“Keskitymme siihen, miten voimme vähentää lentämistä ulkomaille, mutta samalla yritämme haalia Suomeen matkailijoita ulkomailta. Sitä pitäisi kyseenalaistaa.”
Näin sanoo matkailumaantieteen alan väitöskirjaansa Oulun yliopistossa viimeistelevä Outi Kulusjärvi.
Kulusjärvi tutkii väitöskirjassaan matkailun globaalin kestävyyden haasteita ja ilmastonmuutoksen edellyttämiä muutoksia matkailun kehittämisessä. Erityisenä kiinnostuksenkohteena hänellä on Lapin matkailun kestävyys paikallisten matkailuyrittäjien näkökulmasta. Kulusjärvi haastatteli tutkimukseensa Ylläksen ja Rukan alueen matkailutoimijoita vuosina 2012 ja 2015.
Onko pakko aina kasvaa?
Kansallisten matkailustrategioiden mukaan matkailusta on mahdollista saada kestävää, kunhan matkailuyrittäjät tekevät yhteistyötä ja tavoittelevat samaa taloudellisen kasvun päämäärää.
Usein ajatellaan, että kun matkailukeskusten yrittäjät tekevät yhteistyötä syrjäseuduilla toimintaansa pyörittävien yrittäjien kanssa, siitä hyötyy mahdollisimman suuri joukko paikallisia yrittäjiä. Outi Kulusjärven mukaan asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, vaan matkailuyrittäjien välillä on eroja.
Esimerkiksi hiihtokeskuksen ydinalueella laskettelupalveluiden parissa työskentelevät toimijat saattavat kokea olevansa oma porukkansa ja keskittyä ensisijaisesti oman alueensa kehittämiseen.
“Ei yrittäjillä ole välttämättä motiiveja keskinäiseen yhteistyöhön, kun kuitenkin halutaan kehittää omaa liiketoimintaa”, Kulusjärvi kertoo.
“Kasvuakin on erilaista. Yrittäjät haluavat, että edellytykset omalle toiminnalle ja elinkeinolle säilyvät.”
Sen lisäksi, että yritysten väliset ristiriidat hyväksytään osaksi talouden toimintaa, Kulusjärvi korostaa keskustelun, kuuntelun ja keskinäisen ymmärryksen tärkeyttä.
Hänen mukaansa ei ole tarkoituksenmukaista ainoastaan vahvistaa matkailuyrittäjien yhteistyötä, vaan huomata, että kaikkien tavoitteet eivät ole samoja.
Haastatellessaan Lapin matkailuyrittäjiä Outi Kulusjärvi huomasi, että monet eivät varauksetta tue kasvuhakuista matkailukeskusten kehittämistä. Jopa matkailukeskuksissa toimivat yrittäjät voivat kannattaa todella pienimuotoista, luontoon perustuvaa matkailua.
“Kasvuakin on erilaista. Yrittäjät haluavat, että edellytykset omalle toiminnalle ja elinkeinolle säilyvät.”
Osa matkailuyrittäjistä haluaa kehittää matkailukeskuksia yhä kaupunkimaisempaan suuntaan kun taas osa hillitsisi määrällistä kasvua. Kulusjärven mukaan kasvuhakuisella matkailun kehittämisellä paikallinen ympäristö muuttuu niin paljon, että esimerkiksi perinteiseen kyläympäristöön perustuvalle matkailulle ei ole enää edellytyksiä.
“Jos oikeasti halutaan luoda kestävää matkailua, meidän pitäisi tunnistaa matkailutoimijoiden tavoitteiden moninaisuus sekä edistää ymmärrystä eri näkökulmien välillä. Eikä vain ajatella, että vaihtoehtoisten näkemysten jättäminen syrjään on osa markkinataloutta”, Kulusjärvi huomauttaa.
Paikallisten matkailuyrittäjien ääni kuuluviin
Kestävä matkailu kietoutuu tiiviisti kysymykseen koko talousjärjestelmämme muuttamisesta ekologisesti kestäväksi. Jotta kestävää matkailua voisi edistää, Outi Kulusjärven mukaan tulisi ymmärtää talousjärjestelmän moninaisuus. Matkailutalouden sisälle nimittäin mahtuu myös sellaisia talouden muotoja, jotka perustuvat paikalliskulttuuriin ja paikallisiin elintapoihin.
Matkailun muutos kestävämpään suuntaan voi alkaa ruohonjuuritasolta, paikallisten yrittäjien toiminnasta. Kulusjärven mukaan yrittäjät voivat omien yhteistyöverkostojensa kautta vaikuttaa siihen, miten matkailu kehittyy. Strategista suunnittelua tarvitaan, mutta yrittäjien ei tarvitse jäädä odottelemaan koko järjestelmän muutosta.
“Voi tehdä omaa juttuaan, luonnon säilyttämiseen tähtäävää matkailua, vaikka keskuksen kehittäminen menisi eri suuntaan. On arvokasta pitää oma linjansa työssään”, Kulusjärvi huomauttaa.
“Omilla toimillaan voi vahvistaa myös vaihtoehtoisen talouden toiminnan muotoja”, Kulusjärvi miettii ja jatkaa: “Mutta nämä toimintamuodot pitäisi tunnistaa ja huomioida myös päätöksenteossa ja matkailun kehittämisstrategioissa.”
Paikallisten pienten yrittäjien toimijuus ja oikeus vaikuttaa kehityskulkuun nousevat esille Kulusjärven puheissa.
“Yksilöiden omien näkemysten kuuluisi olla mukana. Ettei tarvitse ajatella, miten minä osaan olla yrittäjä, vaan saa olla oma itsensä myös talouden piirissä.”
Katse kohti lähiseutuja?
Majoituskapasiteetin huomattava lisääminen ja ulkomailta lentäen tulevien asiakkaiden houkuttelu paitsi perustuvat ympäristön kannalta haitalliselle liikenteelle, myös muuttavat paikallisia yhteisöjä. Tällaisia matkailun suunnitelmia Kulusjärvi haluaa kyseenalaistaa.
”Hiihtäjät, lumikenkäilijät ja huskyvaljakot liikkuvat luonnossa, eivätkä tuhoa luontoa samalla tavalla kuin esimerkiksi kaivosteollisuus.”
Hän uskoo, että ekologisesti kestävä matkailu voi olla mahdollista, vaikkakaan ei vielä tällä hetkellä. Matkailu on elinkeinona hänen mukaansa ainutlaatuinen siinä mielessä, että se hyödyntää luonnonympäristöä sellaisenaan.
“Hiihtäjät, lumikenkäilijät ja huskyvaljakot liikkuvat luonnossa, eivätkä tuhoa luontoa samalla tavalla kuin esimerkiksi kaivosteollisuus”, Kulusjärvi sanoo.
Myös matkailijalla on valtaa: hän voi itse valita kaukolennon sijaan vaikkapa junamatkailun Euroopassa ja tukea ostopäätöksillä yrityksiä, jotka ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäviä.
Vaihtoehtoiselle matkailunäkemykselle olisi Kulusjärven mielestä hyvä antaa arvoa, sillä ilmastonmuutoksen eteneminen vaatii radikaalia ajattelutavan muutosta elinkeinojen kehittämisessä.
Moni talouskeskeinen matkailuntutkija tutkii kuluttamisen trendejä, kuten omatoimimatkailua tai kiinnostusta paikallista kulttuuria kohtaan. Tällöin ihmiset näyttäytyvät vain kuluttajina ja trendit ohimenevinä ilmiöinä.
Tätä Kulusjärvi kritisoi.
“Silloin vain pieni porukka on innostunut, mutta se ei muuta mitään. Kyseessä on vain trendi, joka pian korvautuu toisella”, Kulusjärvi pohtii.
Kulusjärvi kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että meneillään oleva muutos matkailussa olisi pelkkä uusin kulutuksen trendi. Hänen mukaansa kyseessä on pysyvämpi muutos tavoissa elää ja matkustaa.
“Johtuuko valinta olla lentämättä siitä, että halutaan olla trendikkäitä kuluttajia? Vai siitä, että tunnetaan oikeasti huolta maapallon tilasta ja tulevaisuudesta?” Kulusjärvi pohtii.
Myös matkailun tutkijoilla on vaikuttamisen paikka pysyvämmän muutoksen aikaansaamiseksi. Muutoksen pysyvyyttä ei Kulusjärven mielestä edistetä ainakaan sillä, että tutkijat puhuvat luonnonvaroja säästävästä matkailusta vain ohimenevänä ilmiönä.
