Oulun ylioppilaslehti 2017.

Polkkaa ja pooloa Grönlannissa – näin suomalaisopiskelija pärjää Nuukissa

Koska grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu spontaanius ja vieraanvaraisuus, kaikki uudet ja mielenkiintoiset ihmiset saavat usein kutsun tapahtumiin ja perheillallisille. Uudet tuttavuudet ja uuteen ympäristöön heittäytyminen helpottivat suomalaisen vaihto-opiskelijan Annaliina Koskisen kulttuurishokkia. "Pelkäsin aluksi että turrun tähän ympäristöön enkä enää huomaa nauttia siitä, mutta vieläkin joka aamu ajattelen että ‘voi vitsi, olen Nuukissa!’”

TEKSTI Inkeri Jäntti

KUVAT Inkeri Jäntti

Pipo pyrkii karkaamaan hyisen tuulenpuuskan mukana ja petollinen jää tuiskulumen alla houkuttelee maata kohti. Aurattujen lumikasojen keskeltä pilkottaa arkisen harmaa kivisen kerrostalon nurkka, sen takaa vielä seitsemän muuta samanlaista.

Mutta kun aurinko pilkahtaa esiin pilven takaa niin täytyy todeta että ei, ei kyseessä olekaan Oulu.

Pilvet väistyvät ja paljastavat teräväpiirteisen, henkeäsalpaavan kauniin Sermitsiaq-vuoren, joka hallitsee näkymää kirkkaan sinisten ja punaisten puutalojen taustalla.

Rannalla arktinen auringonvalo heijastuu kimaltelevasta, melkein trooppisen turkoosista merivedestä ja toisella puolen vuonoa keikkuu pieniä jäävuoria.

Kyseessä onkin siis Nuuk, Grönlannin pääkaupunki maailman suurimman saaren länsirannalla.

On Oululla ja Nuukilla myös jotain yhteistä.

Vaikka kaupunkien välissä onkin sivusuunnassa matkaa noin 3500 kilometriä, kaupungit ovat kuitenkin melkein samalla leveysasteella – eli himppusen pohjoisen napapiirin alapuolella.

Molemmista kaupungeista löytyy myös yliopisto, opiskelijoita ja siten myös varsin arkista opiskelijaelämää.

 

”Uskomatonta, olen oikeasti Grönlannissa!”

“Päädyin Grönlantiin oikeastaan sattumalta”, 24-vuotias akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa opiskeleva Annaliina Koskinen kertoo.

Hän on nyt neljättä kuukautta Nuukissa vaihto-oppilaana.

Oikeastaan hän halusi vaihtoon Huippuvuorille Svalbardiin, mutta se peruuntui viime hetkellä. Koska opiskelu arktisilla alueilla kiinnosti, hän päätti kysellä vaihto-opiskelupaikkaa vielä Grönlannista.

Vaikka hakuajat olivat jo menneet umpeen, paikka Nuukin yliopistosta löytyi kuitenkin kysymällä ja Annaliina lensi Grönlantiin helmikuun puolivälissä.

Nuukin lentokenttä on pieni, joten kaikki lennot menevät Kangerlussuaqin lentokentän kautta. Isompien reittikoneiden on helpompi laskeutua sinne vaikka itse Kangerlussuaq onkin vain noin viidensadan ihmisen asutuskeskus.

“Tuntui ihan mielettömältä kun laskeuduimme Kangerlussuaqin lentokentälle. Jatkolento oli kuusi tuntia myöhässä, joten lähdin kävelylle. Aurinko paistoi, pakkasta oli 30 astetta ja tuntui ihan uskomattomalta että olen oikeasti Grönlannissa!”

Epävakaasta säästään tunnettu Nuuk sattui olemaan aurinkoinen kun Annaliina lopulta sinne pääsi.

”Kävelimme viikonlopun ympäri kaupunkia toisten vaihtareiden kanssa ja yritimme tutustua paikkaan. Luonto ja maisemat ovat ihan uskomattomat täällä. Pelkäsin aluksi että turrun tähän ympäristöön enkä enää huomaa nauttia siitä, mutta vieläkin joka aamu ajattelen että ‘voi vitsi, olen Nuukissa!’” Annaliina nauraa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Air Greenlandin 37-paikkainen DASH-8-200-mallin lentokone Kangerlussuaqin lentokentällä, valmiina suuntaamaan Nuukiin.

 

Opiskelua jäävuorien seurassa

Annaliina ottaa osaa Århusin yliopiston ja Nuukissa sijaitsevan Grönlannin Luontoinstituutin yhteistyössä järjestämään arktiseen lukukauteen.

Grönlannin hallituksen alaisuudessa toimivan instituutin tehtävänä on tutkia ja seurata arktista luontoa sekä toimia Grönlannin hallituksen neuvonantajana niin ympäristöön kuin ilmastoonkin liittyvissä asioissa.

Instituutin tärkein tehtävä on tutkia monimuotoista luontoa sekä kehittää ja tukea ympäristöä säästäviä keinoja säilyttää grönlantilaisten perinteiset elinkeinot kuten kalastus ja metsästys.

Vaikka instituutti ei varsinainen korkeakoulu olekaan, se järjestää opintoja yhteistyössä tanskalaisen Århusin yliopiston kanssa. Englanniksi järjestettävät kurssit keskittyvät tutkimaan arktisen alueen ja erityisesti Grönlannin luontoa, eläimiä ja ilmastoa. Tarjolla on myös turvallisuuskurssi, joka opastaa kenttätöihin arktisissa olosuhteissa.

“En oikein osaa sanoa eroaako opiskelu täällä paljon opiskelusta Suomessa,” Annaliina miettii. “Arktinen lukukausi -opinto-ohjelma on aika uusi ja hakee vielä muotoaan.”

Opiskelutahti vaihtelee viikoittain, sillä suurin osa opettajista on tanskalaisia ja moni tulee Århusin yliopistosta Tanskasta. Opiskelua saattaa olla myös viikonloppuisin, jotta opettajien aika käytettäisiin tehokkaasti. Sen vastapainoksi välillä on taas helpompia viikkoja jolloin läsnäoloa opinnoissa ei vaadita ollenkaan ja opiskelut suoritetaan kirjoitustehtävillä ja tenttimällä.

“Se oli myös uusi juttu minulle että tentit täällä ovat suullisia. Se taitaa olla Tanskassa yleinen käytäntö,” Annaliina jatkaa.

Loppujen lopuksi suurin muutos on ollut oppimisympäristö.

Arktisen meren ja jäätiköiden tutkiminen eroaa auttamatta Itämerestä, joka on suomalaiselle meribiologian opiskelijalle läheisin tuttavuus.

“Kurssien kenttäosiot ovat tietenkin aivan erilaisia kuin Suomessa. Olemme käyneet muun muassa jäätiköllä ottamassa näytteitä ja pian lähdemme yhdeksän päivän risteilylle, jossa kierrämme vuonoja ja menemme myös avomerelle. Se tulee olemaan tosi ainutlaatuinen retki!”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Grönlannin Luontoinstituutissa vaihto-opintojaan suorittava Annaliina Koskinen on ollut erittäin tyytyväinen arktiseen seikkailuunsa.

 

Elämää kulttuurien sekamelskassa

Kurssit ovat suurimmaksi osaksi Luontoinstituutilla, jossa kaikki opiskelijat ovat vaihto-oppilaita.

“Onneksi meillä on myös muutama yhteinen kurssi Nuukin yliopiston kanssa, esimerkiksi kalastus- ja metsästyskurssi, jossa pääsin tapaamaan paikallisia opiskelijoita,” Annaliina kertoo.

Grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu spontaanius ja vieraanvaraisuus, joten tapahtumiin, kahville ja perhe-illallisille kutsutaan usein kaikki uudet ja mielenkiintoiset ihmiset vaihtamaan kuulumisia.

Uudet tuttavuudet ja uuteen ympäristöön heittäytyminen helpottavat kulttuurishokkia.

“Kommunikointi oli alussa hieman haastavaa kun en osaa tanskaa enkä grönlantia.” Annaliina kertoo.

“Kruunu valuuttana on myös hankala euroon tottuneelle, koska siihen ei ole mitään kovin helppoa muistisääntöä.”

Vaihto-opiskelijat lyöttäytyivät kuitenkin nopeasti yhteen ja käännösapua – niin kielen kuin valuutankin kohdalla – sai tanskalaisilta opiskelijoilta.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Nuukin tavaramerkiksi ovat muodostuneet värikkäät puutalot sekä taustalla häämöttävä Sermitsiaq-vuori.

 

Kajakkipooloa ja paikallista polkkaa

Vaihto-opiskelijoilla on tapana uusissa kaupungeissa luoda oma pieni yhteisönsä. Näin on käynyt myös Nuukissa.

Tämän kevään vaihto-opiskelijat tutustuivat toisiinsa sähköpostilistan kautta ja ovat muodostaneet tiiviin porukan, jonka mukana liikkuu satunnaisesti myös muita Nuukissa vierailevia ulkomaalaisia.

Iso osa vaihto-oppilaista tulee Tanskasta, mutta joukosta löytyy muun muassa myös saksalainen ja indonesialainen opiskelija.

Instituutin vaihto-opiskelijoilla ei ole virallisesti opiskelujen ulkopuolista ohjelmaa, mutta he ovat tehneet yhteisen Facebook-ryhmän, jossa jaetaan tietoa paikallisista harrastuksista ja tapahtumista ja sovitaan tapaamisia vaikka rannalle tai elokuviin.

“Halusin kokeilla täällä kaikenlaista uutta”, Annaliina sanoo.

“Vaihtareiden kanssa päädyimme esimerkiksi kokeilemaan kajakkipooloa Nuukin uimahallissa Malikissa. Ja olemme myös käyneet paikallisten polkkaryhmässä tanssimassa!”

Annaliina on pitkäaikainen swing-tanssin harrastaja. Kun mahdollisuus tarjoutui polkan kokeilemiseen Grönlannissa, siihen oli pakko tarttua.

“Pölähdimme eräänä iltana polkkaporukan sekaan, suurin osa heistä on eläkeikäisiä ja kyllä meitä katsottiin aika pitkään! Mutta sitten meille näytettiin kädestä pitäen mitä tehdä.”

Paikalliseen kulttuuriin Annaliina on tutustunut myös museoiden ja elokuvien kautta. Hän on käynyt esimerkiksi testaamassa grönlantilaista rumputanssia ryhmässä joka jakaa perinnettä eteenpäin ja on ehtinyt testailla miekkailuakin.

Nuukin kulttuurikeskus Katuaq näyttää elokuvia ja erityisesti pohjois-kanadalainen dokumentti Angry Inuk jäi mieleen. Dokumentti kertoo siitä, miten hylkeenpyynnin kielto on vaikuttanut hyvin negatiivisesti inuiittien elannon hankintaan ja elämäntyyliin.  

“Se avarsi mieltä ja sai ajattelemaan hylkeen metsästyksestä ihan uudella tavalla. On ollut mahtavaa tutustua uuteen kulttuuriin ja ihmisiin. Vaikka tämä onkin vähän sellaista kulttuurisekamelskaa täällä paikallisten ja vaihtareiden seassa, olen oppinut ja kokenut tosi paljon uutta.”

 

Nuukin vaihto-opiskelijoiden joukosta löytyy muun muassa ekoturismia opiskeleva indonesialainen Susan Stephanie The, jonka kanssa Annaliina Koskinen kokeili Grönlannin perinteistä rumputanssia.

 

Luvassa vain tutkimusasema, mursuja ja rekikoiria

Annaliinan opiskelu Nuukissa päättyy kesäkuun puolivälissä, mutta matka ei kuitenkaan vie vielä takaisin Suomeen.

Ensin hän lähtee tutustumaan Islantiin poikaystävänsä kanssa, ja palaa sitten takaisin Grönlantiin. Hänen toiveenaan on matkustaa Koillis-Grönlantiin kokoamaan aineistoa gradua varten.

Heinäkuussa Koillis-Grönlannin kansallispuistossa vietetään vielä yötöntä yötä ja asukkaat koostuvat lähinnä tutkijoista.

“Siellä ei kuulemma ole muuta kuin tutkimusasema, mursuja ja rekikoiria,” Annaliina nauraa. “Mutta silti odotan sitä innolla!”

Arktisilla alueilla matkustaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, joten Annaliina vielä odottelee lopullista tietoa matkan onnistumisesta.

Entä mitä Annaliina tulee kaipaamaan eniten Nuukissa?

“Luontoa varmasti ja myös polkkaa!” Häntä naurattaa.

“Sitä psykedeelistä karnevaalimusiikkia ehkä en ikävöi mutta tanssijat olivat tosi mukavia ja tunnelma lämmin.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Annaliina Koskinen kuvaa jäävuoria, jotka ajelehtivat Narsap Sermia -jäätiköltä Nuukin rannoille.

 

Lähtisinkö vaihtoon Grönlantiin?

>> Oulun yliopisto on osa Arktista yliopistoa, joka on kansainvälinen arktiseen tutkimukseen ja koulutukseen liittyvä yhteistyöverkosto. Myös Nuukissa toimiva Grönlannin Luontoinstituutti on osa Arktista yliopistoa.

>> Oulusta Nuukiin pääsee vaihtoon ainakin North2north -ohjelman ja osassa tiedekunnista Nordplus -ohjelman kautta.

>> Vaihtoon lähdetään useimmiten erilaisten vaihto-ohjelmien, kuten esimerkiksi Nordplus-verkoston tai Erasmuksen kautta. Monella tiedekunnalla tai opinto-ohjelmalla on oma vaihtoverkostonsa maailmalla.

>> Vaihto-opiskelijan on mahdollista saada korotettua opinto- ja asumistukea vaihdon ajalle sekä opintolainaa.

>> Usein voi saada myös erilaisia vaihto-opiskeluapurahoja, joiden määrä ja kesto riippuvat kohteesta ja vaihto-ohjelmasta.

>> Jos kiinnostuit vaihto-opiskelusta, ota yhteyttä oman tiedekuntasi tai opinto-ohjelmasi kv-koordinaattoriin.

>> Oulun yliopistolta löytyy myös vaihto-opiskelun yleisneuvontaa Telluksesta tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 10-12. Tutustu myös yliopiston kokoamaan vaihto-opiskelijan checklistiin.

Inkeri Jäntti

Oululainen valokuvaaja ja tuottaja, joka ottaa kaiken liian vakavasti ja haluaisi nukkua enemmän. Tykkää kissoista, suklaasta ja supersankareista. Instagram: @inkerija.

Lue lisää: