Oulun yliopistossa on syksystä 2017 alkaen 22 kandidaatti- ja 35 maisteriohjelmaa. Tohtoriohjelmia tulee olemaan 21. Oulun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan keskiviikkona 15. kesäkuuta.
Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on 44 kandiohjelmaa, 56 maisteriohjelmaa ja 88 tohtoriohjelmaa.
”Uudet kandiohjelmat ovat usean tieteenalan yhteisiä. Opiskelija saa ensin perusvalmiudet ohjelman tieteenalojen laaja-alaiseen ymmärtämiseen pohjaksi maisterivaiheen pääainekohtaiselle opiskelulle. Suuntautuminen tapahtuu opintojen aikana, mikä mahdollistaa erilaiset opintopolut. Laaja-alaisilla tutkinto-ohjelmilla voidaan myös entistä paremmin vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin”, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sanoo.
Tutkinto-ohjelmauudistuksessa kaikki tutkintoon johtava koulutus kootaan kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmiin. Kandiohjelmia ryhmitellään laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi huomioiden yliopiston profiloituminen, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tutkintotavoitteet sekä hakupaine.
Uusia tutkinto-ohjelmia ovat muun muassa prosessi- ja ympäristötekniikka, historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet, opetus- ja kasvatusala sekä kielet ja kirjallisuus.
Laajoihin kandiohjelmiin siirtyminen tarkoittaa isoa opetussuunnitelmatyötä, joka alkaa elokuussa. Aikataulu on tiukka, sillä aikaa suunnittelutyöhön on vain noin viisi kuukautta.
“Uudistuksen tarkoitus on parantaa opiskelijan asemaa. Eri asia on, miten kandiohjelmat toteutetaan. Sitä tulee seurata ja valvoa”, yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Pauli Väisänen sanoo.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila on samoilla linjoilla.
“Emme ylioppilaskuntana vastusta laajoja kandiohjelmia, kunhan opetussuunnitelmatyö tehdään hyvin. Koska työllä on kiire, pelkona on, että se tulee hutaistua. Mutta uskon, että tiedekunnat hoitavat sen hyvin”, Hannila toteaa.
OYY on mukana opetussuunnitelmatyössä useiden opiskelijaedustajien ollessa sitä työstävissä työryhmissä.
Tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista esitetään
Yliopiston hallitus päätti esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista. Tämä liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukseen yliopistojen profiloitumisesta.
Tilastotieteen on tarkoitus jatkaa sivuaineena. Biofysiikan ja teoreettisen fysiikan tutkimus ja koulutus sulautetaan molekyyli- ja materiaalifysiikan alan toimintaan, ja geofysiikan muuhun kaivannaisalan tiedekunnan toimintaan. Keskusteluissa on ollut myös mahdollinen uusi biolääketieteen fysiikan suuntautumisvaihto yhteistyössä bio- ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kanssa.
Biofysiikan, teoreettisen fysiikan sekä geofysiikan pääaineista luopumisen taustalla on pääainevaihtoehtojen määrän tarkastamisen suhteessa suoritettuihin tutkintoihin sekä tuleviin henkilökunnan eläköitymisiin.
Näiden pääaineiden lakkautukset eivät johda irtisanomisiin. Koulutusta koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 opiskelijavalinnoissa ja syksyllä 2016 ja sitä aiemmin opintonsa aloittaneille opiskelijoille taataan mahdollisuus suorittaa opintonsa loppuun.
Oulun yliopisto on käynyt pitkin kevättä vuosia 2017-2020 koskevia tulossopimusneuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriö on pyytänyt yliopistoilta esityksiä koulutusvastuiden muuttamiseksi. Tarkastelussa ovat olleet erityisesti opiskelija- ja henkilöstömääriltään pienet koulutusalat.
Oulun yliopiston hallitus päätti olla esittämättä tarkasteluissa olleita musiikkikasvatuksen, germaanisen filologian, arkeologian, tähtitieteen ja kemian koulutusvastuista luopumista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ja uutena alkavaa erityislastentarhanopettajien maisterikoulutusta, johon tulee 30 aloituspaikkaa.
Yliopiston hallitus hyväksyi ministeriön esityksen vahvistaa Oulun yliopiston lastentarhanopettajien koulutusta 20 aloituspaikalla ja lisätä erityislastentarhanopettajakoulutuksen yliopiston koulutusvastuisiin.
”Yliopiston hallitus on tyytyväinen siihen, että Oulun yliopistossa ollaan hyvässä kehittämisvauhdissa. Organisaatiolla on hyvä valmius viedä eteenpäin työnjakoon ja yliopistojen tiivistyneeseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita, vaikka kaikki valmistelussa olleet hankkeet eivät nyt edenneetkään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo.
Lopulliset päätökset koulutusvastuiden muuttamisesta ja muun muassa niiden mukaan määräytyvästä strategiarahasta tekee opetus- ja kulttuuriministeriö syyskuun lopussa.
Lukuvuosimaksujen suuruus päätettiin
Keskiviikon kokouksessaan Oulun yliopiston hallitus päätti lisäksi lukuvuosimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien lukuvuosimaksut tulevat olemaan 10 000, 12 000 ja 13 000 euroa. Määrät pohjautuvat koulutuksen kustannuksiin.
Lukuvuosimaksujen myötä perustetaan apurahajärjestelmä. Jokaiselle myönnetään vähintään 50 prosentin apuraha, mutta yliopiston hallitus suosittelee tiedekunnille täysiä apurahoja.
Kaikkien yliopistojen tulee alkaa periä vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta uusilta opiskelijoilta lukuvuosimaksua 1.8.2017 alkaen.
Lisäksi Oulun yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan koulutusviennistä. Hallitus tuli siihen tulokseen, ettei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää kannata lähteä tekemään sitä yksin.
“Selvitämme asiaa muiden yliopistojen kanssa”, Pauli Väisänen sanoo.
