Kun sanat ja teot eivät kohtaa

Maailma ja Suomi vuonna 2016 ovat ahdistavia paikkoja. Vain muutamia kuukausia Pariisin terrori-iskujen jälkeen sama tapahtui Brysselissä. Terrorismin uhka voimistuu, minkä vuoksi tuntuu voimattomalta. Mutta ei auta vaipua epätoivoon, vaan taistella oikeudenmukaisuuden, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Samaan aikaan kun Eurooppa ja muu maailma koettavat taistella terrorismia vastaan, Suomessa opiskelijat pyrkivät estämään opintotukeen kohdistuvat mahdolliset leikkaukset. […]

Maailma ja Suomi vuonna 2016 ovat ahdistavia paikkoja. Vain muutamia kuukausia Pariisin terrori-iskujen jälkeen sama tapahtui Brysselissä. Terrorismin uhka voimistuu, minkä vuoksi tuntuu voimattomalta. Mutta ei auta vaipua epätoivoon, vaan taistella oikeudenmukaisuuden, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Samaan aikaan kun Eurooppa ja muu maailma koettavat taistella terrorismia vastaan, Suomessa opiskelijat pyrkivät estämään opintotukeen kohdistuvat mahdolliset leikkaukset. Professori Roope Uusitalon esittämät ”uudistukset” ovat karua luettavaa: lähes 90 euron leikkaus opintorahaan kuukaudessa, opintotukikuukausien väheneminen, mikä tekee opiskeluista joustamattomampaa, opintotukivaatimusten tason nousu ja opintolainan osuuden kasvaminen. Tämä kaikki tekee pääsääntöisestä opiskelusta haastavaa ja tulevaisuudesta taloudellisesti epävarmaa. Korkeakouluopiskelusta uhkaa tulla harvojen etuoikeus.

Näiden tummien pilvien ollessa korkeakouluopiskelun yllä, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kokee voivansa twiitata ”Koulutus, sivistys, oppiminen ja osaaminen. Niihin nojaa Suomen tulevaisuus!”, vaikka hän on toteuttamassa historiallisen isoja leikkauksia korkeakouluihin ja huonontamassa opiskelijoiden toimeentuloa. Pieni vinkki Sanni, olisi parempi olla hetki hiljaa eikä twiitata mitä sattuu. Ministerin sanoissa ja teoissa on nimittäin räikeä ristiriita.

Opintotukileikkaukset varmistunevat kevään hallituksen kehysriihessä. Niitä vastaan järjestetty opintotukimielensosoitus Helsingissä sai maaliskuussa opiskelijat hyvin liikkeelle. Oulussakin järjestettiin Rotuaarilla mielenilmaus, jossa laulettiin Gaudeamus igituria. Opiskelijoita oli siellä kiitettävästi paikalla.

Toisin kävi, kun Oulun yliopiston ylioppilaskunta yhdessä Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilän ja viestintäjohtaja Marja Jokisen kanssa pitivät Missä mennään koulutuksessa? -tilaisuuden maaliskuun lopussa Linnanmaan kampuksella. Paikalla oli vain kourallinen opiskelijoita ja pari henkilökunnan jäsentä. Tilaisuus järjestettiin, koska opiskelijat olivat sellaista pyytäneet. He halusivat tietää, mitä Oulun yliopistossa tapahtuu ja millaisia mahdollisia muutoksia on tulossa. Mutta ilmeisesti tiedonjanoa ei sitten ollutkaan.

TellUs-stagella järjestetty vajaan kahden tunnin tapahtuma olisi ollut täydellinen tilaisuus kysyä Oulun yliopiston koulutukseen liittyvistä kehittämishankkeista tai siitä, missä vaiheessa Oulun yliopiston tutkintoportfolion uudistaminen on. Eli olisi ollut mahdollisuus kysyä, millä laajuudella eri tiedekunnissa otetaan käyttöön laaja-alaiset kandit, jos otetaan. Opiskelijat, tulkaa ja menkää teitä varten järjestettyihin tapahtumiin ja näyttäkää, että teitä kiinnostaa!

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Olipa kerran opiskelija

Opintotuen vastikkeellisuus vain tiukentuu, mutta tarinat opiskelijasta pysyy.

Opintotukeen ollaan koskemassa taas, ja tällä kertaa siitä halutaan haukata pois historiallisen paljon. Ja se, jos mikä saa internetin, printtimedian ja kahvipöytäpuheet täyttymään tarinoista opiskelijoista. Tai ehkä oikeammin opiskelijasta. Opiskelija on se nuori ja vähän vastuuton kaveri, joka lähtee yliopistoon haahuilemaan vailla tarkkaa visiota tulevaisuuden näkymistä tai työllistymisestä. Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa, niin on opiskelijakin kuullut, joten miksi hän ei viihtyisi yliopistolla ainakin vuosikymmenen, ellei pidempäänkin. Opiskelija on se tyyppi, jonka kylpyhuoneessa täytyy olla kaksi lattiakaivoa, koska keskiviikon bileiden jälkeen tulee joskus sammuttua suihkuun. Opiskelija on kova valittamaan opintotuestaan, sillä hän pelkää, että opintotukileikkausten jälkeen hän joutuisi pohtimaan kulutustaan tarkemmin, bilettämään vähän vähemmän ja ehkä jopa luopumaan ulkomaanmatkoista.

Suomessa on 300 000 korkeakouluopiskelijaa. Tarinoita opiskelijasta on yhtä monta, mutta useimmista niistä ei juurikaan puhuta, kun puhutaan korkeakouluopiskelijoista. On hirvittävän turhauttavaa ja surullista, miten paljon esimerkiksi opintotukikeskustelut pyörivät yksipuolisten opiskelijastereotypioiden ympärillä. Opintotukiaiheisten uutisten kommenttipalstojen vakiokommenteissa esiintyvät laiska ikiopiskelija ja opiskelija, jolla rahaa on oltava liikaakin, koska sitä riittää alkoholin suurkulutukseen. Jos yhtään tuntee nykyistä opintotukijärjestelmää, tietää, ettei kumpikaan näistä opiskelijastereotypioista elätä itseään ainakaan opintorahalla, joka on hyvin rajallinen paitsi euromäärältään, myös tukikuukausien suhteen. Opintotuen vastikkeellisuus vain tiukentuu, mutta tarinat opiskelijasta pysyy.

Opiskelija on aina muutakin kuin pelkkä opiskelija. Opiskelija on myös yhtä kaikki opiskelija, vaikka hän olisi samalla esimerkiksi yksinhuoltaja tai menestyvä yrittäjä. Opiskelijoiden heterogeenisyys unohtuu aivan liian helposti myös meiltä opiskelijoilta itseltämme. Noin kolmannes yliopisto-opiskelijoista ei ole mukana missään opiskelijajärjestötoiminnassa, ja niin järjestöissä kuin ylioppilaskunnassakin unohdetaan liian usein, että myös he ovat opiskelijoita.

Lopetetaan opiskelijan elämästä puhuminen. Puhutaan mieluummin opiskelijoista, kaikista meistä ja meidän erilaisista tarinoistamme. Puhutaan niistä opiskelijoista, jotka jättävät lounaan opiskelijaravintolassa väliin, koska 2,60 € on loppukuun budjetille liikaa. Puhutaan myös siitä, että joillain opiskelijoilla menee taloudellisesti hyvin. Puhutaan opiskelijakulttuurista ja yhteisöllisyydestä, mutta puhutaan niistäkin opiskelijoista, jotka ovat aivan yksin, ja niistä jotka voivat huonosti. Tuodaan enemmän ja näkyvämmin esille asioita, joilla monipuolistetaan opiskelijakuvaa. Minä haaveilen tulevaisuudesta, jossa ihmisten mielikuvissa teekkarit eivät sammu vappuna ojaan, vaan vaihtavat ihmisille autonrenkaita, soittavat torvia Rotuaarin lavalla ja rakentavat formula-autoja ja robottipukuja. Ensimmäiset askeleet kohti sitä muutosta meidän on otettava itse.

Liisa Väisänen

Toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena asiantuntijana vuonna 2016. Twitter: @LiisaPekkala.

Lue lisää:

Opintotuen leikkauksia vastustavia tapahtumia keskiviikkona

Suomen hallitus on päättänyt leikata 150 miljoonaa opintotuesta. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen nimittämän selvitysmiehen Roope Uusitalon raportti leikkauksien toteuttamistavoista julkaistiin tiistaina 29. helmikuuta. Uusitalo ehdottaa opintotuen kustannusten leikkaamiseksi muun muassa noin 80 euron leikkausta opintotukeen, opintotukikuukauksien vähentämistä ja suurempaa opintolainaa. Opintotukeen kohdistuvista leikkauksista hallitus päättää tänä keväänä, joten opiskelijajärjestöt järjestävät mielenilmauksia, jotta hallitus vielä […]

Suomen hallitus on päättänyt leikata 150 miljoonaa opintotuesta. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen nimittämän selvitysmiehen Roope Uusitalon raportti leikkauksien toteuttamistavoista julkaistiin tiistaina 29. helmikuuta. Uusitalo ehdottaa opintotuen kustannusten leikkaamiseksi muun muassa noin 80 euron leikkausta opintotukeen, opintotukikuukauksien vähentämistä ja suurempaa opintolainaa.

Opintotukeen kohdistuvista leikkauksista hallitus päättää tänä keväänä, joten opiskelijajärjestöt järjestävät mielenilmauksia, jotta hallitus vielä muuttaisi mielensä.

Helsingissä järjestetään keskiviikkona 9. maaliskuuta opintotukimielenosoitus. Mielenilmaus kokoontuu kello 13 Senaatintorilla ja mielenilmauskulkue lähtee kello 13.30 Senaatintorilta Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle, josta kulkue jatkaa Kansalaistorille.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) järjestää Helsingin tapahtumaan bussikuljetuksen. Bussi lähtee tiistain 8.3. ja keskiviikon 9.3. välisenä yönä kello 00.00 Linnanmaalta ja ajaa Tuiran ja keskustan kautta. Paluukyyti lähtee Helsingistä Ouluun keskiviikkona kello 18.00. Täytä ilmoittautumislomake, jos haluat mukaan. Bussissa on vielä tilaa. Huomaa, että ilmottautuminen on sitova.

Oulussa samana päivänä puolestaan pidetään mielenilmaus Rotuaarilla kello 14.

Tapahtuman tarkoituksena on puolustaa opiskelijoiden oikeuksia kertomalla, että vastustamme hallituksen koulutukseen ja erityisesti opintotukeen suunnittelemia leikkauksia. Kokoonnumme kello 14 alkaen yhdessä Rotuaarille laulamaan pariin otteeseen opiskelijahymni Gaudeamus Igiturista sen tunnetuimmat osat, ensimmäisen ja neljännen säkeistön. Lauluun saa yhtyä tai olla yhtymättä, mutta tärkeintä on, että opiskelijat ja kaikki asiasta kiinnostuneet seisovat yhdessä leikkauksia vastustamassa. Tapahtuma on tarkoitus videoida ja jakaa opintotukileikkauksia vastustavan Somemielenosoituksen hengessä”, tapahtuman Facebook-sivulla todetaan.

Lisäksi OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO) ja Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) vastustavat aiottuja opintotukileikkauksia Somemielenosoituksella. Osallistumisvaihtoehtoina ovat muun muassa oman profiilikuvan vaihtaminen sosiaalisessa mediassa tai koulutuslupaukseen liittyvien kuvien jakaminen tunnisteilla #koulutuslupaus ja #opintotuki.

Tehdään kaikkemme, jotta opiskelijoita ei poltettaisi loppuun. Jokaisen osallistumisella on väliä. Näytetään päättäjille, että me emme hyväksy koulutuslupauksen rikkomista!” todetaan Facebook-tapahtumassa.

 

Siirin SYL-kuulumiset

OYY:n Siiri Nousiainen on vuoden 2016 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen varapuheenjohtajana. Kysymme Nousiaiselta kuulumisia opiskelijapolitiikan ytimestä vuoden mittaan.

Miten ensimmäiset kuukaudet SYL:n hallituksessa ovat menneet?

Alkuvuosi on mennyt kuin siivillä! Kaksi ensimmäistä kuukautta olemme perehtyneet sylliläisten arkeen ja rakentaneet tulevaa vuotta näköiseksemme.

Miten tosuprojektit, joissa olet mukana, ovat edenneet?

Minun vastuullani on tänä vuonna liiton linjapaperin uudistaminen ja viestintäämme pureutuva Opiskelijan oikea elämä -projekti. Linjapaperin uudistaminen on hyvin monipuolinen ja laaja projekti, sillä kaikki ylioppilaskunnat tulevat olemaan prosessissa tiiviisti mukana.

SYL:ssä on ajankohtaista tällä hetkellä varmasti vain yksi asia?

Poliittinen tilanne on tällä hetkellä opiskelijoiden ja SYL:n kannalta todella haastava. Tiistaina 1.3. ilmestyi opintotukiuudistuksen selvitysmies Roope Uusitalon raportti, joka ei sisältänyt kaivattua uudistusta, vaan maan hallituksen antamiin säästöehtoihin ahdetun leikkauslistan. Nykymuotoinen opintotuki on ollut sen käyttöönotosta 1990-luvun alusta saakka koulutuspoliittinen ohjausväline, jolla on pyritty kontrolloimaan opiskelijoiden käyttäytymistä haluttuun suuntaan.

Eikä selvitysmiehen raportti tarjoa opiskelijoille mitään uutta, vain lisää piiskaa: opintotuen ehtojen kiristämistä, opintolainan hyvityksen heikennystä, opintorahan määrän laskemista ja velkaantumisen kasvattamista. Opintotuen heikentäminen saa jo riittää. Leikkauspäätökset tehdään vasta myöhemmin tänä vuonna, eli vielä voimme vaikuttaa! Tule mukaan mielenosoitukseen keskiviikkona 9.3. Helsingin Senaatintorille!

 

 

 

 

 

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun yliopiston ylioppilaskunta: Kohtuuttomat leikkaukset polttavat opiskelijat loppuun

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) tuomitsee opintotukeen suunnitellut historialliset ja massiiviset 150 miljoonan euron leikkaukset. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama selvitysmies professori Roope Uusitalo luovutti tiistaina selvityksensä opintotukileikkausten tekotavasta. Jo valmiiksi Suomen pienituloisimman väestönosan toimeentulosta aiotaan leikata noin neljännes. Esityksessä opintorahan kuukausittaista tasoa lasketaan lähes sata euroa. Jäljelle jäävällä opintorahalla ja asumislisällä on käytännössä mahdotonta kattaa elämisen […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) tuomitsee opintotukeen suunnitellut historialliset ja massiiviset 150 miljoonan euron leikkaukset. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama selvitysmies professori Roope Uusitalo luovutti tiistaina selvityksensä opintotukileikkausten tekotavasta.

Jo valmiiksi Suomen pienituloisimman väestönosan toimeentulosta aiotaan leikata noin neljännes. Esityksessä opintorahan kuukausittaista tasoa lasketaan lähes sata euroa. Jäljelle jäävällä opintorahalla ja asumislisällä on käytännössä mahdotonta kattaa elämisen kuluja edes Oulussa, jossa asuntojen vuokrat ovat esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna kohtuulliset.  Opiskelijan on siis rahoitettava elämisensä joko lainarahalla tai opintojen etenemistä hidastavalla työssäkäynnillä.

Uusitalo esittää myös opintotukikuukausia rajattavaksi maisterintutkinnossa 45:een. Opiskelijan on kiristettävä opiskelutahtia entisestään saadakseen opintotukikuukaudet riittämään. Tahti on niin tiukka, että jos opiskelija aikoo saada tutkinnon valmiiksi tukikuukausien ja opetusviikkojen puitteissa, tulee hänen opiskella 54 tuntia viikossa.

“Opiskelijoiden oletetaan täydentävän toimeentuloaan työssäkäynnillä, mutta miten se on tällaisten edistymisvaatimusten kanssa mahdollista? Tämä ei ole kohtuullista! Halutaanko nuoret polttaa loppuun jo opiskeluaikanaan?” OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila kysyy.

Opiskelijat ovat stressaantuneita ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Viidennes miesopiskelijoista ja yli kolmannes naisopiskelijoista kärsii viikottaisista psyykkisistä ongelmista. Yliopistojen kokemat suuret leikkaukset näkyvät myös opiskelijan arjessa, ja suurin osa opiskelijoista elää jo nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

”Ymmärrämme, että taloustilanne on tiukka, mutta on järjetöntä leikata kaikkein eniten tulevaisuudestamme”, Hannila ja OYY:n pääsihteeri Eero Manninen toteavat kannanotossa.

 

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy kahden seuraavan vuoden aikana. Kela on päättänyt irtisanoa sopimukset, joiden perusteella suurin osa yliopistoista on ratkaissut omien opiskelijoidensa opintotukihakemukset. Viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa. Kela perustelee päätöstään tarpeella yksinkertaistaa etuustietojärjestelmiä ja etuusprosesseja.  Kela uudistaa seuraavan 10 vuoden aikana kaikki etuustietojärjestelmänsä, tukijärjestelmänsä ja apurekisterinsä.  Muualla kuin Kelassa tehtävät […]

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy kahden seuraavan vuoden aikana. Kela on päättänyt irtisanoa sopimukset, joiden perusteella suurin osa yliopistoista on ratkaissut omien opiskelijoidensa opintotukihakemukset. Viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa.

Kela perustelee päätöstään tarpeella yksinkertaistaa etuustietojärjestelmiä ja etuusprosesseja.  Kela uudistaa seuraavan 10 vuoden aikana kaikki etuustietojärjestelmänsä, tukijärjestelmänsä ja apurekisterinsä.  Muualla kuin Kelassa tehtävät etuusratkaisut mutkistavat etuuksien toimeenpanoa, minkä vuoksi opintotuen koko ratkaisutoiminta halutaan järjestelmäuudistuksen yhteydessä keskittää Kelaan.

Kelan ja yliopistojen välinen sopimus opintotuen ratkaisutoiminnasta on koskenut 12:ta yliopistoa. Taideyliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu eivät ole olleet sopimuksessa mukana, ja Helsingin yliopisto irtisanoi sopimuksen vuoden 2011 alusta alkaen.

Päätös koskee noin 70 000:a opintotukea saavaa yliopisto-opiskelijaa. Kelan kanssa sopimuksen tehneissä 12 yliopistossa tehdään vuosittain lähes 100 000 opintotukiratkaisua. Se on reilu viidesosa kaikista opintotukiratkaisuista.

Nyt tehdyn päätöksen mukaan opintotuen ratkaisutoiminta päättyy Oulun yliopistossa 1.1.2018 alkaen. Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa opintotuen ratkaisutoiminta lakkaa jo 1.1.2017 ja muissa 8 yliopistossa Oulun tapaan 1.1.2018 alkaen. Ratkaisutoiminnan päättyminen muita aikaisemmin Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa perustuu näiden yliopistojen omiin esityksiin.

Päätös ei vaikuta yliopisto-opiskelijoiden opintotukipalveluihin tämän vuoden aikana. Opiskelijat voivat nykyiseen tapaan hoitaa opintotukiasiansa Kelan tai yliopiston verkko- ja puhelinpalvelussa, postitse tai palvelupisteissä.

Loppuvuoden aikana Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistot ja Kela tiedottavat, mitkä asiat muuttuvat, kun opintotuen ratkaisutoiminta päättyy näissä yliopistoissa ensi vuoden alusta alkaen.