”Tällä hetkellä 20 prosenttia maapallon ihmisistä kuluttaa 80 prosenttia luonnonvaroista. Se ei ole reilua”, professori Eva Pongracz pohtii ja jatkaa: ”Kaikkien ihmisten tulisi pystyä tyydyttämään perustarpeensa ja elää hyvää ja arvokasta elämää. Jotta tämä olisi mahdollista, ainoa ratkaisu on kiertotalousmalliin siirtyminen.”
Kuinka tämä onnistuu maapallolla kuluttamatta kaikkia sen luonnonvaroja loppuun? Tähän Pongracz tutkimusryhmineen hakee vastauksia. TRANSCIRC-projektissa Oulun yliopiston ympäristötekniikan tutkijat selvittävät yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja THL:n kanssa, millaisia kehityspolkuja kiertotalouteen siirtyminen vaatii.
”Maailman talousjärjestelmän näkökulmasta raaka-aineita on vähän, mutta halukkaita ottajia paljon. Siihen pitää löytää ratkaisuja”, Pongracz sanoo. Hän näkee kiertotalouteen siirtymisen välttämättömänä kestävän tulevaisuuden kannalta.
”Jossain vaiheessa tulee pakko.”
Katse kohti valmistusprosessia
Kiertotalouteen perustuvassa yhteiskunnassa korostetaan palveluiden käyttämistä tuotteiden kuluttamisen sijaan. Tavaroita ei tarvitse tuottaa jatkuvasti lisää, kun niiden pitkäikäisyyteen ja korjattavuuteen kiinnitetään huomiota jo valmistusvaiheessa.
Jo kertaalleen tuotteeseen käytettyjä luonnonvaroja pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkään ja käyttämään aina uudelleen ja uudelleen.
Olennaisena erona kiertotalouden ja nykyisen ajattelumallin välillä on suhtautuminen tuotteiden elinkaareen ja jätteeseen. Kiertotalouden tavoitteena on, että tärkeät materiaalit ovat talousjärjestelmässä jatkuvassa käytössä. Tuotteet suunnitellaan jatkokäyttö huomioiden.
”Nykyään mietitään, mitä jo olemassa olevalle jätteelle tehdään. Kiertotaloudessa pohditaan koko prosessia, myös miten sivutuotteita olisi helpompi hyödyntää jatkossa. Ei ole enää niin, että saadaan päätuote ja sitten mietitään, mitä jätteillä tehdään”, Pongracz valaisee.
Kiertotalouden päämääränä on, että jätettä ei synny ollenkaan. Ei riitä, että jo syntynyt jäte kierrätetään. Kiertotalousajattelussa kysytään aina, mitä oikeastaan tavoitellaan. Vievätkö toimet meitä tätä tavoitetta kohti?
”Nykyään asioita lähestytään ongelmakohtaisesti. Saadaan ehkä ratkaistua yksi ongelma, mutta samalla saadaan aikaiseksi toinen. Uupuu päämäärä, jota kohti pyrkiä”, Pongracz arvioi.
Kriittisten materiaalivirtojen jäljillä
TRANSCIRC-projektissa tutkijat kartoittavat, mitä raaka-aineita Suomeen tuodaan ja mitä meiltä viedään tuotteina eteenpäin.
Tutkijatohtori Jenni Ylä-Mellan tavoitteena on tunnistaa taloudellisen toiminnan kannalta tärkeitä materiaalivirtoja ja raaka-aineita, joiden uusiokäyttöä voisi tehostaa.
Maailman geopoliittinen tilanne voi muuttua niin, että jotain raaka-ainetta ei enää saada tai se on todella kallista.
”On tärkeää tunnistaa meille kriittiset materiaalivirrat. Onko olemassa korvaavia materiaaleja, jos jotain tärkeää raaka-ainetta ei enää saadakaan tuotua Suomeen?” Pongracz sanoo.
”Myös uusiokäyttöä voisi kännyköiden kohdalla tehostaa. Jonkun vanha puhelin kelpaisi sellaisenaan jollekin toiselle käytettäväksi.”
Esimerkiksi kaapin perälle hylätyissä kännyköissä on materiaaleja, joita voisi hyödyntää uudelleen. Hyödyntäminen kuitenkin vaatii hyvän jäteinfrastruktuurin lisäksi sen, että ihmiset tuovat vanhat puhelimensa kierrätykseen.
”Myös uusiokäyttöä voisi kännyköiden kohdalla tehostaa. Jonkun vanha puhelin kelpaisi sellaisenaan jollekin toiselle käytettäväksi”, sanoo elektroniikkaromun kierrätyksestä väitellyt Ylä-Mella.
Kiertotalouden toimintamalli tehostaa parhaimmillaan taloutta niin, että samalla ehkäistään myös ympäristöongelmia.
”Tutkimme, onko jätevesistä talteen otettu fosfori hyödynnettävissä yhtä hyvin kuin puhdas raaka-aine. Samalla ratkaistaisiin rehevöitymiseen liittyviä ongelmia, kun jätevedet puhdistettaisiin paremmin”, Pongracz kertoo.
Tohtorikoulutettava Aida Hosseinian keskittyykin tutkimaan mahdollisuuksia fosforin talteenottoon jätevesistä ja hyödyntämistä raaka-aineena. Hän ideoi myös keväällä järjestettäviä työpajoja, joissa on mukana osallistujia yrittäjistä lainsäätäjiin ja tutkijoihin. Työpajojen avulla etsitään konkreettisia asioita, jotka hidastavat ja hankaloittavat kiertotalouteen siirtymistä.
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii tahdonvoimaa
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii paitsi lainsäädännöllisten ja rakenteellisten esteiden poistoa, myös muutoksia ihmisten asenteissa ja kulutustottumuksissa.
”Oma mielipiteeni on, että kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen ei voida päästä, jos ihmisiä ei saada mukaan. Pelkkä kestävä tuotanto ei riitä, tarvitaan myös kestävää kulutusta. Teollisuutta ja kierrätysprosesseja on kuitenkin helpompi säätää kuin ihmisiä”, Pongracz pohtii.
”Systeemissä on jotain väärin, jos ihmisen perustarpeita mitataan ainoastaan rahassa. Ja koska meillä on rahaa, voimme tuhlata tuotteita.”
Esimerkiksi ruoan ja vaatteiden ongelmana on, että niiden arvo mitataan ainoastaan rahassa. Jos tuote maksaa vähän, sillä on meille vähän arvoa. Ruokaa voi heittää huoletta pois, koska se ei maksa paljoa. Tämän ruoan tuottamiseen on kuitenkin jossain käytetty luonnonvaroja. Länsimaiden kulutuksen ympäristövaikutukset on usein ulkoistettu kehittyviin maihin heikentäen ennestään niissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia parantaa hyvinvointiaan.
”Systeemissä on jotain väärin, jos ihmisen perustarpeita mitataan ainoastaan rahassa. Ja koska meillä on rahaa, voimme tuhlata tuotteita”, Pongracz puuskahtaa.
Pongracz yhdistää kiertotalousajatteluun vahvasti ajatuksen inhimillisemmästä ja reilummasta maailmasta. Projektissa tohtorikoulutettavana toimivan Pablo Piñeron tutkimus keskittyy globaaleihin arvoketjuihin ja kansainvälisen kaupan ympäristökuormituksen tasapuoliseen jakautumiseen maailman valtioiden kesken.
”Kiertotaloudella pyrimme saamaan oikeudenmukaisen elämän kaikille ihmisille. Etenkin meidän, jotka edustamme eniten kuluttavaa 20 prosenttia, pitäisi miettiä hyvin tarkasti omia kulutustottumuksiamme”, Pongracz muistuttaa.
Hän kertoo olevansa ”tekniikan ihmisenä tekno-optimistinen”.
“Vaikka teknologia on osa ongelmaa, parempi teknologia kuitenkin voi olla ratkaisu kestävämpään tulevaisuuteen.”
Kiertotalous
>> Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen.
>> Tuotteiden arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään ja niitä voidaan käyttää uudelleen sekä kierrättää tehokkaasti.
>> Tuotteen tullessa elinkaarensa päähän se voidaan hyödyntää materiaalina uudestaan.
Lähteet: Sitra ja Europa Teema 2/2016
TRANSCIRC
>> Kiertotalouteen siirtymisen skenaarioanalyysi (TRANSCIRC) on Suomen akatemian rahoittama nelivuotinen hanke.
>> Suomen ympäristökeskuksen, Oulun yliopiston ja THL:n tavoitteena on luoda kehityspolkuja, jotka edistävät Suomen siirtymistä kohti kiertotaloutta.
