintansa kahdeksi kampukseksi.
”Kahden kampuksen toteutukseen on tarkoitus mennä mahdollisimman nopeasti. Se tuo meille merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia etuja, kun pystymme toteuttamaan aitoa koulutusalojen synergistä yhteistyötä sekä tuottamaan tehokkaammin esimerkiksi kirjastopalvelut ja ravintolatoiminnat”, Jouko Paaso sanoo.
Lue myös: Miten käy duaalimallille?
