Oulun yliopisto hellittää koronarajoituksia alkaen 11.8. Sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampukset aukeavat tiistaina kello 8. Jatkossa kampuksille pääsee arkisin 8–15.45 myös ilman 24/7-korttia tai sähköistä avainta.
Oulun yliopisto avaa ovensa huomenna tiistaina 11. elokuuta. Ovet aukeavat tiistaina kello 8 ja jatkossa kampukselle pääsee arkisin 8–15.45 välillä ilman kulkutunnisteita, eli henkilökunnan sähköistä avainta tai opiskelijoiden 24/7-korttia. Oulun yliopiston päätti asiasta maanantaina 10. elokuuta.
Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskio kertoi lehdelle 10. elokuuta suhtautuvansa päätökseen luottavaisin mielin.
”Omasta puolestani tämä päätös on ok. Tästä lähtien kampuksella on myös vartija koko ajan, eli vasteaika epäasialliseen käytökseen on lyhyt.”
Hoskio kertoo, että elokuun alussa kampuksella on aloittanut uusi vartiointipalveluiden tuottaja, joka tarjoaa 24/7-vartiointia kampuksilla.
”Toivon että vartijan fyysinen läsnäolo viestittää ulospäin, että tilat ovat valvottuja ja täten myös yliopistoyhteisön ulkopuoliset näkisivät, että eivät voi ihan vapaasti joka paikassa kulkea.”
Vartijan läsnäolosta huolimatta yliopiston ovilla ei ole jatkossa valvontaa. Kun aiemmin kesällä opiskelijan tuli näyttää opiskelijakortti vartijalle päästäkseen kampukselle, on jatkossa ovista vapaa kulku. Hoskio toteaa, että kaikkien ovien auetessa huomisaamuna 11. elokuuta ei samanlainen valvonta olisi enää mahdollista.
Miten opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta pidetään huolta myös jatkossa kampuksen avautuessa?
”Odotamme valtakunnallisia ohjeita ja päätöksiä esimerkiksi maskisuosituksesta. Edetään tilanteiden mukaan ja noudatetaan THL:n suosituksia”, Hoskio sanoo.
Turvallisuuspäällikön mukaan esimerkiksi koko henkilökuntaa koskevaa maskipakkoa olisi vaikea toteuttaa käytännössä. Se tarkoittaisi maskien vaihtamista useita kertoja päivässä, mikä taas vaatisi yliopistolta mittavaa maskitilausta. Tässäkin asiassa Hoskio kertoo yliopiston odottavan valtakunnallisia linjauksia.
”Esimerkiksi pääsykokeiden aikana henkilökunnalle hankittiin kasvosuojuksia ja käsineitä sekä käsidesiä. Maskeja ja suojavarusteita on olemassa, mutta tällä hetkellä koko henkilökuntaa koskevaa laajamittaista maskihankintaa ei ole vielä käynnistetty”, Hoskio kommentoi.
Yliopiston ovet suljettiin 18.3. koronaviruksen takia. Toukokuusta asti kampukselle pääsi jälleen 24/7-kortilla, vaikka etätyösuositus jatkui. Kesäkuussa yliopisto tiedotti, että opetus ensimmäisessä periodissa järjestettäisiin etänä, aloittavia fukseja ja välttämätöntä lähiopetusta vaativaa opiskelua lukuunottamatta.
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto tiedottaa asiasta tarkemmin myöhempänä ajankohtana.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Yliopistonlehtori Jari Larun mukaan korona-ajan etäopetus ei tuonut mitään erityisen uutta ja mullistavaa suomalaiseen pedagogiikkaan, sillä osaksi verkossa tapahtuva opetus on ollut monille arkea jo kauan. Vaikka digitaalisilla työkaluilla tulee olemaan tulevaisuuden opetuksessa entistä tärkeämpi rooli, huumoria, spontaania palautetta ja tunteita on vielä vaikea välittää etänä.
Kun koronaviruksen leviäminen viime maaliskuussa pakotti opettajat ympäri maailman siirtymään etäopetukseen, Oulun yliopiston teknologiatuettuun oppimiseen ja opettamiseen erikoistunut kasvatustieteiden yliopistonlehtori Jari Laru päätti toteuttaa siirtymän kunnolla.
Kasvatustieteiden tiedekunnan ATK-luokasta lähti mukaan kokoelma kameroita, mikrofoneja, näyttöjä ja johtoja. Näistä ja Larun itsensä hankkimista lisävarusteista syntyi hänen kotinsa olohuoneeseensa kevyt kenttästudio. Siellä hän on kevään ajan pyörittänyt kahta kasvatustieteen kurssia etänä sekä tehnyt omalle Youtube-kanavalleen ohjevideoita etäopetuksesta ja haastatellut suomalaisia digiopetuksen edelläkävijöitä viikottaisissa suorissa verkkolähetyksissään.
Median hehkuttama korona-digiloikka antaa Larun mielestä väärän kuvan digiopetuksen käytöstä Suomessa. Varsinainen digiloikka otettiin hänen mukaansa peruskoulujen opetussuunnitelmissa ja opetuksessa aikoja sitten.
”Se, miten digityökaluja on hyödynnetty osana opetusta, on toki hyvin pitkälle opettajakohtaista,” Laru toteaa.
Huoli suomalaisen opetuksen tasosta sai Larun perustamaan digitaalista opetusta käsittelevän Youtube-kanavan. Hän on kahden viimeisen kuukauden aikana julkaissut kanavallaan tietoiskuja eristyksissä oleville opettajille sekä haastatellut digitalisaatioon erikoistuneita tutkijoita ja eri alojen digiopetusta hyödyntäviä opettajia. Laru on julkaissut esimerkiksi yksinkertaisia lyhytvideoita puhelimen käyttämisestä dokumenttikamerana. Lisäksi hän on ottanut kantaa verkko-opetuksessa käytettäviin ohjelmiin liittyviin huhuihin, esimerkiksi kokoussovellus Zoomin tietoturvaan liittyvään kohuun. Maaliskuun lopulla esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehtiuutisoivat FBI:n varoittaneen Zoomin tietoturvaongelmista, liittyen ulkopuolisten häiriköiden osallistumiseen kokouksiin. Zoom vastasi syytteisiin tekemällä tietoturvapäivityksen, josta Laru teki videon kanavalleen.
Huoli opettajien eritasoisesta digiosaamisesta sai Larun kirjoittamaan myös kahden kollegansa kanssa Kalevaan ja Turun Sanomiin mielipidetekstin, jossa hän kritisoi opetuksen muuttumista pelkäksi tehtävien julkaisemiseksi Wilmassa.
Tulevaisuuden digiopetus: elämyksellistä oppimista ja hologrammeja
Teknoromantikoksi itseään kutsuva Laru oli digin edelläkävijä jo 2000-luvun alussa tehdessään gradunsa mobiililaitteiden opetuskäytöstä. Samasta aiheesta valmistui väitöskirja vuonna 2012. Nyt hän intoutuu luennoimaan digiopetuksen futuristista tulevaisuudennäkymistä.
Digiopetuksessa on viime vuosina puhuttanut lisätty todellisuus (extended reality), jossa teknologian avulla opetuksesta voidaan tehdä interaktiivista lisäämällä digitaalisia elementtejä perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Lisätty todellisuus mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi pääsyn kaukaisiin paikkoihin, kuten valtameren pohjalle, tai havainnollistaa ja avaa monimutkaisia käsitteitä esimerkiksi luonnontieteissä.
Laru ottaa esimerkiksi historiankirjan, jonka digiversiossa Rooman historiasta kertovassa osiossa voisivat sivulta pompata lukijan eteen aidonoloiset roomalaiset vaunut. Tällaista on käytetty esimerkiksi Ikean ja Legon kuvastoissa jo vuosia: digilaitteen näytöltä asiakkaan eteen hyppää lelumainoksessa kolmiulotteinen juna ja huonekalumainoksessa sohva.
360-astetta kuvaava kamera ja 3D-elokuvista tutut virtuaaliset lasit mahdollistaisivat opetustilan kokemisen todentuntuisena ilman, että opiskelija on oikeasti paikalla fyysisessä opetustilanteessa. Tulevaisuuden videoneuvotteluissa osallistujat näkevät toisensa hologrammeina, todellisuutta vastaavan kokoisina ja näköisinä. Vastaavasti tulevaisuuden ammattiopistojen suurtalouskeittiöissä tai yliopiston biologian laboratorioissa uusi teknologia tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia etäopetukseen. Voimme vain kuvitella, kuinka hologrammiopettaja vaivaa kolmiulotteista taikinaa tai kuinka metsätieteen opiskelija pystyy jo ennen kenttäharjoittelua tutustumaan virtuaalisesti metsänmittausmenetelmiin.
Etäopettaja aidossa ympäristössään olohuoneen kotistudiossa. Kuva: Jari Laru.
Sulautuvan oppimisen pedagogiikka yhdistää lähi- ja etäopetuksen metodit
Jari Larun mukaan korona-ajan opetuksesta puhuttaessa on tärkeä erottaa toisistaan etäopetus ja digiopetus.
”Etäopetus on vain yksi digiopetuksen muoto”, Laru tiivistää.
Normaalioloissa etäopetus voi parhaimmillaan täydentää lähiopetusta. Esimerkiksi pienessä lukiossa opiskeleva voi valita kursseja, joita oma lukio ei voi tarjota. Peruskoulutasolla taas esimerkiksi kieliopetuksessa on ongelmana se, ettei lapsia aina saada riittävää määrää opetusryhmään. Etäopetus mahdollistaisi kielitarjonnan monipuolistamisen.
”Kyseessä ei ole binäärinen ilmiö, vaan digiopetuksen kehittäminen tarkoittaa digitaalisten välineiden hyödyntämistä osana lähiopetusta. Ei pelkkää etäopetusta tai pelkkää lähiopetusta”, Laru sanoo.
Sulautuva oppiminen (blended learning) tarkoittaa, että fyysinen ja digitaalinen oppimisympäristö sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin digitaalisia työkaluja, kuten sisältöjen jakamisen, ryhmätyöskentelyn sekä tehtävien palauttamisen tukiohjelmia, käytettäisiin jatkuvasti lähiopetuksen tukena. Silloin kun siihen on tarvetta, osan opetuksesta voisi järjestää helposti etänä.
Larun mukaan laajempi digiopetuksen hyödyntäminen vaatisi täydennyskoulusta, lisärahoitusta uuden teknologian hankkimiseen, verkkopedagogiikan kehittämistä ja asenteenmuutosta opettajilta.
”Tämänkaltainen hybridiopetus aiheuttaa opettajissa vielä nykyisellään epävarmuutta.”
Lähiopetuksen sosiaalinen ulottuvuus toistaiseksi korvaamaton
Korona-aikana pakon edessä tehty siirtyminen pelkkään etäopetukseen ei ole suunta, johon opetuksen digitalisaatiolla pyritään. Lähiopetuksen pedagogiikkaa, tilannekomiikkaa, spontaania palautetta ja tunteita, on lähes mahdotonta muuntaa digitaaliseen muotoon – ainakaan nykyisellä teknologialla.
Myös Jari Larulla oli vaikeuksia soveltaa lähiopetuksen metodeja suoraan etäopetukseen: ”Hyvin harvat opiskelijat halusivat laittaa kameraa päälle, vaan heitä piti maanitella, yrittää huumorin keinoin rakentaa opetustilannetta.”
Laru hyödyntää usein opetuksessaan tilannekomiikkaa, jota oli korona-aikana vaikea toteuttaa näköyhteyden puuttumisen vuoksi.
”Minulle on tärkeää pystyä eläytymään siihen, mitä opiskelijat tekevät luennolla: voin vaikka sanoa, että nyt kaikki sukanneulojat pääsevät ääneen.”
Yliopisto-opetuksen järjestäminen kokonaan etänä olisi Larulle kauhistus. Hän kertoo viettävänsä usein aikaa Humus-kahvilassa esimerkiksi artikkeleita kirjoitellen. Näin hän töitä tehdessä samalla tarkkailee yliopiston arkea sekä käy epävirallisia keskusteluja kollegojen kanssa.
”Monesti kahvipöytäkeskustelut rönsyävät tulevaisuuden visiointiin tai tutkimusten rahoituksen suunnitteluun. Olisi tieteen kannalta erittäin huolestuttavaa, jos näitä sattumanvaraisia keskusteluja ei enää olisi.”
Larun mukaan on myös tärkeää, että opiskelijat ja opettajat kohtaavat yliopiston käytävillä – tällöin opettaja näkee konkreettisesti, miten opiskelijoilla menee.
OAJ:n huhtikuun alussa toteuttaman koronaopetuskyselyn tuloksista käy ilmi, että perusopetuksessa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä taiteen perusopetuksessa noin joka viides opettaja ei ole pystynyt olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä oppilaisiinsa. Toisella asteella ja korkeakouluissa tilanne on huomattavasti parempi.
Rohkeutta kokeiluihin
Lopuksi Jari Laru toivoo, että opettajat olisivat rohkeita digikokeiluissaan.
”Digi on ollut opetuksessa arkea jo pitkään ja on sitä myös koronan jälkeen.”
Larun mukaan opetuksen arjessa tulisi koko ajan hyödyntää entistä paremmin tämän hetken digityökaluja. Näin opettajat olisivat nykyistä valmiimpia myös mahdolliseen seuraavaan, esimerkiksi toisen epidemian aiheuttamaan, pakolliseen etäopetusjaksoon.
Hän ei kuitenkaan toivo seuraavan eristyksen koittavan ihan heti.
”Syksyllä vaikka kiviä sataisi taivaalta, niin pyöräytän itseni yliopistolle!”
Etäily ei lopu vielä hetkeen: tiistaina 9.6. Oulun yliopisto tiedotti, että syksyllä ensimmäisen periodin aikana opetus järjestetään pääasiassa etänä. Laru jatkaa syksyllä verkko-opetusta kasvatustieteiden tiedekunnan ATK-luokasta.
Julkaistu
SHARE
Frida Ahonen
Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.
Syksyllä opintoihin palaavat opiskelijat ovat totutelleet etäopintoihin jo kevään ajan. Siksi syksyn ensimmäisen periodin etäopetus ei tule enää uutena asiana.
Fukseilla tilanne on toinen. Oulun yliopiston mukaan kiinnittymisessä yliopistoyhteisöön auttaa kampuksella järjestetty orientaatio. OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu omaopettajien osaaminen.
Oulun yliopisto on yksi syksyllä etäopetusta jatkavista yliopistoista. Yliopisto tiedotti päätöksestään tiistaina 9. kesäkuuta. Linjauksen mukaan syksyn ensimmäisen opetusperiodin aikana lähiopetuksena järjestetään vain ne opinnot, joita etänä ei voi järjestää. Ensimmäinen periodi alkaa 1.8. ja päättyy 25.10., sen jälkeisestä ajasta yliopisto kertoi päättävänsä elokuussa.
Oulun yliopiston koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilän mukaan tässä vaiheessa vuotta näkymä kohti syksyä on ”koronan osalta valitettavan epäselvä”.
”Koska opetus alkaa osalla opiskelijoista jo 10.8., teimme nyt yhdessä tiedekuntien kanssa linjauksen, jonka puitteissa pystytään varmuudella toimimaan, vaikka tilanne kehittyisi huonompaakin suuntaan. Myös osa opiskelijoista kuuluu riskiryhmään, ja heidän voi olla haasteellista tulla kampukselle. Kaikille niille opiskelijoille, jotka pääsevät kampukselle pandemiatilanteesta huolimatta, pyritään mahdollistamaan joko ohjausta tai muita kohtaamisia kampuksella.”
Yliopiston linjauksen mukaan lähiopetusta saa järjestää esimerkiksi laboratorio-opetuksessa. Sen lisäksi lähiopetuksena on sallittua järjestää esimerkiksi lääketieteen tai hammaslääketieteen opetusta.
”Erityistilojen opetusta ei voi järjestää etänä, joten sitä voi järjestää kampuksella.”
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Aino Rossi näkee etäopetusta koskevan ratkaisun olleen hieman yllättävä. Se on kuitenkin hyvin linjassa muiden suomalaisten yliopistojen päätösten kanssa.
”Se on varautuva päätös ja toki yliopisto on sanonut, että se saattaa tilanteen muuttuessa vielä muuttua. Toki toivoisin, että tieto opetustavasta annettaisiin mahdollisimman aikaisin tiedoksi opiskelijoille, sillä tieto etäopetuksesta varmasti vaikuttaa esimerkiksi monen opiskelijan asumispäätöksiin.”
Tilanne on kuitenkin uusi fukseille. Miten heidät saadaan kiinnitettyä opiskelijayhteisöön, jos ensimmäinen opiskelijasyksy alkaa etänä?
Helka-Liisa Hentilä vastaa kysymykseen siteeraamalla yliopiston linjausta uusien opiskelijoiden orientaatiosta.
Yliopiston mukaan uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Tällä ratkaisulla varmistetaan fuksin kiinnittyminen Oulun yliopistoon ja tuetaan ryhmäytymistä. Uusien opiskelijoille tarkoitetut orientaatiopäivät kampuksilla pyritään yliopiston mukaan järjestämään vuoropäivinä niin, että eri päivinä paikalla on eri tiedekuntien opiskelijoita. Orientaatiossa huomioidaan myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle pandemiatilanteeseen liittyvien syiden takia. Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään ”yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet” etäyhteyksillä.
Myös opiskelijoiden opintojen eteneminen turvataan yliopiston mukaan mahdollisimman hyvin. Omaopettajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat heihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.
Aino Rossin mukaan fuksien pääsy kampukselle orientoitumaan on sinänsä fiksua, mutta ei ole vielä tarpeeksi tukemaan uusia opiskelijoita opiskelutaitojen kehittymisessä ja yhteisöllisyydessä. Lisäksi hän on huolestunut niiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, joilla etäopetus ei ole kevään aikana toiminut.
”Syksyllä olisi tosi tärkeää turvata yhtenäiset tenttikäytännöt, todellinen oikeus opetukseen etäopetuksen aikana ja opiskelijoiden ohjauspalveluiden toimivuus.”
Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu nyt omaopettajien osaaminen.
”Omaopettajien pitäisi pystyä nyt hyödyntämään syksylle kaavailtuja lisättäviä resursseja tehokkaasti erityisesti fuksien (myös maisteri-) kanssa, mutta toki muidenkin. Ohjauspolun pitäisi olla toimiva ja selkeä uudelle opiskelijalle. Omaopettajan tulisi pystyä ohjaamaan käytännön opiskelun aloituksen lisäksi HOPSit (henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), ohjaamaan haastavat HOPS-keissit eteenpäin koulutuksen lähipalveluille ja ohjaamaan opiskelijat aidosti opiskelun taitoja kehittävien materiaalien pariin. Lisäksi omaopettajien tulisi yhdessä pienryhmäohjaajien kanssa ryhmäyttää fuksit nopeasti ja osittain varmasti etänä. Tähän tarvitaan paljon tukea varmasti myös omaopettajille.”
OYY:n huhtikuussa teettämä koronakysely osoitti, että eri tiedekuntien välillä on hajontaa siinä, miten onnistuneena opiskelijat pitivät saamaansa etäopetusta.
Miten yliopisto voi varmistaa sen, että kaikki opiskelijat saavat syksyllä laadukasta etäopetusta?
Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetukseen siirryttiin keväällä ”kertarysäyksellä” – siksi osalle opettajista ja opiskelijoista tuli paljon uutta opeteltavaa jo laitteiden hallinnankin osalta.
Hentilän mukaan opettajille on jo pitempään järjestetty koulutuksen strategiarahoituksella niin sanottuja digipedavalmennuksia lähes viikoittain. Lisäksi opettajille on annettu digipedavinkkejä ja muuta tukea monimuotoisen opetuksen mahdollistamiseksi.
”Myös muuhun yliopistopedagogiseen kehittämiseen on panostettu. Esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 91 eri tiedekuntien opettajaa suoritti yliopistopedagogisia opintoja.”
Etäily jatkuu ensimmäisessä periodissa ympäri Suomen
Syksyllä Linnanmaan yliopistokampuksella aloittaa myös iso osa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista. Oamk kertoo verkkosivuillaan, että syksyn opetuksen ja työnteon järjestelyistä päätetään 26.6.
Etäopetuksen jatkamisesta ensimmäisen opetusperiodin aikana ovat suomalaisista yliopistoista kertoneet jo ainakin Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Itä-Suomen yliopistossa pääasiallinen etäopetus jatkuu syyslukukauden ajan. Kuten Oulussa, muissakin yliopistoissa fuksien opetuksessa on jatkavia opiskelijoita enemmän oleskelua kampuksella.
Suomen suurin yliopisto Helsingin yliopisto on viimeisimmässä tiedotteessaan todennut, että etäopetusta ja -ohjausta syksylle 2020 suositellaan. Ylioppilaslehti on kirjoittanut Helsingin yliopiston poikkeuskeväästä 8.5. julkaistussa jutussa.
Etäuutisia on kantautunut myös maailmalta. Iso-Britanniassa sijaitseva Cambridgen yliopisto ilmoitti jo toukokuussa jatkavansa etäopetusta aina kesään 2021 asti.
Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi. Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty […]
Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi.
Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvéntwiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty siksi, että Oulun poliisilla olisi käynnissä esitutkinta mahdollisesta kotirauhan rikkomisesta.
Oulun poliisille onkin tehty tutkintapyyntö liittyen Oulun teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyihin toukokuussa 2020.
”Poliisilla on meneillään asiassa esiselvitys, jossa selvitetään onko tapauksessa syytä epäillä rikosta. Mahdolliset tutkintanimikkeet tarkentuvat, mikäli asia etenee rikostutkintaan. Poliisilla ei ole tässä vaiheessa asiasta enempää tiedotettavaa”, totesi rikosylikomisario Markus Kiiskinen sähköpostitse lehdelle.
Tutkintapyynnöstä kertoi maanantaina 15.6. ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Oulun yliopiston koulutusvararehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetuksen ohjetta muutettiin Oulun yliopiston tietosuojavastaavan ohjeesta. Hän itse sai tietää tutkintapyynnöstä vasta Oulun ylioppilaslehden yhteydenoton myötä.
”Digitalisaatio tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja, jotka erityisesti korona-aikana on jouduttu ottamaan hyvin nopeasti käyttöön ja ohjeistuksia joudutaan siksi myös muuttamaan ja tarkentamaan.”
Helsingin Sanomien jutun mukaan taas videokiellon taustalla on juuri tutkintapyyntö: kun yliopisto sai edellisviikolla asiasta tiedon, se kielsi videotentit.
Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan tieto tutkintapyynnöstä ”vauhditti asiaa”, mutta ei ole ainoa syy kiellolle.
”Koronakevään aikana on ollut älytön määrä erilaisia linjauksia tehtävänä. Kun jotain havaitaan, siihen puututaan. Melkein 7000 opiskelijaa on tehnyt opintoja tänä aikana, kursseja on ollut noin 800. Tämä on ollut haasteellinen aika: kun linjauksissa ei erikseen sallita jotakin tiettyä asiaa, niin tarkoittaako se silloin että se on kiellettyä.”
Videovalvontaa koskeva kysymys on Sareniuksen mukaan monimutkainen: toisaalta tulee punnita yksityisyydensuojaa, toisaalta sitä, kuinka varmistutaan siitä, ettei tentissä luntata.
”Muunlaisia arviointeja tulee suosia, mutta jos tenttejä käytetään, täytyy mietti, millä lailla ne ovat reiluja kaikille osanottajille.”
Olli Silvén totesi twiitissään ja myöhemmin myös Oulun ylioppilaslehdelle, että videotenttien kieltäminen on hänestä merkittävä ylilyönti. Koulutuksessa kaivataan juuri vuorovaikutteisuutta. Jos ongelmana on esimerkiksi se, että taustalla näkyy opiskelijan koti, ohjelmissa voi vaihtaa henkilön taakse virtuaalisen taustakuvan.
”Videot parantavat hyvin merkittävästi vuorovaikutteisuutta, jota tässä [koronan aikana] hyvin paljon kaivataan.”
Vesa-Matti Sareniuksen mukaan usean opiskelijan videoidut tentit ovat nyt ehdottomasti kiellettyjä.
Sen sijaan videoidut tentit, joissa opettaja valvoo yhtä opiskelijaa, ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Tämänkaltaista menettelyä on käytetty esimerkiksi joissain valintakokeissa.
Jatkossa oppimisen arvioinnissa tulee Helka-Liisa Hentilän mukaan käyttää sähköistä tenttiä Examia ja Patiossa listattuja vaihtoehtoisia arviointitapoja. Näitä ovat esimerkiksi essee, posteritentti, kotitentti tai oppimispäiväkirja.
Osana syksyn opetusta koskevia linjauksia yliopiston ohjeissa todetaan, että kampuksella järjestettäviä paperitenttejä suositaan opettajan itsensä järjestäminä eikä niitä suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä.
Yleisiä tenttejä saa järjestää niin, että tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Yleisten tenttien järjestäminen turvaväleillä edellyttää enemmän valvojia. Yleistä tenttiä käyttävät tiedekunnat varmistavat, että valvojia on riittävästi.
Muokattu15.6.2020 kello 17.24: Täsmennetty otsikkoon muotoilua siitä, mitä tutkintapyyntö koskee, eli etäkokeen järjestelyitä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Syksyllä Oulun yliopistossa opiskelevaa ei odota vielä paluu normaaliin arkeen, sillä ensimmäisen periodin aikana opetusta jatketaan edelleen pääosin etänä. Lähiopetusta järjestetään vain silloin, jos sen järjestäminen etänä ei onnistu. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laboratorio-opetusta.
Oulun yliopisto on päättänyt alkusyksyn opetusta koskevista linjauksista. Tiistaina 9.6. henkilöstön intranetissä Patiossa ja yliopiston verkkosivuilla julkaistun päätöksen mukaan opetus jatkuu koronapandemiatilanteen vuoksi edelleen pääosin etänä.
Ensimmäisen opetusperiodin aikana (1.8.–25.10.) lähiopetusta järjestetään kampuksella vain silloin, jos sitä ei voi järjestää etänä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laboratorio-opetusta tai muuta kokeellista opetusta.
Fuksien orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Sen perustellaan varmistavan opintojaan aloittavan opiskelijan kiinnittymisen Oulun yliopistoon ja tukevan ryhmäytymistä.
Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet etäyhteyksillä. Linjauksen mukaan orientaatiossa täytyy huomioida myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle.
Oppimisen arvioinnissa käytetään ensimmäisen periodin aikana pääsääntöisesti Examia (sähköistä tenttiä) tai vaihtoehtoisia arviointitapoja, kuten esseetä, kotitenttiä tai oppimispäiväkirjaa. Paikan päällä kampuksella järjestettäviä paperitenttejä ei suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä vaan opettajan itsensä järjestäminä. Yleisiä tenttejä saa kuitenkin järjestää, kunhan tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Tämä taas edellyttää enemmän valvojia.
Nämä periaatteet koskevat Oulussa ensimmäistä opetusperiodia, eli aikaväliä 1.8.–25.10. Viikosta 44 eteenpäin koskevat päätökset tehdään elokuun aikana.
Koronakevään vaikutuksia opiskeluun on selvitetty Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kyselyssä. Sen mukaan kevät aiheutti monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidasti opintojen etenemistä. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, mutta sen onnistumisessa on ollut vaihtelua tiedekuntien välillä. Erityisen kriittisiä etäopetukseen olivat kyselyyn vastanneista Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat.
Helsingin yliopiston teettämän kyselyn mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tänä keväänä olleet huomattavasti uupuneempia kuin aiempina vuosina. Kyselyyn vastasi 2500 Helsingin yliopiston eri alojen opiskelijaa. 29 % opiskelijoista oli hyvin motivoituneita ja sitoutuneita opintoihinsa, eivätkä opiskelijat kokeneet uupumusta. Toiset 29 % tunsi olevansa kunnossa ja pitävänsä opintoja melko innostavina. Sen sijaan 18 % opiskelijoista oli uupuneita etäopintoihin ja 24 %:lla oli riski uupua.
Oulun yliopiston linjauksen mukaan omaopettajat seuraavat opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat opiskelijoihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.
Muokattu 9.6.2020 kello 18.50: Lisätty tieto 24/7-kortin käytöstä. Muokattu 10.6. kello 8.19: Täsmennetty Pation muotoilua yliopiston henkilöstön intraksi.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Heidän joukossaan oli myös nykyinen vararehtori Helka-Liisa Hentilä.
Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Sakari Kallon mukaan Tapio Koivun valinnassa painoivat monipuolinen johtamiskokemus ja näytöt muutosjohtamisesta.
"Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun."
Oulun yliopiston hallitus on valinnut uudeksi koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi Tapio Koivun. Vararehtorin viisivuotiskausi alkaa 1.7.2020 ja päättyy 30.6.2025.
Koivu siirtyy tehtävään Tiedekeskussäätiön toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on vastannut esimerkiksi tiedekeskus Heurekan ja säätiön tytäryhtiöiden strategiasta ja johtamisesta. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin ja Lahden kaupungin omistaman elintarvikealan kehitysyhtiö Makery Oy:n toimitusjohtajana, Helsingin yliopistossa tutkimuksen toimialajohtajana ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä eri tehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Koulutukseltaan Koivu on tekniikan tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli rakennusprosessin kehittäminen laatujohtamisen näkökulmasta.
Koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Tapio Koivun lisäksi paikkaa hakivat Oulun yliopiston nykyinen koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilä, johtaja Risto Honkonen Tampereen yliopistosta, professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta, Kajaanin kaupungin henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen, yliopistotutkija Jukka Kortti Helsingin yliopistosta, yliopistonlehtori Anne Ollila Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Taina Tukiainen Aalto-yliopistosta.
Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallon mukaan haastatteluihin kutsuttiin neljä hakijaa, joista yksi luopui hausta kesken hakuprosessin. Haastatteluihin osallistuivat Hentilä, Koivu ja Juha Junttila. Heidät haastateltiin kaksi kertaa ennen valinnan tekemistä.
Valmisteluryhmään kuuluivat hallituksen puheenjohtajan lisäksi hallituksen varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari, yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen, rehtori Jouko Niinimäki ja hallituksen jäsenet Marko Huttula ja Joni Ollikainen.
Yliopiston johtosäännön mukaan esityksen vararehtorista tekee rehtori.
Sakari Kallon mukaan työryhmä työsti valintaa huolella pohtien niin yliopiston kuin sen strategian näkökulmia.
”Valitulla henkilöllä oli parhaat mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja muutosjohtamiseen. Koulutus elää nyt vahvaa murrosvaihetta.”
Kallon mukaan valintatyöryhmän ehdotus oli yksimielinen. Samoin yliopiston hallitus oli valinnassaan yksimielinen.
Muutosjohtajuus Koivun etuna
Oulun yliopiston koulutusvararehtori vastaa yliopistotasolla koulutustoiminnan johtamisesta. Hän toimii koulutuksen johtoryhmän ja koulutusneuvoston puheenjohtajana. Koulutusvararehtori vastaa rehtorille erikseen määriteltävien vastuuyksiköidensä taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja raportoi rehtorille myös vastuualueensa laadusta ja kehittämisestä sekä seurannasta ja arvioinnista. Koulutusvararehtori toimii rehtorin toisena varahenkilönä.
Hakukuulutuksen mukaan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa sekä näyttöä menestyksekkäästä tutkimustoiminnasta, kokemusta korkeakoulussa annettavan koulutuksen ja sen kehittämisen menestyksekkäästä johtamisesta, näkemystä perus- ja jatkotutkintokoulutuksen, jatkuvan oppimisen palveluiden ja opiskelijakokemuksen sekä näihin liittyvän toiminnan kehittämisestä sekä analyyttistä, uudistavaa sekä innostavaa johtamisotetta. Edellytyksenä oli myös sujuva suomen ja englannin kielen taito, muun kielitaidon ollessa eduksi.
Millaisia näyttöjä valitulla on koulutuksen saralta?
”Ryhmän keskusteluissa katsottiin, että henkilön tulisi kyetä viemään organisaatiossa muutosta eteenpäin. Tämä työ on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä. Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun”, Sakari Kallo toteaa.
Yliopiston tiedotteen mukaan valmisteluryhmä arvioi haastattelukierrosten perusteella Koivun näkemysten tutkintokoulutuksesta, jatkuvan oppimisen palveluista ja opiskelijakokemuksen kehittämisestä olevan hyvin linjassa Oulun yliopiston tavoitteiden kanssa.
Tiedotteessa siteeratun Kallon mukaan valinnassa painoivat etenkin Koivun monipuolinen johtamiskokemus sekä näytöt muutosjohtamisesta.
Miksi koulutusvararehtorilta tarvitaan juuri muutosjohtajuuden osaamista?
Sakari Kallon mukaan koulutus on tällä hetkellä suurten muutosten keskellä.
”Jos katsotaan esimerkiksi [vuosien 2021–2024] rahoitusmallia, siinä koulutuksen painoarvo tulee kasvamaan. Se on yksi asioista, joita puntaroitiin – miten koulutusta voisi kehittää niin, että se vastaisi tavoitteisiin.”
Rahoitusmallin muuttuva rahanjako ei ole ainoa iso muutos. Kallo nostaa esille myös ennusteet väestökehityksestä, joiden mukaan vuoden 2030 jälkeen 15–19-vuotiaiden osuus laskee Oulun seudulla nopeasti.
”Tulevaisuudessa niin sanottujen paikallisten opiskelijoiden määrä pienenee. Opiskelijoita pitäisi saada kiinnostumaan laajemmalta alueelta, kansallisesti ja kansainvälisesti.”
Tapio Koivu sanoo tulevansa Oulun yliopistoon ”hyvin jännittävään aikaan”.
”Kaiken kaikkiaan koulutus on uudistusten tilassa: siihen kohdistuu tulospaineita sisäänottomäärien osalta, mutta myös tutkintoja tulisi tuottaa aiempaa nopeammin. Rahoitusmalli painottaa yhä enemmän tutkintoja, se tuo haasteita. Toivon, että pystyn tuomaan positiivista, vähän ulkopuolisenkin näkökulmaa – löydetään Oululle tyypillinen, hyvä paragmaattinen tapa edistää asioita yhdessä”, hän totesi lehdelle.
Murroksia edessä
Yliopiston mukaan tulevalla vararehtorikaudella keskeisiä kehittämisteemoja tulevat sen strategian mukaisesti olemaan koulutustarjonnan laajentaminen erityisesti jatkuvassa oppimisessa, digitaalisen opetustarjonnan lisääminen sekä opiskelijakokemuksen kehittäminen.
”Yliopistokoulutus elää vahvaa murroskautta. Koulutustoimintaamme tulee kehittää yhä vetovoimaisemmaksi ja tuloksekkaammaksi. On hienoa saada Tapio Koivu osaksi yliopiston johtoryhmää luotsaamaan koulutuksen kehittämisohjelmaa yhteistyössä tiedekuntien kanssa”, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi tiedotteessa.
Tiedotteessa hän myös kiitti Helka-Liisa Hentilää ”hänen paneutuneesta työstään koulutuksen kehittämisessä ja erityisesti mittavan tutkinto-ohjelmauudistuksen toteuttamisesta vararehtorikaudellaan”.
”Helka on vienyt eteenpäin opiskelijakeskeistä koulutuksen näkökulmaa ja opiskelijoiden palautteen kuuntelemista koulutuksen laadun kehittämisessä. Tästä tulemme pitämään kiinni myös jatkossa”, Niinimäki lisää.
Myös Kallo kiittää Helka-Liisa Hentilää hänen tekemästään työstä.
”Kehitystyö ei lähde nollasta, Helka-Liisa on tehnyt äärettömän ansiokasta työtä sen suhteen. Tuleva vararehtori perehtyy nyt organisaatioon, tekee suunnitelmaa ja ehdotuksia, miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin.”
