Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat kehittelemässä yhteistä koulutusyhteistyötä ja lisäämässä mahdollisuuksia tehdä yksittäisiä opintojaksoja sekä kokonaisia opintokokonaisuuksia toisesta korkeakoulusta. Opintokokonaisuudet sisältävät yleensä useita kursseja ja ne voivat vaihdella opintopistemäärissä yksittäisistä kursseista laajempiin kokonaisuuksiin.
Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia pääsisi valitsemaan syksyllä 2020. Yhteistyö lähtee pyörimään asteittain ja opintoja on valittavissa useilla eri aloilla.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vararehtori Jyrki Laitinen korostaa koulutusyhteistyön pohjana opiskelijan etua, sillä yhteistyö lisää uusia opintopolkuja ja -tarjontaa.
Korkeakoulut tekevät nyt laajasti yhteistyötä. Tänä vuonna valtaosa Oamkista muuttaa Linnanmaan kampukselle. Oulun yliopisto on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.
Yhteistyömuotona ristiinopiskelu
Yksi yhteistyömuoto on ristiinopiskelu. Ristiinopiskelulla tarkoitetaan sitä, että toinen korkeakoulu järjestää opintokokonaisuuden tai -jakson, joka sisältyy toisen korkeakoulun opintosuunnitelmaan ja siten myös tutkintoon. Hentilän mukaan oma korkeakoulu vastaa siitä, että opintojaksot täyttävät tutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluvat tavoitteet.
Ristiinopiskelua ja muuta koulutusyhteistyötä on yhteistyön alkuvaiheessa suunniteltu eri tekniikan aloille, kuten arkkitehtuuriin ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan, sekä tietojenkäsittelytieteeseen, kauppatieteisiin, musiikkikasvatukseen, hammaslääketieteeseen ja terveystieteisiin.
Kurssit eivät rajoitu pelkästään perusopintoihin, ja kokonaisuuksien opintopistemäärät vaihtelevat aina yksittäisestä 3–5 opintopisteestä 30 opintopisteen kokonaisuuksiin. Ristiinopiskeltavat kurssit sisällytetään opintosuunnitelmiin, mutta kehitteillä on myös vapaasti valittavia opintoja, jotka sisällytetään tutkintoon valinnaisina opintoina.
Korvaako ristiinopiskelu sitten jo olemassa olevia kursseja? Hentilän mukaan tarkoituksena on ennemminkin hyödyntää opetusta järjestettäessä kummankin oppilaitoksen parasta osaamista opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisessä.
“Ristiinopiskeluna ei tuoteta sellaisia opintojaksoja, jotka tarjotaan saman sisältöisinä molemmissa korkeakouluissa. Tarkoitus on, että tietyt opintojaksot tuotetaan vain toisessa korkeakoulussa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.”
Yhteisiä tiloja ja opettajia
Yhteistyötä on aikaisemmin ollut pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi viestinnässä. Nyt suunnitteilla oleva yhteistyö on uutta Oulun korkeakouluissa. Laitisen mukaan aiemmat yhteistyökuviot ovat auttaneet rakentamaan pohjaa koulutusyhteistyölle.
Helka-Liisa Hentilä mainitsee myös suunnitelmista koskien opetustilojen yhteiskäyttöä ja yhteisiä opettajia. Hänen mukaansa korkeakoulut ovat järjestämässä mielenkiintoisia yhteistyökursseja.
“Itse odotan kovasti yliopiston musiikkikasvatuksen ja Oamkin musiikkipedagogiopiskelijoiden yhteistä musiikkiproduktiota eli suomeksi sanottuna yhteistä konserttia!”
Jyrki Laitinen mainitsee myös monialaiset projektiryhmät, joissa tarvitaan enemmän teoreettisempaa tai käytännöllisempää osaamista, kuten koodaamista. Näissä ryhmissä yhdistyvät kummankin korkeakoulun tiedot ja taidot.
“Koulutusyhteistyön avulla tällaisten projektien järjestäminen helpottuu.”
Laitinen kokee ammattikorkeakoulun tuovan yliopisto-opiskelijoille käytännönläheisempää näkökulmaa ja kosketuspintaa työelämän kanssa.
“Rakennamme isompaa maailmaa, jossa opiskelija, saapuu hän sitten Oamkiin tai yliopistoon, voi suorittaa eri opintopolkuja seuraten opintoja hyvin monipuolisesti.”
Helka-Liisa Hentilä uskoo, että yhteistyö ei jää tähän, vaan koulutusyhteistyötä tullaan kehittämään jatkuvasti.
“Arvelen, että kunhan tullaan tutummiksi, löytyy uusiakin opetusyhteistyön kohteita näiden pilottivaiheessa tunnistettujen lisäksi.”
Epätasa-arvon korjaamista
Tiedotteessa mainitaan myös, että koulutusyhteistyö voi koskea myös tohtoriopintoihin suuntaavia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneita. Tutkintoon halutaan vastaisuudessa lisätä tohtoriopintoja tukevia teoriaopintoja opiskelijoille, jotka ovat halukkaita siirtymään yliopiston puolelle tohtoriopintoihin.
Kristiina Ojalan vuonna 2017 valmistunut väitöskirja antaa osviittaa siitä, kuinka YAMK-tutkinnon suorittaneet jäävät alakynteen maisteriopiskelijoille sekä työmarkkinoilla että tohtoriopintoihin hakiessa. Ojalan mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden siirtyminen tohtorikoulutukseen on mahdollista, mutta hankalaa. Yliopistot ovat aikaisemmin vaatineet hyvinkin laajoja täydentäviä opintoja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta.
Myös Jyrki Laitisen mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ensisijainen tavoite ei ole siirtyminen tohtoriopintoihin.
“Ylemmän tutkinnon suorittaneissa voi olla opiskelijoita, joilla on kykyjä ja haluja jatkaa tohtoropintoihin. Tällaisille opiskelijoille tarjotaan ylempien opintojen vaiheessa ottaa opintokokonaisuuksia, jotka tukisivat tätä reittiä.”
Laitinen kuitenkin kertoo että kyse on yksittäisistä opiskelijoista per koulutusala.
Hentilän mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden hakeutumista tohtorikoulutukseen halutaan kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Asiaa valmistellaan kolmessa koulutusalakohtaisessa ryhmässä, kuten esimerkiksi tietojenkäsittely, kauppatiede ja terveystieteet.
