Tänä keväänä Oulun YTHS:n mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat ja osa apua tarvitsevista koki jonottamisen liian pitkäksi.
YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön ylilääkäri Riitta Mäkelän mukaan kevään ruuhka johtui äkillisten poissaolojen lisäksi yhden psykologin eläköitymisestä, jonka vuoksi jonot mielenterveyspuolelle pääsivät kasvamaan.
Maaliskuussa psykologien kiireetön hoitojono oli 92 päivää ja huhtikuussa 20 päivää. Mäkelä kertoo YTHS:llä olevan kiireettömän hoidon osalta kolmen kuukauden hoitotakuu, joka toteutui keväällä ruuhkista huolimatta.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen vastaava Hennamari Toiviainen kertoo saaneensa jokusen yhteydenoton YTHS:n keväisen jonotustilanteen vuoksi.
Toiviainen kuuluu YTHS:n johtokuntaan, joka muun muassa seuraa jonotilannetta. Toiviainen kertoo jonon kasvaneen psykiatrille loppusyksystä lähtien ja hänen mukaansa jono on ollut lähellä kolmea kuukautta. Toiviainen ei tiedä tarkalleen, tietävätkö opiskelijat heidän voivan kääntyä mielenterveysasioissa myös YTHS:n puoleen.
”Mielenterveys on henkilökohtainen ja arka asia. Opiskelijat eivät kysy minulta, mistä saa apua.”
Hoitajien koulutukseen on panostettu
Samaan aikaan mielenterveyden puolen ruuhkien kanssa Oulun YTHS:llä tuli keväällä 2017 ruuhkaa myös yleislääkärin vastaanotolle kahden ennakoimattoman äkillisen pitkän poissaolon vuoksi.
Huhti-toukokuussa yleislääkärin aikoja jouduttiin siirtämään eteenpäin, jolloin jonotusajat olivat normaalia pidemmät, mutta kolmen kuukauden hoitotakuu kuitenkin toteutui.
YTHS:n hoitojonot ovat viime vuonna pysyneet 90 päivässä, mutta tänä vuonna jonot ovat olleet useana kuukautena yli 90 tai jopa sata päivää.
Riitta Mäkelä huomauttaa jokaisen asiakkaan saavan jonoista huolimatta tarvitsemaansa apua. Mäkelä tarkentaa heidän käyttävän kolmatta vapaata hoitoaikaa hoitoonpääsyn mittarina.
“Tämä on yleisesti käytössä oleva mittari hoitoonpääsyn mittaamiseen. Eli jos psykiatrin jono on 90 päivää niin se tarkoittaa, että kolmas vapaa aika psykiatrille on tuon 90 päivän päästä ja sitä ennen on 2 vapaata aikaa”, Mäkelä tarkentaa.
Riitta Mäkelä kertoo YTHS:n mielenterveyspuolen hoitavan vain osan mielenterveysasiakkaista, sillä YTHS:llä mielenterveyspalveluita saa myös yleisterveyden kautta.
Kun asiakas ottaa yhteyttä hoidontarpeen arvioon, tarkoitetaan sillä yleisterveyden ja mielenterveyden yhteistä arviota, jossa hoitaja arvioi hoidon kiireellisyyttä ja sairauden vaikeusastetta.
Hoito aloitetaan pääsääntöisesti yleisterveyden puolella, josta potilaat voidaan tarvittaessa ohjata mielenterveyden puolelle jatkohoitoon.
YTHS:llä on tarjolla kiireettömiä aikoja yleislääkäreille, terveydenhoitajille sekä mielenterveyspuolelle. Hoitoon pääsyä voi kuitenkin joutua odottamaan useamman viikon. Mäkelä kertoo tarpeen vaatiessa hoitajien voivan ”kannatella asiakasta” ennen pääsyä mielenterveyden arvioon, eli asiakas voi käydä juttelemassa hoitajan tai yleislääkärin kanssa ennen psykologin arviokäyntiä.”
YTHS:llä mielenterveyspuoli tekee erilaisia arvioita, kuten hoito- ja terapia-arvioita, mutta ei pääsääntöisesti pitkiä terapioita. Pitkän terapian tarpeessa asiakas ohjataan YTHS:n toimesta Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.
Mielenterveyspuolen terapia-arvioihin kuuluu psykologin 5–6 käyntiä sekä kaksi käyntiä psykiatrin luona. Mäkelän mukaan arviojakso voi käydä myös lyhyestä hoitojaksosta.
Mäkelän mukaan yksikään potilas ei jää jonoista huolimatta hoitamatta. YTHS:llä on käytössä kiireellisyysluokitus, joka jakautuu päivystyksellisiin, kiirellisiin ja kiireettömiin tapauksiin. Päivystykselliset tapaukset kuuluvat kaupungille joko terveyskeskuksille, Oulun mielenterveyskeskuksen päivystykselle tai Oulun yhteispäivystykselle. YTHS:n mielenterveys hoitaa pääasiassa kiireettömiä tapauksia, tosin kiireellinen vastaanotto hoidetaan yleisterveydessä.
Kiireellisiä tapauksia voivat olla esimerkiksi vaikea syömishäiriö tai mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn romahtaminen, jolloin hoito pyritään järjestämään yleisterveyden hoitajan tai lääkärin vastaanotolle joko yhden vuorokauden tai viikon sisälle.
”Hoidon kiireellisyys otetaan aina huomioon”, Mäkelä muistuttaa.
Riitta Mäkelä kertoo YTHS:n tehneen kovasti töitä mielenterveyden ja päihdetyön hoidon kehittämiseksi.
”Yleisterveyden hoitajien koulutukseen on panostettu. Hoitajat tekevät nykyään aiempaa enemmän mielenterveysasiakkaiden hoitoa ja koulutuksen myötä halu ja mielenkiinto tähän työhön on lisääntynyt.”
Psykiatrien tarve suurin Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla tarve psykiatreille on todellinen. Neurologian tutkimusyksikön professori Juha Veijolan mukaan Oulun yliopistossa psykiatreja on koulutettu keskimäärin 2.8 kymmenen vuoden aikana.
Veijola ennustaa keskiarvon nousevan tulevaisuudessa, sillä vuonna 2015 psykiatreja valmistui viisi ja viime vuonna neljä. Pohjois-Suomessa tarve on kuitenkin 6 uutta psykiatria vuosittain.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Kyösti Oikarisen mukaan vuosittain pitäisi valmistua koko maassa 46 psykiatria, mutta esimerkiksi vuosina 2006–2014 psykiatreja valmistui keskimäärin 27 vuodessa.
Vaikka psykiatria on yksi isoimpia lääketieteen erikoisaloja, on tekijäpula todellinen monella alueella. Oulu on vauhdittanut koulutusta ottamalla vastaan erityisvastuualueelta, eli Erva-alueelta, lahjoituksena kaksi uutta professuuria: psykiatrian ja päihdelääketieteen.
Oulu kuuluu erva-alueeseen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan sekä Lapin sairaanhoitopiirien kanssa.
”Lahjoituksen tarkoituksena on tehostaa lääkärikoulutusta koko Pohjois-Suomen alueella, jotta kaikki sairaalat saisivat myös aikanaan psykiatreja kovaan tarpeeseen”, Oikarinen selventää.
Sote-uudistus muuttaa mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian rakennetta Oulun erva-alueella, jossa psykiatrit vähenevät julkisella puolella. Oikarinen näkee, että julkisen puolen työpaikkojen pitäisi olla vetovoimaisia, etteivät kaikki psykiatrit työllistyisi yksityiselle puolelle.
Pohjois-Pohjanmaalla psykiatrien tarve on jopa suurempi kuin muualla maassa. Lisäksi vuonna 2019 voimaan tuleva sote-uudistus asettaa omat haasteensa psykiatrien koulutukselle.
Oikarisen mukaan Ouluun on kaavailtu psykologin koulutusta, johon maisterintutkinto-oikeus tulisi Tampereelta. Psykologien tarve kasvaa, sillä psykiatrien tapaan myös psykologeista tulee olemaan pula tulevaisuudessa.
”Psykologikoulutus vastaisi tähän tarpeeseen.”
Apua saa myös opintopsykologilta ja yliopistopastorilta
Yliopistolla on myös muita tahoja, joiden puoleen voi kääntyä ongelmien kanssa. Yliopistolta löytyy opintopsykologin palvelut, jonka kanssa voi jutella opintoihin liittyvistä asioista.
Oulun yliopiston opintopsykologi Pia Partasen mukaan hänellä on ollut lähes 1000 opiskelijakäyntiä viime lukuvuoden aikana. Partasen lisäksi yliopistolla toimii kaksi opiskelu-ja uraohjaajaa.
Partanen myöntää palveluiden ruuhkautuvan ajoittain, ja ajanvarauksen kautta tapaamista on saattanut joutua odottamaan noin neljä viikkoa.
”Samanaikaisesti on kuitenkin kaikilla ohjaajillamme ollut tarjolla viikoittaiset avoimet vastaanottoajat, joille on voinut tulla ilman ajanvarausta. Opiskelijat ovat hyödyntäneet näitä aktiivisesti”, Partanen huomauttaa.
Partasen mukaan viime lukukauden perusteella tyypillisimmät käyntisyyt opintopsykologin luona ovat ajanhallinta ja arjenhallinta, jaksaminen ja stressi, opintojen uudelleen suunnittelu tai henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, opiskelutekniset ongelmat sekä motivaatio-ongelmat.
Opintopsykologin palvelut muuttuvat tänä syksynä, mutta Partasen mukaan vielä ei ole tiedossa, miten palvelut järjestetään kuluvan lukuvuoden aikana.
Lisäksi yliopistolla työskentelee yliopistopastori Ari Savuoja, jonka kanssa voi käydä juttelemassa mistä tahansa mieltä painavasta asiasta.
Yliopistopastorin erityisaluetta ovat maailmankatsomuksiin ja uskontoihin liittyvät kysymykset. Lisäksi hänen kanssaan voi jutella myös ihmissuhteista, kuten parisuhteen päättymisestä tai läheisen kuolemasta. Savuoja on sopinut YTHS:n kanssa heidän ehdottavan hänen palvelujaan opiskelijoille, joilla on tällaisia elämäntilanteita.
Yliopistopastorin luona käy myös paljon henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä, sillä yliopistopastori on yliopistossa kaikkia varten. Yliopistopastorin mukaan opiskelijat tuntevat hänen palvelunsa aika hyvin, ja hänen työhuoneensa on keskeisellä paikalla 2T -käytävän varrella. Savuojan luona käy keskimäärin asiakas päivässä.
Yliopistopastorin luona voi käydä juttelemassa oven ollessa auki tai tapaamisajan voi sopia etukäteen puhelimitse, sähköpostilla tai somessa yksityisviestillä.
”Minun palveluni ovat avoimia ja ilmaisia kaikille kirkko- tai uskontokunnasta riippumatta ja myös muualta tulleille kirkon jäsenille, vaikka ne tarjoavat Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat.”
Julkisen sektorin psykoterapiaan mahdollista hakea avustusta Kelalta
Sosiaalipoliittisen asiantuntijan Hennamari Toiviaisen mukaan opiskelijat voivat halutessaan käyttää YTHS:n lisäksi myös Oulun kaupungin mielenterveyspalveluita.
Kuten YTHS:llä, myös kaupungin mielenterveyspalveluissa hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään, ja Riitta Mäkelän mukaan jonot voivat olla usean kuukauden mittaisia.
Julkisen puolen psykoterapiaan on Toiviaisen mukaan mahdollista hakea rahallista tukea Kelalta. Kuntoutustukea saadakseen asiakkaalla tulee olla riittävä hoitosuhde lääkärin kanssa, jotta lääkäri voi tehdä diagnoosin asiakkaasta.
Koko hoitoprosessi voi tuntua pallottelulta ja kohtuuttomalta, jos jonot ovat pitkät eikä hoitoa antava lääkäri ole psykiatri.
Toiviaisen kokemuksen mukaan mielenterveyspalveluissa on todella paljon kuukausikohtaista vaihtelua: YTHS saa tavallista enemmän yhteydenottoja aina syksyllä ja keväällä, marraskuussa ja huhtikuussa.
Hennamari Toiviaisen mukaan YTHS:n uusimman terveystutkimuksen tulokset mielenterveydestä kertovat psyykkisen hyvinvoinnin heikentymisestä koko tällä vuosituhannella. Kyse on isosta opiskelijamäärästä.
”Jos ajatellaan, että joka kolmannella opiskelijalla on psyykkisiä ongelmia, niin vaikkapa 12 000 opiskelijan joukossa se tarkoittaa noin 4000 opiskelijaa, joilla on psyykkisiä ongelmia.”
Toiviaisen mukaan apua ongelmiin on saatavilla, sitä pitäisi vain tuoda paremmin esille. Lisäksi ongelmaiset ovat hänen näkemyksensä mukaan näkymättömissä: He, jotka apua kipeimmin tarvitsisivat, oleilevat usein enemmän kotona kuin yliopistolla.
Lue aiheesta lisää: Mielen oireilun tabu ja tavallisuus, Kuka lohduttaisi opiskelijaa?
