Torstaina 7. kesäkuuta Oulun ammattikorkeakoulun osakkeiden myynti sai sinetin, kun kauppakirja allekirjoitettiin Oulun kaupungintalon juhlasalissa. Oulun yliopisto ostaa itselleen Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön, 50,5 prosenttia osakkeista. Niistä yliopisto maksaa 5,1 miljoonaa euroa.
Osakekaupan myötä Oulun yliopisto saa nimetä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja kolme jäsentä seitsenhenkiseen hallitukseen.
Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n kymmenen omistajakuntaa säilyvät edelleen omistajina, mutta aiempaa pienemmillä osuuksilla. Osakekaupan jälkeen Oulun kaupungille jää 37,83 prosenttia osakkeista, muiden omistajakuntien osuudet pienenevät noin puoleen aiemmasta.
Ostoaikeista tiedotettiin ensi kertaa ystävänpäivänä. Osapuolet ovat perustelleet järjestelyä halulla hyödyntää Linnanmaan yhteiskampuksen mahdollisuudet ja muodostaa ”vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä”. Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020.
Mutta mitä yliopisto osakekaupalla oikein ostaa?
Sama raha, paremmat palvelut
Samassa konsernissa toimiminen mahdollistaa Oulun korkeakoulujen yhteisten palveluiden rakentamisen ilman kilpailuttamista. ”Vähintäänkin samalla rahalla saamme huomattavasti parempia palveluita, niin opiskelijoille, opettajille kuin tutkijoillekin”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.
Näillä palveluilla Niinimäki tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulujen it-palveluita (”Erittäin kallis, erittäin suuri palvelu”), henkilöstöpalveluita, tilapalveluita, kiinteistöpalveluita ja lakipalveluita.
”Kun palvelut saadaan tehtyä tehokkaammin, pitkän ajan päästä meillä jää enemmän rahaa perustoimintaan, mikä nostaa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun toiminnan tasoa.”
Tehokkaammat palvelut eivät kuitenkaan Niinimäen mukaan tarkoita korkeakouluissa irtisanomisia. ”Meillä on edessä intensiivinen kehittämisen ajanjakso, jolloin henkilökuntaa tarvitaan runsaasti.”
Niinimäki näkee omistusjärjestelyn vaikuttavan myös korkeakoulujen väliseen henkiseen yhteyteen.
”Omistuksen kautta syntyy myös henkistä yhteyttä, joka on omiaan rakentamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Sen tunteen kautta yhteisiä strategioita, yhteistä näkemystä on helpompi rakentaa, vaikka molemmat korkeakoulut ovat edelleen omat organisaationsa, joilla on oma johto, hallinto, omat rahoitusmallit, omat lait.”
Lisäpontta tarvitaan kuusi miljoonaa
Korkeakoulujen yhteistyön konkretisoituminen käynnistyy elokuussa organisaatioiden välisissä työryhmissä. Jouko Niinimäen mukaan ensimmäisten työryhmien pohdintojen tuloksia on odotettavissa jo joulukuussa, koulutusta käsittelevissä ryhmissä keväällä.
Yhteistyöjärjestelyn toivotaan tuovan korkeakouluille lisärahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Jouko Niinimäki kertoo olleensa opetus- ja kulttuuriministeriön tulosneuvotteluissa tällä viikolla, ja neuvotteluiden sujuneen Oulun kannalta ”oikein mukavasti”: ”Uskomme, että strategiarahaa rakenteelliseen kehittämiseen saadaan niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkin puolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on jakamatta vielä kaksi rahoituserää: pääomituserä, ja strategisesta rahoituksesta irrotettu, jatkuvaan oppimiseen kytketty lisärahoituserä. Odotamme, että näistä [rahoista] saisimme lisäresursseja ja -pontta yhteistyön rakentamiseen.”
Niinimäen mukaan lisäraha on tarpeen, sillä rahaa rakenteelliseen kehittämiseen ei voi ottaa korkeakoulujen perustoiminnasta – muutoin opetus ja tutkimus kärsivät.
Kuinka paljon rahaa – eli lisäpontta – sitten tarvittaisiin?
”Toivoisin, että ministeriö myöntäisi meille kuusi miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana.”
Yliopistonkin etu, että ammattikorkeakoulu kehittyy
Oulun kaupunki suhtautui korkeakoulujen yhteistyöaikeisiin kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan hyvin myönteisesti. Kampusalueen hän uskoo kehittyvän tulevaisuudessa nuorekkaaksi, erottuvaksi, moderniksi alueeksi, josta tulee Oulun toiseksi merkittävin alue heti keskustan jälkeen.
”Olemme sitä mieltä, että se on yliopistonkin etu, että ammattikorkeakoulu kehittyy – ei yliopistolla ole muuta vaihtoehtoa.”
Laajalan mukaan päätös osakkeiden myynnistä herätti kyllä jonkin verran keskustelua Oulun kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, mutta varsinaisia vastaesityksiä asiasta ei tehty. Hänen mukaansa yhtenä esitettynä huolenaiheena oli se, säilyttääkö ammattikorkeakoulu oman asemansa, ja toisaalta säilyykö Oulun yliopiston asema tiedeyliopistona. Toinen seikka koski sitä, osaako yliopisto huolehtia ammattikorkeakoulun edusta.
”Olemme sitä mieltä, että se on yliopistonkin etu, että ammattikorkeakoulu kehittyy – ei yliopistolla ole muuta vaihtoehtoa.”
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat konsernin, mutta molemmat säilyttävät omat tehtävänsä, profiilinsa ja tutkintonsa. Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä oikeushenkilönä, ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyvät erillisinä.
”Opetus- ja kulttuuriministeriölle tämä on viesti siitä, että Oulussa ollaan tosissaan.”
Omassa puheenvuorossaan torstain tilaisuudessa Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso korosti, kuinka molemmilla korkeakouluilla on edelleen omat roolinsa. Hänen mukaansa Oulu voi toimia malliesimerkkinä siitä, kuinka kaksi vahvaa korkeakoulua voi tehdä tiivistä yhteistyötä alueen parhaaksi, silti oman profiilinsa säilyttäen. Viitaten Tampere3:n tilanteeseen, Paason mukaan Oulussa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla ei ole suuria kulttuurieroja, jotka vaikeuttaisivat yhteistyötä. Molemmissa organisaatioissa tarvitaan valmiutta muutoksiin.
Paaso kommentoi puheenvuorossaan myös hallituksen tulevaa kokoonpanoa.
”Ammattikorkeakoulun perustehtävän mukaisesti on toivottavaa, että hallituksesta löytyy korkeakoulutusjärjestelmän asiantuntemusta ja verkosto-osaamista. Näen, että osakeyhtiölaki ja ammattikorkeakoululaki sekä erillisinä säilyvät rahoitusjärjestelmät yhdistettynä asiantuntevaan hallitukseen takaavat ammattikorkeakoulun edun päätöksenteossa.”
Paaso korosti myös hyvän suunnittelun ja lisärahan tarpeen merkitystä.
”Opetus- ja kulttuuriministeriölle tämä on viesti siitä, että Oulussa ollaan tosissaan.”
Opiskelija ei yhteistä konsernia juuri näe
Opiskelijoille omistusjärjestely ei Jouko Niinimäen mukaan juuri näy. Oamkin muutto Linnanmaan kampukselle näkyy kaikille kampuksella opiskeleville, erityisesti Oamkin tieltä muuttaville humanisteille ja kasvatustieteilijöille, mutta opiskelijan arkeen samaan konserniin siirtymisellä ei ole juuri vaikutuksia – ainakaan parin seuraavan vuoden aikana.
”Palveluiden kehittäminen tehdään taustalla ja niin, ettei se häiritse toimintaa. Pidemmän päälle rakentuu uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyötä, mutta ne eivät tapahdu kovin nopeasti. Opiskelijoille näkyvät muutokset ovat olemattomia ennen vuotta 2020. ”
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Kalle Parviaisen mukaan omistusjärjestely avaa uusia mahdollisuuksia ja helpottaa yhteistyön tekemistä: ”Toki katsomme, että uudistuksia tulee tehdä aina koulutuksen ja tutkimuksen laatu edellä.”
”Toivomme, että tämä mahdollistaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyön niin, että myös ammattikorkeakoulu hyötyy siitä. Molemmilla korkeakouluilla on silti edelleen omat tehtävänsä, vaikka tällainen konsernijärjestely nyt syntyykin”, kommentoi Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja.
”Varmasti jokainen Suomen ammattikorkeakoulu ja yliopistokin miettii nyt tulevaisuuttaan.”
Samankaltaista korkeakoulujen yhteistyötä on käynnissä Rovaniemellä, Lappeenrannassa ja Tampereella. Päivi Laajala uskoo, että kehitys jatkuu edelleen.
”Varmasti jokainen Suomen ammattikorkeakoulu ja yliopistokin miettii nyt tulevaisuuttaan. Rakenteellisia muutoksia tapahtuu. Siinä mielessä on hyvä, että Oulussa oltiin itse tekemässä ratkaisuja ja luomassa pohjaa tulevaisuudelle. Olemme halunneet itse osoittaa ministeriölle, että Oulussa ollaan todella tosissaan.”
