Oulun yliopiston kemiallisen prosessitekniikan professori Juha Tanskanen ja kemiallisen prosessitekniikan yliopistonlehtori Juha Ahola kertovat saaneensa “omansa pois pienen tuoton kera”, kun valtionyhtiö Fortum viime syksynä osti kolmasosan oululaisesta bioteknologiayhtiö Chempolisista.
Miehet olivat Aholan mukaan sijoittaneet Chempolisin osakkeita omistaneeseen Innocolo Oy -nimiseen yhtiöön huomattavasti suurempien tuottojen toivossa.
Innocolo Oy omisti pienen osan Chempolisin osakkeista, mutta Aholan mukaan myös muita “omaisuuseriä”, kuten patentteja. Lopulta miehet kuitenkin päätyivät myymään Innocolon osakkeet Chempolisille. Tämä oli vastoin alkuperäisiä suunnitelmia.
Syynä myyntiin oli Aholan mukaan se, että kauppojen järjestelijänä toimiva EY (ent. Ernst&Young) antoi ymmärtää, että Fortumin ja Taalerin yli 10 miljoonan euron sijoitus Chempolisiin saattaisi jäädä toteutumatta, elleivät Innocolon omistamat Chempolisin osakkeet, patentit ja muu omaisuus palaisi Chempolisin omistukseen.
”Ei siitä kauheita hyötyä tullut siihen nähden, mitä sieltä olisi voinut tulla. Jos Chempoliksen Intia-kuviot olisivat toimineet, niin silloin se mitä meillä oli, olisi ehkä voitu myydä parempaan hintaan”, Ahola sanoo.
Chempolis on noussut julkisuuteen osana keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sidonnaisuuksista.
Sipilä on ollut sijoitusyrityksensä kautta Chempolisin pitkäaikainen ja merkittävä rahoittaja sekä vähemmistöomistaja. Hänen lapsilleen jättämänsä Fortel Invest omistaa edelleen yhtiötä. Lisäksi Sipilän lapsilla on ollut ainakin 750 000 euron velkasaatavat yhtiöstä vielä viime vuonna.
Viime vuoden helmikuussa Chempolis oli mukana pääministeri Sipilän vienninedistämismatkalla Intiassa, jonka aikana yhtiö tiedotti intialaisen öljy-yhtiön kanssa suunnittelemansa laitoshankkeen edenneen. Syksyllä 2016 valtion enemmistöomistama Fortum sijoitti yhtiöön yli 6 miljoonaa euroa.
Juha Hulkolta merkittävä velkavipu
Chempolis on tiedottanut lukuisista laitoshankkeista ympäri maailmaa, mutta yksikään niistä ei ole toteutunut. Tuorein näistä on intialaisen öljy-yhtiö NRL:n kanssa edistettävä yhteisprojekti, josta Chempolis kertoi ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Alkuvuodesta 2015 Oulun yliopiston Ahola ja Tanskanen sijoittivat Innocoloon 23 100 euroa. Muut osakkaat merkitsivät osakkeita 19 800 eurolla. Näin kasattua 66 000 euron pottia tukevoitettiin vielä pääomalainalla, jota osakkaat Ahosta ja Tanskasta lukuunottamatta antoivat yhtiölle yhteensä 46 800 euroa.
Elektrobit-omistuksillaan rikastunut Juha Hulkko antoi yhtiölle viime vuoden alussa 402 500 euron pääomalainan. Hulkko on ystävänsä Juha Sipilän tavoin Chempolis Oy:n merkittävä omistaja ja rahoittaja.
Näin Hulkon avulla pääsivät Ahola ja Tanskanen pienellä alkupääomalla käyttämään Innocolon määräysvaltaa kymmenkertaisiin varoihin. Tämän velkavivun avulla oli ilmeisesti tarkoitus tehdä tuntuvat voitot Chempolisin bisnesten siivellä.
”Täysin toimittajan oma näkemys asiasta. Olen asiasta eri mieltä”, kommentoi Tanskanen saatuaan tekstin nähtäväksi sähköpostilla, mutta kieltäytyy kertomasta asiasta enempää.
Myöskään Ahola ei ole halukas kertomaan tarkemmin siitä, millainen Innocoloon liittyvä suunnitelma oli.
Sivutoimi-ilmoitukset tekemättä
Mahdollisesti merkittävästäkin taloudellisesta intressistä huolimatta Ahola tai Tanskanen eivät ole kertoneet sivutoimi-ilmoituksella yliopistolle taloudellisesta kytköksestään Chempolisiin.
Sivutoimi-ilmoitusten pohjalta yliopisto arvioi työntekijöidensä sidonnaisuuksia varmistuakseen muun muassa siitä, että ne eivät vaaranna työntekijän puolueettomuutta.
Ahola ja Tanskanen molemmat kiistävät, että sivutoimi-ilmoituksia Innocolo-järjestelyn tiimoilta olisi ollut tarpeen tehdä.
”Sehän on puhdasta sijoitustoimintaa, eli yhtiö ei tehnyt minkäänlaista tutkimustyötä”, sanoo Tanskanen.
Ahola vetoaa samaan asiaan: kyse oli puhtaasta sijoitustoiminnasta. Hänen mielestään sivutoimi-ilmoituksen tekeminen ei ole ollut tarpeen siitäkään huolimatta, että molempien tieteellinen työ liittyy kiinteästi Chempolisiin.
Ahola ja Tanskanen ovat muun muassa ohjanneet kahta väitöskirjatyötä, jotka käsittelevät Chempolisia. Näistä toinen hyväksyttiin vuonna 2015 Aholan ja Tanskasen ollessa Innocolo-järjestelyn kautta Chempolisin omistajia ja liikekumppaneita.
Tanskanen on lisäksi ollut Chempolisin neuvonantaja aina viime syksyyn saakka. Hän ei kuitenkaan katso tehneensä yhtiölle töitä. Hän kertoo saaneensa palveluksistaan korvausta “silloin tällöin”.
”En mitään sellaista työtä, mitä voi työksi nimetä. Jos minut kutsutaan johonkin tapaamiseen advisorin roolissa ja minulta jotain kysytään, niin minä vastaan siihen sillä tietämyksellä, mikä minulla on olemassa, mutta en minä niihin mitään erillistä tutkimusta tee”, Tanskanen sanoo.
Tanskanen on myös merkitty keksijäksi useisiin Chempolis Oy:n patentteihin. Chempolis Oy:n vanhalla verkkosivulla Tanskasen kerrottiin olevan mukana yhteensä 25 Chempolisin teknologiaan liittyvässä patentissa. Näitä patentteja on haettu vielä viime vuosinakin – ainakin vielä vuonna 2014 on Chempolis hakenut patentin, jonka keksijäksi on merkitty Juha Tanskanen.
Tanskanen kertoo, että nämä tuoreet patentit ovat seurausta kauan sitten tehdyistä patenteista.
”Sitten kun niihin tulee pieniä parannuksia, niin kyse on hyvin pienistä muutoksista ja yleensä henkilöt jotka ovat olleet mukana näissä, pääsevät mukaan [uusiin] patentteihin”, sanoo Tanskanen.
Tanskanen on myös johtanut tutkimushankkeita, jotka liittyvät Chempolisin teknologiaan.
Esimerkiksi vuonna 2006 Tanskanen johti Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa luotiin mallia ekotehokkaasta biojalostamosta. Parhaillaan hän vetää Tekesin rahoittamaa hanketta, jonka yhtenä yrityskumppanina on Chempolis.
Ahola kertoo työskennelleensä Chempolisille 2000-luvun alkuvuosina normaalin sivutoimimenettelyn mukaisesti. Juha Tanskanen kertoo olleensa työsuhteessa yhtiössä vuoteen 2008 saakka. Chempolisin vanhoilla verkkosivuilla hänen tosin kerrottiin työskennelleen yhtiön tutkimus- ja kehitysjohtajana vuoteen 2010 saakka. Tanskasen mukaan verkkosivuilla on ollut virheellistä tietoa.
Ainakaan vuoden 2009 jälkeen Tanskasella tai Aholalla ei ollut sivutoimilupia tai tehtyjä sivutoimi-ilmoituksia. Yliopiston kirjaamosta ei saatu tätä vanhempia tietoja.
Yliopisto selvittää asiaa
Yliopiston sivutoimi-ilmoitusta koskevissa ohjeissa kerrotaan ilmoitusten tarkoituksena olevan “huolehtia siitä, että työntekijöiden tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuksi niin työn määrän kuin erilaisten sidonnaisuuksienkin suhteen”.
Ohjeessa määrätään muun muassa, että “Oulun yliopiston työntekijän on ilmoitettava kaikki sivutoimensa ja sellaiset sidonnaisuudet, jotka voivat vaarantaa hänen puolueettomuutensa päätehtävänsä hoitamiseen tai tai tehdä hänet hallintolain mukaan esteelliseksi tehtäviensä hoitamisessa.”
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo yliopiston edellyttävän työntekijöiltään oma-aloitteista sivutoimien ja sidonnaisuuksien selvittämistä.
Hän sanoo yliopiston selvittävän Oulun ylioppilaslehden esille nostamaa Tanskasen ja Aholan tapausta ennen kuin hän voi ottaa kantaa siihen, onko tässä tapauksessa ohjeita rikottu.
Kiuru kuitenkin viittaa yliopiston ohjeisiin ja huomauttaa, että sivutoimi-ilmoituslomakkeessa pyydetään ilmoittamaan muun muassa sivutoimisen tehtävän laatu, mahdollinen omistusosuus ja tehtävään käytettävä aika. Sivutoimiohjeen liitteenä olevassa lomakkeessa pyydetään kirjaamaan osakkuudet yrityksissä, mikäli omistusosuus on yli yksi prosentti.
Ahola ja Tanskanen omistivat Innocolosta 35 prosenttia kumpikin vuoden 2015 helmikuusta alkaen syksyyn 2016 saakka, jolloin Fortumin sijoituksen yhteydessä heidän osakkeensa ostettiin pois.
Tanskanen sanoo kuitenkin, ettei sivutoimi-ilmoituksen puuttumisessa ole mitään poikkeavaa.
”En katso että siitä sijoitustoiminnassa pitäisi tehdä sivutoimi-ilmoitusta. Hallitustoiminnassa en ole ollut Chempoliksessa enkä myöskään tässä Innocolossa kummassakaan”, sanoo Tanskanen.
Ahola puolestaan toimi Innocolon hallituksessa viime vuoden marraskuulle saakka. Hän kuitenkin pitää sivutoimi-ilmoitusta tarpeettomana, koska kyse on vain sijoitustoiminnasta.
”Se nyt on vähän sama asia kuin että omistan sijoitusasunnon jossain asunto-osakeyhtiössä, vaikka siellä prosentuaalinen omistusosuus voi olla ihan kohtuullisen suurikin”, hän toteaa.
Molemmat muistuttavat että yliopistolla suorastaan kannustetaan yritysyhteistyöhön.
Myös hallintojohtaja Kiuru toteaa saman. Hän kuitenkin korostaa sitä, että sivutoimi-ilmoitukset ovat tärkeitä, jotta yliopisto voi arvioida niin työajan käyttöä kuin tieteellisen riippumattomuuden vaarantumista.
Haastattelun jälkeen käydyssä sähköpostikeskustelussa Juha Tanskanen sanoi muuttaneensa näkemystään sivutoimi-ilmoituksen tarpeellisuudesta:
“Työsopimuslain mukaan työsopimussuhteisella työntekijällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimesta tai pyytää sivutoimeen lupaa työnantajalta, eli kyse on työnantajan sisäisestä ilmoitusperiaatteista ja ohjeistuksesta koskien sijoitustoimintaa. Saatuani lisäinfoa yliopiston puolelta, totean, että en ole ihan oikein toiminut sisäisen ohjeistuksen hengessä, ja korjaan sen nyt välittömästi. Tosin tällä hetkellä ei ole mitään ilmoitettavaa nykyisenkään sisäisen ohjeen mukaisesti, mutta käyn toki aikaisemmat vaiheet lävitse yliopistomme kanssa. Tässä lienee opittavaa tulevaisuuden varalle.”
