Luento: Kirjallisuudentutkija Jyrki Korpuan väitöstilaisuus 13.11.
Kenelle: Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Paikalla väittelijä itse, kustos Kuisma Korhonen ja vastaväittäjä Dimitra Fimi. Yleisössä valikoima kirjallisuuden oppiaineen henkilökuntaa ja opiskelijoita, väittelijän läheisiä ja muita aiheesta kiinnostuneita.
Sisältö: Kolmituntisessa tilaisuudessa tarkastettiin Korpuan väitöstutkimus ”Constructive Mythopoetics in J.R.R.Tolkien’s Legendarium”.
11.50. Tästä kansansuosiosta voi moni väitteilijä vain haaveilla.
Alkamassa on ensimmäisen suomalaisen J.R.R.Tolkienin kirjallisuudesta tehdyn humanistisen alan väitöskirjan tarkastus, ja tupa on totisesti täynnä. Jo puoli tuntia ennen väitöstilaisuuden alkua HU106-salissa kuulijat istuvat tiukasti kylki kyljessä.
Kun luentosalin omat istumapaikat loppuvat kesken, lisätuoleja nostellaan salin käytävälle ja takariviin.
Kuuluisa akateeminen vartti pätee tietysti täälläkin. Tasan vartin yli kaksitoista yleisö nousee seisomaan, kun väittelijä Jyrki Korpua, kustoksena toimiva Oulun yliopiston kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen ja Cardiffin yliopiston tohtorikaapuun pukeutunut vastaväittäjä Dimitra Fimi saapuvat saliin.
Kuisma Korhosen lyhyiden avaussanojen jälkeen frakkipukuinen Korpua aloittaa suomenkielisen lectio praecursoriansa, seisaaltaan esitetyn väittelijän alkupuheenvuoron. Maksimissaan 20 minuuttia kestävän lection ideana on johdattaa kuulijat tutkimuksen aiheen ja maailman piiriin olematta kuitenkaan tiivistelmä tutkimuksesta. Väitöksessään Korpua esittää, että Tolkienin fantasiamaailmaan sijoittuvia teoksia yhdistää mytopoeettinen koodi, joka luo kielen, myyttien sekä tekstillisten vaikutussuhteiden kautta koherentin kokonaisuuden. Korpua väittää, että vaikka Tolkienin teokset ovatkin keskenään hyvin erilaisia, niitä yhdistävä koodi on luettavissa niin suuren luomismyytin kertovasta Silmarillionista kuin satumaisesta ja kotoisasta Hobitistakin.
Tutkimuksessaan Korpua etsii vastausta myös Tolkienin teosten suosiolle. Yleisöä naurattavat Korpuan huomiot keskiluokkaisesta Bilbo Reppulista ja työväenluokkaisesta Sam Gamgista.
Nauru pois – juuri hobittihahmot ovat Keski-Maailman viehätyksen salaisuus.
”Hobitit kotouttavat fantasiamaailman lukijalle. llman hobittihahmoja Tolkienista ei olisi tullut fantasian kummisetää”, Korpua sanoo.
12.32 Korpuan päättäessä puheensa vastaväittäjä Dimitra Fimi aloittaa työnsä kiittämällä Korpuaa esityksestä: hän kertoo nauttineensa suomen kielen kuuntelusta, vaikkei sanojen sisältöä ymmärtänytkään. (Vastaväittäjä saa puheesta toki käännöksen.)
Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta aikaa riittäisi myös mahdollisille muille vastaväittäjille. Fimi aloittaa pitkän tarkastustyönsä hyvin yleisluontoisilla kysymyksillä, jotka koskevat Korpuan motiivia tutkimukselle ja tutkimuksen vahvimpia ja heikoimpia kohtia.
Yleisten kysymysten jälkeen Fimi siirtyy käsittelemään tutkimusta kappale kerrallaan. Kysymykset ovat hyvin tarkkoja: Fimi haluaa esimerkiksi tietää sen, onko Tolkienin haltioilla Korpuan mukaan ollenkaan omaa tahtoa.
Väitöstilaisuudet ovat enää hyvin harvoin piinaavia tenttauksia. Myös väitöksen hylkääminen tässä vaiheessa on hyvin poikkeuksellista, sillä väitösluvan saaminen edellyttää esitarkastajien tarkan seulan läpäisyä.
Poikkeuksiakin toki on: vuonna 2012 Oulussa hylättiin vasta väitöstilaisuuden jälkeen kaivonkatsojien toimia tieteellisesti selvittävä tekniikan alan väitöskirja.
Nytkään vastaväittäjän kysymykset Korpualle eivät vaikuta hyökkäyksiltä, vaan käynnissä on tasavertainen keskustelu. Korpua ei häkelly tarkoistakaan kysymyksistä, vaan vastaa niihin rennosti ja varmasti.
14.00 Nyt ilma alkaa käydä paksuksi. Ihmiset hapuilevat vesipullojaan, ja luentosalien ovia availlaan vaivihkaan. Tuttuni kuiskaa korvaani: Ihme, jollei joku pyörry tänne.
Vuorossa on paluu isoihin kysymyksiin. Fimi tiedustelee Korpualta, näkeekö hän yhteyksiä Tolkienin ja postmodernismin välillä. Vastaus on lyhyt: vaikka teoksista voi löytää tiettyjä postmodernistisia elementtejä, Korpua ei näe Tolkienia postmodernistina.
Fimiä kiinnostaa myös se, mitä Korpualla on seuraavaksi mielessä. Väittelijällä on vireillä monia projekteja: paraikaa hän kirjoittaa muun muassa Kalevalasta myyttien synnyttäjänä.
Lisäksi Tolkien-tutkimuksesta jäi yli noin 250 sivua valmista tekstiä, jotka eivät mahtuneet väitöskirjan kansien sisälle. Nekin ovat hyödynnettävissä vielä jollain tapaa, Korpua arvioi.
14.13 Fimi ja Korpua nousevat seisomaan, sillä vastaväittäjä on valmis antamaan loppulausuntonsa, jossa hän tekee yhteenvedon tarkastustyöstään.
Fimin lausunto on pääosin positiivinen. Hän kritisoi Korpuaa siitä, että tiettyjä ideoita olisi voinut kehitellä eteenpäin. Erityiskehuja Korpua saa onnistuneesta lähiluvusta sekä väitöstyön erinomaisesta kielestä.
Lopuksi Fimi toteaa suosittelevansa lämpimästi väitöskirjan hyväksymistä.
14.25 Nyt olisi aika kuulla vastaväitteitä, mikäli niitä yleisöstä löytyy.
Lyhyen hiljaisuuden jälkeen kustos Kuisma Korhonen julistaa keskustelun suljetuksi. Yleisön taputtaessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salista.
Salin ovien sulkeutuessa myhäilevä väki kerääntyy väitöskahveille muutaman metrin päähän Snellmanian ravintolaan.
MITÄ LUENNOSTA JÄI MIELEEN?
Jukka Isomaa, 26, kirjallisuuden pääaineopiskelija
Miksi tulit seuraamaan tätä väitöstilaisuutta?
Kirjallisuuden oppiaineesta järjestetään Oulussa aika harvoin väitöstilaisuuksia. Olen opiskeluaikanani missannut aikaisemmat väitökset, joten nyt halusin käydä tutustumassa aiheeseen.
Lisäksi itse väitöksen aihe oli kiinnostava, ja Jyrki Korpua ennestään tuttu luennoitsija. Olen kuullut monella kurssilla hänen sanovan, että tätä aihetta tai kysymystä käsitellään myöhemmin väitöskirjassani. Joten sillä lailla ympyrä sulkeutui tänään!
Mitä sait tästä iltapäivästä irti?
Kokemuksena väitös oli todella mielenkiintoinen. Eniten minua kiinnostivat väitöksen metodologinen ote ja se, mitä väittelijä on saanut irti paljon tutkitusta kirjailijasta. Oli mielenkiintoista nähdä se, miten väittelijä oli kytkenyt Tolkienin teokset yhteen.
Puurrat nyt gradun parissa. Vietetäänkö vielä jonain iltana Jukka Isomaan väitöskaronkkaa?
Enpä tiedä vielä! Olen kyllä pohtinut jatkotutkimuksen mahdollisuutta yhtenä akateemisena uravaihtoehtona. Mutta riittävätkö rahkeet ja paukut siihen, se on eri asia.