opintotuki arkistot - Oulun ylioppilaslehti

Hallitus siirtää opiskelijat takaisin opintotuen alaisen asumislisän piiriin

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Muutos voi tarkoittaa jopa tuhansien eurojen tukien menetystä yksittäiselle opiskelijalle vuositasolla.

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

Opiskelijat palautetaan yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Muutos on osa noin 3 miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimia. Valtioneuvosto tiedotti asiasta tiistaina 16. huhtikuuta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kehysriihen tuloksissa todetaan, että opiskelijan asumislisä on jatkossa arviolta 260 euroa kuukaudessa, joka tuottaa yhteensä 57 milj. euron pysyvän säästövaikutuksen nykytilaan verrattuna.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan muutos asumisen tukeen voi tarkoittaa jopa tuhansien eurojen budjetin kiristystä vuositasolla yksittäiselle opiskelijalle.

Opiskelijoiden tukiin on osoitettu muitakin toimia tänä keväänä. Opiskelijoiden asumistukea leikattiin jo huhtikuun alussa yleisen asumistuen leikkausten astuessa voimaan. Leikkausten seurauksena asumistuen määrä pieneni omavastuuosuuden kasvaessa 42 prosentista 50 prosenttiin niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan. Samalla korvausprosentti pieneni 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Myös 300 euron ansiotulovähennys poistettiin käytöstä huhtikuun alusta.

Nyt opiskelijat halutaan siirtää takaisin opintotuen alaisen asumislisän piiriin, jonka käyttö lakkasi elokuussa 2017. Tällöin opiskelijoiden asumista tuettiin opintorahaan, eli opintosuorituksiin sidonnaisella opintotuen asumislisällä.

Vuoden 2017 opiskelijoiden siirtoa yleiseen asumistukeen perusteltiin esimerkiksi sosiaaliturvan yksinkertaistamisena. Eduskuntavaalien alla maaliskuussa 2023 Petteri Orpo linjasi, että opiskelijoita ei siirretä pois yleisen asumistuen piiristä.

”Tällä päätöksellä hallitus vie yhteiskuntaa seitsemän vuotta taaksepäin. Opiskelijoiden eriyttäminen muusta sosiaaliturvasta ja muista ihmisryhmistä on erikoista. Opiskelijat ovat yhteiskunnan osa siinä missä kaikki muutkin”, SYL:n puheenjohtaja Akseli Tiitta sanoo tiedotteessa.

Muutos ajoittuu vuoden 2025 elokuuhun, josta eteenpäin opiskelijoiden asumista tuetaan asumislisällä, joka on arviolta 260 euroa kuukaudessa.

Ennen hallituksen osoittamia leikkauksia asumistukea on voinut Oulun alueella asuva saada maksimissaan 357,60 euroa kuukaudessa. Huhtikuun alusta asumistukea on voinut saada Oulun alueella saada enimmillään 312,90 euroa. Oulussa yksinasuvan enimmäisasumismenoiksi hyväksytään 447 euroa kuukaudessa. Tämän ylittävää osaa ei lasketa asumistukeen vaikuttavaksi menoksi.

Vuoden 2025 elokuussa voimaantulevan muutoksen myötä asumislisä on arviolta 260 euroa kuukaudessa opintorahan asettamien ehtojen puitteissa. Asumisen tukeen kohdistuva leikkaus voi siis olla opiskelijalle jopa 45 prosenttia vuodessa olettaen, että opiskelija voi nostaa lisää vain aktiivisen opiskelujakson aikana eli yhdeksänä kuukautena vuodessa.

Oulun alueella opintotukea saava opiskelija voi menettää tuissa jopa 1 951,20 euroa vuodessa aiempaan verrattuna SYL:n laskelmien mukaan.

“Nämä ovat huomattavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon. Moni opiskelija kokee ahdistusta, suuttumusta sekä huolta omasta toimeentulosta”, sanoo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Aino Uitamo.

Kuva: © Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia.

Muokattu 25.4. klo 9.52: Korjattu otsikosta kirjoitusvirhe.

Julkaistu 18.4.202425.4.2024

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Tunnetaitojen harjoittelu voi pelastaa kesätyöstressiltä

Olosuhteet kuitenkin pakottavat ihmisen muuttamaan ajatteluaan. Mitä jos en todella pääsekään tuttuun ja turvalliseen pestiini kesäksi? Lauri Hauru kirjoittaa kolumnissaan.

Kolumni

TEKSTI Lauri Hauru

Epävarmuus toimeentulosta – tuo opiskelijan ikuinen seuralainen lienee tuttu vieras itse kullekin. Jälleen on käsillä aika, jolloin opiskelijoiden kahvipöydät ja Internet-palstat kuhisevat tutusta keskustelusta: Onko kesätyö löytynyt? Jos ei, niin mikä on varasuunnitelma?

Opiskelu ja työnteko tuntuvat ylipäätään sopivan huonosti samaan yhtälöön. Aikatauluttaminen on haastavaa, jaksamisestakin pitäisi huolehtia, ja jos nämä kaksi asiaa saakin balanssiin, voi ongelmia tulla tulorajojen kanssa.

Itse olen ollut onnellisessa asemassa. Opiskelen täysipäiväisesti ja minulla on vakituinen työpaikka, josta olen ottanut opintovapaata. Keväisin olen marssinut töihin niin kuin en sieltä koskaan poissa olisi ollutkaan.

On ollut helppo tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Toimeentuloni on ollut turvattu. Keväisin töitä suurempana huolenaiheena minulla ovat olleet vapun sääennusteet.

Eräät kymppiuutiset sitten muistuttivatkin pilvilinnan hataruudesta. Työskentelen sen verran isossa yhtiössä, että sen yt-neuvottelut ylittävät uutiskynnyksen. Sain kuulla uutisankkurilta, että ammattiryhmäni joutuu noiden neuvottelujen myllyyn jauhettavaksi. Tiedossa voisi olla lähes koko kesän kestävä lomautus.

”Köyhäintalo!” ”Mieron tie!”, pälkähti päähäni. Edes kymppiuutisten perinteinen loppukevennys ei saanut mieltäni rauhoittumaan.

Keväisin töitä suurempana huolenaiheena minulla ovat olleet vapun sääennusteet.

Olin joutunut vieraalle maaperälle. Ensimmäistä kertaa opintojeni aikana jouduin kohtaamaan sen tosiasian, että asemani ei olekaan itsestäänselvyys.

Viime keväänä valtava määrä opiskelijoita sai maistaa karvasta kalkkia: monet, jotka olivat jo kesätyöpaikan varmistaneet, menettivätkin paikkansa ennen kuin työt ehtivät alkaa. Muidenkin toiveet kesätyöstä romuttuivat työnantajien lomauttaessa henkilöstöään.

Tilanne ei ole vajaan vuoden takaisesta juurikaan parantunut, ja nyt minutkin on repäisty tuohon suohon.

En ole hyvä sietämään epävarmuutta. En ole koskaan ymmärtänyt ohjetta ”ei kannata stressata asioista, joille et voi mitään”. Kyyninen puoleni pitää moista neuvoa mindfulness-hömppänä. Nimenomaan hallitsemattomista asioista minun tuleekin stressata, sillä en mahda niille mitään. Eikö vain?

Olosuhteet kuitenkin pakottavat ihmisen muuttamaan ajatteluaan. Mitä jos en todella pääsekään tuttuun ja turvalliseen pestiini kesäksi? Mitä minulle voisi tapahtua?

Pahimmassa tapauksessa edistän opintojani kesällä ja sopeutan talouttani muuttuneeseen tilanteeseen.

Parhaassa tapauksessa ei lopulta mitään mullistavaa. Saisin mennä töihin kesäksi, kuten tähänkin asti. Pahimmassa tapauksessa edistän opintojani kesällä ja sopeutan talouttani muuttuneeseen tilanteeseen. Ehkäpä löytäisinkin muuta työtä – jopa opintojani vastaavaa. Entäpä kesäopinnot? Kenties voisin käyttää ylimääräisen ajan tutkintoni edistämiseksi.

En siis joudu puille paljaille. Dramaattisen alkushokin jälkeen nämä ajatukset huojentavat oloani.

Hallitsemattoman stressin sijaan onnistuin seulomaan ajatukset ja tunteet irti toisistaan. Toisin sanoen sain faktat ja mielikuvituksen tuotteet omiin laareihinsa. Uhkakuvia tulee mieleeni edelleen, mutta ne myös lipuvat omaa vauhtiaan pois – kuten mindfulness-oppaissa konsanaan.

En ole valaistunut enkä saavuttanut sisäistä harmoniaa, mutta olen kuitenkin alkanut nähdä mahdollisuuksia ja ennen kaikkea alkanut luottaa siihen, että asiat kyllä järjestyvät.

Kaikkia ympärillä tapahtuvia asioita ei voi kontrolloida, mutta omia tunteita ja ajatuksia voi kuitenkin oppia järjestelemään ja hallitsemaan. Parhaassa tapauksessa hallitsematon kaaos muuttuu ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, jolloin tulevaisuus näyttää myös positiivisemman puolensa.

Julkaistu 8.2.20218.2.2021

Lauri Hauru

Suomen kielen opiskelija, joka pyrkii selventämään sotkuisia ajatuksiaan kuluttamalla hiihtolatuja sekä tuijottamalla luontodokumentteja.

Lue lisää:

Kaikki muu paitsi opiskelun laatu on turhaa

Voisiko opiskelijoita kannustaa vaihteeksi panostamaan nopeuden sijasta opiskelunsa laatuun, kysyy Juhani Kenttä.

Kolumni

TEKSTI Juhani Kenttä

Ainoa pysyvä asia on muutos. Tänä syksynä uudet opiskelijat aloittavat fuksivuotensa huomattavasti epämääräisemmiksi muuttuneissa olosuhteissa. Koronan takia myös pääsykoeprosessi oli poikkeuksellinen.

Toisaalta haastavan kevään jälkeen myös lisättiin yhteensä yli 4000 opiskelupaikkaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.

Opiskelijan asema on alati altis muutoksille. Oman sukupolvenikin sisällä on ollut monia vaihtelevia lähtökohtia opintoihin. Aloitin itse ammattikorkeakoulussa vuonna 2008 ja opiskelen nyt yliopistossa toista tutkintoani.

Vähän opintojeni aloittamista aiemmin yliopistoon päässeillä on käytännössä ikuinen opiskeluoikeus, jos he eivät ole syystä tai toisesta vielä valmistuneet. Minun jälkeen tulleilla taas on voinut olla jo hakiessaan enemmän paineita, kun valinnoissa painotettiin enemmän ylioppilastodistusta ja ensikertalaiskiintiötä. Peli kovenee.

Nyt valtiovarainministeriö ehdottaa, että jatkossa opintotuki käsittäisi määrältään vain tutkinnon tavoiteajan. Samalla opintojen ohella tehdyn työn tuloraja nousisi. Molempia ehdotuksia perustellaan niiden työllistävällä vaikutuksella.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan muutokset lähettäisivät ristiriitaisen viestin. Pitäisi opiskella nopeasti ja siirtyä työelämään, mutta jos leikattu raha käytetään tulorajojen nostoon, opiskelijan oletetaankin tekevän töitä opintojen ohella, jolloin opiskeluaika tietenkin pitkittyy.

Voisiko opiskelijoita kannustaa vaihteeksi panostamaan nopeuden sijasta opiskelunsa laatuun? Luulisi olevan kaikkien etu, että valmistuvat opiskelijat olisivat opintonsa huolella suorittaneita asiantuntijoita. Tietenkin on monia, jotka valmistuvat tavoiteajassa, mutta kaikilta se ei luonnistu erinäisistä syistä. Oma tavoiteaikani meni jo menojaan ja taidanpa joutua anomaan lisää opiskeluoikeuttakin ensi vuonna.

Kaikesta huolimatta, suhtaudun yhä yliopistoon idealistisesti. Tiedon kerryttäminen, itsensä kehittäminen, ja yhteisöllisyys kohtalotoverien kanssa sisältävät minulle itseisarvoja, joista haluan pitää kiinni niin kauan kuin itse koen sopivaksi. Koska en ihan tiedä, mitä tulen tekemään yliopiston jälkeen, sitä suuremmalla syyllä haluan ottaa opiskelumahdollisuudesta kaiken irti.

Oikeastaan kadehdin ikuisuusopiskelijoita, jotka eivät ole aikeissakaan valmistua. Tuntuu, että he ovat löytäneet huijauskoodin elämään. Täällä on hyvä ihmisen olla.

Julkaistu 1.9.20201.9.2020

Juhani Kenttä

Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.

Lue lisää:

Kevään merkki: Kela pyytää palauttamaan liiat opintotuet toukokuun aikana

Tienasitko viime vuonna yli vuositulorajasi? Voit palauttaa liikaa maksetut opintorahat ja opintotuen asumislisät verkossa verkon asiointipalvelussa toukokuun aikana, Kela tiedottaa. Jos opintotukea ei palauta toukokuussa, Kela perii sen takaisin 7,5 prosentilla korotettuna. Opiskelijan on itse laskettava, kuinka paljon hänellä on opintotukeen vaikuttavia muita tuloja. Tuloina huomioidaan opintorahaa lukuun ottamatta kaikki tienatut veronalaiset ansio- ja pääomatulot […]

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Tienasitko viime vuonna yli vuositulorajasi? Voit palauttaa liikaa maksetut opintorahat ja opintotuen asumislisät verkossa verkon asiointipalvelussa toukokuun aikana, Kela tiedottaa.

Jos opintotukea ei palauta toukokuussa, Kela perii sen takaisin 7,5 prosentilla korotettuna.

Opiskelijan on itse laskettava, kuinka paljon hänellä on opintotukeen vaikuttavia muita tuloja. Tuloina huomioidaan opintorahaa lukuun ottamatta kaikki tienatut veronalaiset ansio- ja pääomatulot bruttomääräisinä ilman vähennyksiä sekä apurahat ja tulot ulkomailta. Sen sijaan ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei huomioida tulona. Vuositulorajat ja tuen vapaaehtoiset palauttamiset eivät koske yleistä asumistukea.

Jos opintotukea on nostettu yhdeksältä kuukaudelta, muiden tulojen vuosituloraja on 11 973 euroa, Kymmenellä opintotukikuukaudella vuosituloraja on 10 650 euroa. Jos olet saanut joltain kuukaudelta vähemmän opintotukea kuin muina kuukausina, voi valita palautettavaksi tällaisen kuukauden. Korkeakouluopiskelija saa palauttamansa tukikuukaudet uudelleen käyttöönsä.

Opintotuen vapaaehtoisen palautuksen voi tehdä verkossa. Kelan asiointipalvelu ohjaa käyttäjää kertomalla, mitkä kuukaudet voi palauttaa ja miten palautus korottaisi vuositulorajaa. Palautuksen voi maksaa heti verkkopankissa. Vaihtoehtoisesti voi tulostaa maksamiseen tarvittavat tiedot tai tilata Kelasta maksulomakkeen, joka postitetaan kotiin.

Kelan mukaan opintotuen vapaaehtoisia palautuksia kertyi vuosi sitten 27 750 opiskelijalta yhteensä 25,4 miljoonaa euroa. Valtaosa opiskelijoista palauttaa tuet verkossa.

Verohallinto on lähettänyt verovelvollisille esitäytetyn veroilmoituksen, jossa on huomioitu helmikuun loppuun mennessä saadut opintorahan palautukset. Kela ilmoittaa maalis-toukokuussa maksetut palautukset verottajalle automaattisesti.

Opiskelijan ei siis tarvitse korjata veroilmoituksen tietoja. Verohallinto huomioi kaikki palautukset vahvistaessaan opiskelijan lopullisen verotuksen.

Julkaistu 7.5.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Opintotuesta vastaava ministeri Terho käynnistää selvityksen opintotuen tulorajoista

Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) käynnistää selvityksen opintotuen tulorajoista, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa. Selvityksen laatii Palkansaajien tutkimuslaitos ja sen on määrä valmistua joulukuussa. Nykytilanteessa opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija voi vuodessa nostaa opintotukea. Vuositulorajan seuraaminen ja noudattaminen on opiskelijan omalla vastuulla. Tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua, jolloin Kela perii liikaa saadun opintotuen takaisin […]

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) käynnistää selvityksen opintotuen tulorajoista, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa.

Selvityksen laatii Palkansaajien tutkimuslaitos ja sen on määrä valmistua joulukuussa.

Nykytilanteessa opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija voi vuodessa nostaa opintotukea. Vuositulorajan seuraaminen ja noudattaminen on opiskelijan omalla vastuulla.

Tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua, jolloin Kela perii liikaa saadun opintotuen takaisin 7,5 prosentilla korotettuna, jos opiskelija ei ole itse palauttanut vapaaehtoisesti tukea.

Palkansaajien tutkimuslaitos laatii ministeri Terhon toimeksiannosta selvityksen opintotuen tulorajojen vaikutuksesta työntarjontaan.

”Käynnistämälläni selvityksellä tutkitaan opintotuen tulorahojen poistamisen tai nostamisen vaikutuksia. Opiskelijoiden tulee saada arvokasta työkokemusta opintojen ohella, mutta opintotuen tulorajat koetaan liian rajoittavina. Siksi on oleellista, että julkisen keskustelun ja tulevaisuuden päätöksenteon tueksi saadaan tutkimustietoa”, ministeri Terho sanoo ministeriön tiedotteessa.

Ministeri Terho tiedotti selvityksen aloittamisesta jo aiemmin tänä keväänä. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (23.2.) hän totesi, että ”ajatus tulorajojen poistamisesta on minulle henkilökohtaisesti mieluinen. Kun nuorta kannustetaan esimerkiksi työn tekemiseen tai yrittämiseen jo opintojensa aikana, hän saa arvokasta työkokemusta, josta on suurta hyötyä nuorelle valmistumisen jälkeen.”

Keskeisenä menetelmänä tutkimuksessa on hyödyntää aiemmin muodostettua mikrosimulointimallia, jonka avulla selvitetään, miten opiskelijat ansaintapäätöksissään reagoisivat erilaisiin muutoksiin opintotuen säännöissä. Mikrosimulointimallilla lasketaan eri politiikkareformien vaikutukset opiskelijoiden tulojakaumaan ja vaikutukset opiskelijoiden työnteon kannustimiin.

Raportin on määrä olla valmis 21.12.2018. Tiedotteen mukaan raportista saatavaa tietoa on tarkoitus käyttää päätöksenteon tukena arvioitaessa mahdollisia muutoksia opintotuen tulorajoihin.

Julkaistu 19.9.2018

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kela: Opintojen edistymisen seuranta muuttuu

Korkeakouluopintojen edistymisen seuranta muuttuu, tiedottaa Kela. Jatkossa seuranta koskee koko opiskeluaikaa, ja siinä huomioidaan kaikki korkeakouluopinnot. Lisäksi seurannan piiriin tulevat myös keskeytyneiden opintojen suoritukset ja tukikuukaudet. Kela tarkistaa vuosittain lokakuussa, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Ensi lokakuussa tehtävä seuranta koskee lukuvuotta 1.8.2017–31.7.2018 ja koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa. Kelan seurannassa tarkastellaan edeltävän […]

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Korkeakouluopintojen edistymisen seuranta muuttuu, tiedottaa Kela.

Jatkossa seuranta koskee koko opiskeluaikaa, ja siinä huomioidaan kaikki korkeakouluopinnot. Lisäksi seurannan piiriin tulevat myös keskeytyneiden opintojen suoritukset ja tukikuukaudet.

Kela tarkistaa vuosittain lokakuussa, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Ensi lokakuussa tehtävä seuranta koskee lukuvuotta 1.8.2017–31.7.2018 ja koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa.

Kelan seurannassa tarkastellaan edeltävän lukuvuoden tai tarvittaessa koko opiskeluajan keskimääräistä opintopistemäärää. Opinnot ovat edenneet tarpeeksi vauhdikkaasti, mikäli opintopisteitä on keskimäärin vähintään viisi per tukikuukausi.

Jotta opiskelija saisi opintotuen, hänen pitää suorittaa jokaisen lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Uutta on se, että tämä vaatimus ei koske lukuvuotta, jonka kevätlukukauden aikana opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon. Se ei myöskään koske kevätlukukaudella alkavan koulutuksen ensimmäistä lukuvuotta.

Jos suorituksia ei ole tullut riittävästi, Kela lähettää opiskelijalle selvityspyynnön. Tällöin opiskelija voi kertoa syyt sille, ettei suorituksia ole kertynyt riittävästi. Opintotuen maksaminen voi jatkua, jos opinnot ovat hidastuneet tilapäisesti ja hyväksyttävästä syystä. Mikäli opiskelija tietää, ettei opintosuorituksia kerry riittävästi, hän voi myös perua tai palauttaa opintotukea.

Opiskelijan on oltava tarkkana myös siinä, ettei hänen vuositulorajansa ylity.

Tämän vuoden helmikuussa 34 800 opiskelijaa sai Kelalta päätösehdotuksen vuoden 2016 opintotuen tulovalvonnan takaisinperinnästä. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen ehdotukseen, pyyntö opintotuen takaisinperinnän tarkistamisesta on jätettävä Kelalle viimeistään torstaina 22.3.2018.

Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija antaa selvityksen opinnoistaan ja siitä, milloin vuoden 2016 tulot on saatu. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun.

Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, esimerkiksi valmistumisen jälkeisistä tuloista, maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan.

Julkaistu 19.3.2018

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio