Oulun yliopisto purkaa 14. toukokuuta alkaen osan kampuksilla työskentelyä koskevista rajoituksista. Päätös ei tarkoita paluuta normaaliin opiskeluarkeen: henkilöstölle suositellaan edelleen mahdollisuuksien mukaan etätyötä, ja opetus hoidetaan edelleen pääasiassa etäopetuksena.
Oulun yliopisto purkaa osan koronatilanteeseen liittyvistä rajoituksista 14. toukokuuta alkaen. Torstaista alkaen työskentely yliopiston tiloissa ei siis enää edellytä erillistä, poikkeusolojen aikana käytössä ollutta lupamenettelyä.
Yliopisto kuitenkin suosittelee henkilökuntaa tekemään edelleen etätyönä sellaiset tehtävät tai tehtävien osat, jotka voi suorittaa etänä työn siitä häiriintymättä.
Samoin opiskelu järjestetään 14.5. jälkeenkin edelleen pääsääntöisesti etäopetuksena. Kevätlukukauden kurssit järjestetään pääasiassa etänä. Jos kurssin järjestäminen etänä on mahdotonta, uusien ohjeiden mukaan se on mahdollista pitää myös kampuksella, jos turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehditaan.
Samaten kesäopinnoissa kesä-elokuun aikana suositaan edelleen etäopetusta, mutta opetusta on lupa järjestää myös kampuksella turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien.
Mitä ”turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtiminen” oikein tarkoittaa käytännössä?
”Pääsääntönä on edelleen, että opetus hoidetaan etänä. Työskentely kampuksella on mahdollista erikoistilanteissa, eli jos opiskelijan tarvitsee vaikka työskennellä laboratoriossa. Luentokursseja ei siis järjestetä kampuksella”, sanoo viestintäjohtaja Marja Jokinen.
Ohjeena on, että opiskelijat pääsevät 14.5. alkaen kampuksille vain opetukseen liittyvistä syistä.
Osaamisen arviointi tehdään kevätlukukauden loppuun saakka vaihtoehtoisia tapoja käyttäen. Isoja tenttejä ei järjestetä, mutta pienten opiskelijaryhmien kampustentit voi järjestää – taas turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien. Exam-tenttitila avataan rajoitetusti.
Vaikka rajoituksia puretaan, Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten ovet pysyvät edelleen lukittuina. Ovista kulkemiseen tarvitaan henkilökohtaista tunnistetta, eli joko pilkkiä tai henkilökorttia.
Marja Jokisen mukaan yliopisto selvittää opiskelijoiden 24/7-kortin ”harkinnanvaraista käyttöönottoa”, odottaen vielä aluehallintoviraston ohjeita.
Lainojen haku ja palautus onnistuu, tiloissa oleskelu ei
Linnanmaan kampuksella Tiedekirjasto Pegasus ja Kontinkankaalla lääketieteen kirjasto avataan 1. kesäkuuta rajoitetuin aukioloin ja palveluin.
Tiedekirjasto Pegasus ja lääketieteen kirjasto ovat avoinna 1.–28.6. maanantaista perjantaihin kello 10–15. Kirjastot ovat kiinni lauantait ja sunnuntait. Kirjastojen ovet ovat suljettuina myös juhannuksena 19.–21.6. ja myöhemmin 29.6.–2.8. uuden kirjastojärjestelmän käyttöön ottamisen vuoksi.
Moni rajoitus säilyy kirjastoilla edelleen. Kirjaston aukioloaikana kirjastossa voi kyllä käydä noutamassa ja palauttamassa lainoja, mutta opiskelu ja pidempiaikainen oleskelu kirjaston tiloissa on toistaiseksi kielletty. Pegasuksen ilmastointiremontin takia kirjaston kolmas kerros on kokonaan kiinni. Myös varastokokoelmat ovat pois käytöstä, eli esimerkiksi vapaakappaleaineistot eivät ole saatavilla. Samoin lukusalilainojen säilytyspaikka Pegasuksen toisessa kerroksessa on suljettu.
Linnanmaan ja Kontinkankaan Tellukset ovat suljettuina ainakin toukokuun loppuun. Yliopiston mukaan tilannetta arvioidaan uudelleen kesäkuussa.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) toimisto sijaitsee Linnanmaan kampuksella. Toimiston henkilökunta ja hallituksen jäsenet siirtyivät etätöihin 16. maaliskuuta alkaen, ja Linnanmaan kampuksen tilat suljettiin 18. maaliskuuta.
Ylioppilaskunnan toimisto on suljettu kevätlukukauden loppuun. OYY tiedottaa tarkemmin syksyn aukioloajoista ennen syyslukukauden alkua, sanoo OYY:n viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen. Ennen toimiston avaamista OYY:n asiantuntijat palvelevat etänä.
Oulun yliopiston kampusten ravintoloitsijat odottavat vielä lisätietoa ennen kesää koskevien päätösten tekemistä.
Linnanmaalla suurin ravintolatoimija on Juvenes. Juveneksen Länsi- ja Itä-Suomen aluejohtaja Anne Kopra-Rittola toteaa yrityksen saaneen tänään maanantaina tiedon yliopiston opetuksesta ja etätyöstä kevään ja kesän ajalta.
”Odotamme vielä hallituksen ohjeistuksen ravintoloille, mikä on luvattu 13.5 mennessä. Teemme sitten päätökset siitä, mitä teemme kampuksen kesän aukiolon suhteen yhdessä yliopiston kanssa.”
Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan asiassa on vielä ”kysymysmerkkejä ilmassa”.
Se jo tiedetään, että Oulun keskustassa sijaitseva ravintola Vanilla on avoinna ainakin kesäkuun loppuun saakka. Sen sijaan Linnanmaalla ravintola Kastarin avaaminen on vielä mietinnässä. Silvennoisen mukaan Uniresta kaipaisi tietoa siitä, riittäisikö kampuksella asiakkaita kesällä. Päätöksiä odotetaan myös Kontinkankaan suhteen: Medisiinassa olisi kesän aikana tarkoitus käynnistää muutenkin linjastoremontti, mutta Uniresta pohtii vielä, kannattaako cafe Galenosta avata kesäksi.
”Vaikka poikkeuslupaa jatkettaisiinkin, pitää katsoa asiakasmäärää. Nyt asiakkaita on riittänyt molemmilla reiteillä, mutta pitää katsoa, miten kesä vaikuttaisi siihen.”
Humanistisen Killan omistama Humus-kuppila tiedotti Facebook-sivullaan avaavansa ovensa näillä näkymin vasta 24. elokuuta.
Suomen hallitus antoi 19. toukokuuta esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan ravintolat voisi avata 1. kesäkuuta, mutta tietyin aukioloaikoja ja asiakasmääriä koskevin rajoituksin.
Uusien rajoitusten mukaan ravintoloiden tulee huolehtia asiakkaiden koskettamien pintojen ja esineiden riittävästä puhdistamisesta ja järjestää sisä- ja ulkotilojen rakenteet ja kalusteet sekä palvelukäytännöt siten, että asiakkaat eivät altistu taudin leviämiselle. Asiakkaita tai seurueita ei saisi siis asettaa liian lähelle toisiaan. Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai tason ääressä, mutta asiakkaat voivat noutaa ostoksensa itse esimerkiksi tiskiltä. Asiakkaat eivät saisi ottaa ruokaa ja juomaa itse esimerkiksi buffetpöydästä. Asetus rajoittaisi myös asiakaspaikkamäärä puoleen normaalista. Lisäksi ravintoloiden aukioloaika olisi enintään kello 6–23 ja anniskeluaika enintään kello 9–22. Jos asiakas on ostanut alkoholijuomansa ennen kello 22:ta, juoman nauttiminen olisi sallittua sulkemisaikaan (kello 23) saakka.
Lain nojalla on tarkoitus antaa heti lain vahvistamisen jälkeen määräaikainen valtioneuvoston asetus. Tarkoitus on, että rajoituksia voi asetusta muuttamalla lieventää, jos epidemiatilanne sen sallii, mutta myös myös kiristää, mikäli epidemiatilanne sitä edellyttää.
Turvaväli vähintään 2 metriä
Oulun yliopiston linjauksen mukaan työpaikalle ei saa tulla, jos epäilee koronaviruksen aiheuttamaa sairautta. Henkilöiden välinen etäisyys on oltava kaikissa tilanteissa vähintään kaksi metriä, samaten jokaisen tulee huolehtia säännöllisestä ja huolellisesta käsihygieniasta.
Vieraita saa ottaa vastaan erityistä varovaisuutta noudattaen ja turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien. Tämän kerrotaan koskevan myös esimerkiksi lopputöiden ohjauskeskusteluja kampuksella.
Pieniä, alle 50 hengen tapahtumia voi järjestää valtioneuvoston ohjeita noudattaen 1. kesäkuuta alkaen. Isoja, eli yli 50 hengen tapahtumia ei toistaiseksi järjestetä. Syksylle suunnitellut tapahtumat ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Torstaina 14. toukokuuta alkaen palataan esimerkiksi lähiopetukseen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Samana päivänä myös toisen asteen oppilaitoksia, vapaata sivistystyötä, korkeakouluja ja aikuisten perusopetusta koskevat annetut rajoitteet poistuvat, tosin suosituksella, että etäopetusta jatketaan niissäkin lukukauden loppuun.
Korona muutti tänä keväänä kaiken – korkeakoulujen opiskelijavalinnatkin. Yliopistojen päätös kasvattaa todistusvalintakiintiöitä on saanut niin hakijoilta kuin opiskelijajärjestöiltä kritiikkiä.
Sähköisten kokeiden kevät käynnistyi kehnosti, kun Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen etäkoe joudutaan uusimaan.
Suomen korkeakoulut tiedottivat 9.4., ettei pääsykokeita voi tänä keväänä järjestää fyysisesti paikan päällä koronatilanteen vuoksi. Ammattikorkeakoulut kertoivat jo tuolloin, että niiden kokeet järjestetään etäkokeina, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi taas ilmoitti, että yliopistot tiedottavat vaihtoehtoisista koejärjestelyistä 30.4. mennessä. Vappuaattoon mennessä yliopistot olivat julkaisseet tiedon kevään valinnoista sivuillaan.
Yliopistoissa perinteisiä valintakokeita korvataan nyt sähköisillä etänä suoritettavilla, usein kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä sekä todistusvalinnan laajentamisella.
Valintamenettelyt olisivat olleet aiemmasta poikkeavat ilman koronaakin, sillä tästä keväästä alkaen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella tehtävä todistusvalinta on pääväylä korkeakouluihin. Ylioppilastutkinnon arvosanat huomioidaan todistusvalinnassa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, ammatillisen perustutkinnon arvosanat vain ammattikorkeakouluihin hakiessa.
Se, kuinka iso osa uusista yliopistojen opiskelijoista valitaan todistuksella ja kuinka iso osa valintakokeella, on vaihdellut hakukohteesta riippuen. Todistusvalinta ei ole käytössä taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa – esimerkiksi Oulun yliopistossa musiikkikasvatus, arkkitehtuuri ja osa kasvatusalan hakukohteista on paljon puhututtaneen valintauudistuksen jälkeenkin soveltuvuuskokeen takana.
Todistusvalinnan osuutta nostettiin reippaasti
Tänä keväänä todistusvalinnan osuutta on monella alalla kasvatettu koronaviruksen vuoksi roimasti aiotusta.
DIA-yhteisvalinnassa, eli diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksessa todistusvalinnalla täytetään nyt 80 prosenttia aloituspaikoista. Toisaalta vastapainoksi useimmissa hakukohteissa lasketaan todistusvalinnan pitkän matematiikan kynnysehtoa, jotta hakukohteissa saadaan todistusvalinnan aloituspaikat täyteen.
Kauppatieteiden yhteisvalinnassa on 60 prosentin todistusvalintakiintiö ensikertalaisille. Sen lisäksi nyt käyttöön tulee myös laajennettu, muillekin kuin ensikertalaisille avoin todistusvalinta, jolla valitaan hakukohteista riippuen 10–30 prosenttia opiskelijoista. Loput 10–30 prosenttia uusista opiskelijoista valitaan kaksivaiheisella valintakokeella. Ilman koronan muutosta todistusvalinnan osuus olisi ollut 60 prosenttia.
Todistusvalintojen osuuden kasvattaminen näkyy nyt erityisesti suosituissa, niin sanotuissa hakupainealoissa. Poikkeuksena muista oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalintakiintiö ei muuttunut: todistuksen perusteella täytetään poikkeustilanteessakin 40 prosenttia aloituspaikoista.
Yliopistot päättävät valintaperusteistaan itse. Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan yhteisvalinnoissa valintaperusteita koskevat esitykset on valmisteltu alojen omissa työryhmissä. Esitykset taas on hyväksytty niissä yliopistoissa, jotka ovat kyseisessä yhteisvalinnassa mukana.
”Päätöksenteko on tehty kussakin yliopistossa toimivaltuuksien mukaisesti.”
Toteutuuko tasa-arvo?
Todistusvalintakiintiöiden kasvattaminen tämän kevään haussa on saanut niin hakijoilta kuin opiskelijajärjestöiltä paljon kritiikkiä. Ratkaisua pidetään hakijoiden kannalta epäoikeudenmukaisena sekä stressiä lisäävänä: jos hakija ei ole onnistunut kirjoituksissa, pääseekö hän osoittamaan taitojaan?
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kannanoton mukaan monet hakijat ovat voineet luottaa pääsevänsä valintakokeeseen ja valmistautuneet siihen, mutta nyt valintakokeen kiintiö on pienempi niillä aloilla, missä todistusvalintaa on kasvatettu. Sääntöjen muuttaminen ei ole hakijan kannalta kovin oikeudenmukaista.
SYL ilmaisi olevansa pettynyt päätökseen ja odottaneensa yliopistoilta paljon enemmän ymmärrystä hakijoiden vaikeaa tilannetta ja hätää kohtaan.
Suomen Lukiolaisten Liitto totesi kannanotossaan, että muutokset ovat kohtuuttomia erityisesti tänä keväänä valmistuville ylioppilaille, joiden keväässä on ollut jo muutenkin paljon epävarmuutta ja stressiä.
“Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista”, liitto totesi.
Keskustaopiskelijat (KOL) totesi kannanotossaan ”tyrmistyneensä” päätöksistä lisätä todistusvalinnan osuutta: yliopistojen päätökset romuttavat monen hakijan unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat, ja valintoja tehdään nyt ”pääsykokeisiin valmistautuneiden kustannuksella”. Demarinuorten varapuheenjohtaja Pinja Perholehtokommentoi blogitekstissään, että ammattikorkeakoulut reagoivat tilanteeseen yliopistoja tasa-arvoisemmalla otteella.
Myös ammattikorkeakoulut järjestävät kevään pääsykokeet etänä, mutta poikkeuksena yliopistoihin ne eivät ole muuttaneet todistuskiintiöiden suuruutta.
“Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua”, todetaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tiedotteessa.
Arenen mukaan ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoistaan todistusvalinnalla. Todistusvalinnalla täytetään hakukohteesta riippuen 20-80 prosenttia aloituspaikoista.
Ylen haastatteleman (30.4.2020) Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtajan, Aalto-yliopiston opetuksesta vastaavan vararehtorin Petri Suomalan mukaan toiseen vaiheeseen tulevien hakijajoukkojen pienentäminen on syy todistusvalintakiintiön nostoon.
Unifin mukaan valintaperusteiden muutoksilla, kuten valintakoekiintiön pienentämisellä ja kaksivaiheisilla kokeilla, on vähennetty fyysisiin kokeisiin kutsuttavien määrää murto-osaan lähtötilanteesta.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen huolena
Opiskelijajärjestöjen huolenaiheena todistusvalinnan kasvattamisessa on on ollut juuri hakijoiden yhdenvertaisuuden huomioiminen.
“On mahdollista, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän. On vaarana, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta merkittävästi”, kirjoittaa SYL kannanotossaan.
SYL:n hallituksen jäsen Paula Karhunen toteaa Oulun ylioppilaslehdelle, että vaikka valintaperusteet ovat aina yliopistojen omia päätöksiä, lisätietoa olisi hyvä saada siitä, miksi eri aloilla on tehty nyt niin erilaisia ratkaisuja.
”Miksi esimerkiksi oikeustieteellisessä sähköinen etävalintakoe onnistuu järjestää tuhansille hakijoille, ja taas psykologiassa ei? Toivomme, että yliopistot avaisivat perusteita ja tekisivät myös selvityksen siitä, mitä vaikutuksia ratkaisulla on esimerkiksi koulutuksen saavutettavuuteen.”
SYL:n mielestä hakijan kannalta paras ratkaisu olisi mahdolliseen ennakkomateriaaliin perustuva sähköinen valintakoe.
”Kun todistusvalintakiintiötä kasvatetaan, valintakoekiintiö pienenee. Monet ovat valmistautuneet kokeisiin sen perusteella, mihin kiintiöön [omalla opiskeluhistorialla] kuuluisi – kun valintakokeen kiintiö pieneee, on vaarana että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksellla tai ilman sitä, pienenee.”
Muutoksia tehty ”mahdollisimman vähän”
Etäkokeet käynnistyvät Ouluunkin hakeville ensi viikolla.
“Olemme pitäneet valtaosassa Oulun yliopiston hakukohteita valintakiintiöt ennallaan ja ainoastaan valintakokeen järjestämisen tapaa on muutettu”, vastaa Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sähköpostin välityksellä.
Hänen mukaansa ennen lopullisen päätöksen tekoa yliopisto on selvittänyt tarkasti sen, kuinka muutokset vaikuttavat hakijoihin.
“Isoissa yhteisvalinnoissa, joissa on paljon hakijoita, on pyritty yliopistojen yhteisten linjausten avulla varmistamaan hakijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi ja järjestää hakuprosessi terveyttä ja tasapuolisuutta vaarantamatta.”
Hentilä sanoo ymmärtävänsä todistusvalintaa koskevaa kritiikkiä. Hän muistuttaa, ettei todistusvalinta ole ainoa valintatapa. Todistusvalinnan ja valintakokeen lisäksi on olemassa vielä avoimen yliopiston väylä.
Myöskään sille, että kaikki suosittujen alojen hakijat eivät saa haluamaansa paikkaa, ei yliopisto voi mitään.
”Pystymme arvioimaan, että laajennetun todistusvalinnan kautta tulee valituksi samoja henkilöitä kuin valintakokeella tulisi, jolloin valintakoevalinnassa vapautuu paikkoja sitä kautta hakeville. Sille emme valitettavasti voi kuitenkaan mitään, että kaikki hakijat eivät pääse opiskelemaan suosituimmille aloille, joissa hakijoita on moninkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Siksi tervehdin ilolla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n tavoitetta lisätä korkeakoulutettujen nuorten määrää. Toivottavasti saamme opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisärahoitusta tähän tarkoitukseen.”
Hentilän mukaan muutoksia valintakokeisiin on tehty ylipäänsä mahdollisimman vähän.
“Jos todistusvalintakiintiötä on kasvatettu, niin pääsääntöisesti niin sanottuja kynnysehtoja kuten arvosanavaatimuksia tai pisterajoja on madallettu tai poistettu. Joissain yliopistomme hakukohteissa on myös lisätty aloituspaikkoja.”
Valtaosassa tämän kevään valintakokeista koe on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on sähköisenä järjestettävä koe, jonka tarkoituksena on karsia hakijoita. Toinen osa järjestetään joko edelleen sähköisenä tai kampuksella pienissä ryhmissä.
Vaikka perinteisiä, suuria massakokeita ei kampuksilla tänä keväänä koronan vuoksi järjestetä, yliopistot ilmoittivat jo huhtikuun alussa, että pieniä valintakoetilaisuuksia voi järjestää, jos se onnistuu hakijoiden terveyttä vaarantamatta.
Kaksiosainen pääsykoe takaa Helka-Liisa Hentilän mukaan sen, että jokainen pääsee näyttämään taitonsa.
Miten välttyä vilpiltä?
Etäkokeiden kohdalla huolta on herättänyt myös mahdollisuus vilppiin: kuinka varmistutaan siitä, etteivät opiskelijat lunttaa etäkokeen aikana? Paikan päällä kokeen valvoja voi seurata, ettei hakija kaiva kirjaa tai kännykkää esille, mutta kuinka seuranta onnistuu etäkokeissa?
Helka-Liisa Hentilän mukaan viimeistään valintojen toisessa valvotussa vaiheessa vilpin mahdollisuus poistuu.
”Esimerkiksi etäkokeessa voidaan jo ensimmäisessä vaiheessa käyttää osaamisen arviointimenetelmänä suullista tenttiä, tai kotitenttiä tai esseetä, joka tarkistetaan plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla”, Hentilä toteaa.
”Vilppi johtaa aina opiskelupaikan menetykseen.”
Yle: valintamuutoksista paljon kanteluita
Sähköisten pääsykokeiden kevät ei käynnistynyt ongelmitta. Muun muassaHelsingin Sanomat jaYlekertoivat 5. toukokuuta, että Itä-Suomen yliopistossa järjestetty kasvatustieteiden kelpoisuusopintojen pääsykoe joudutaan uusimaan. Etäkokeessa kaikki hakijat eivät päässeet sisään järjestelmään ajoissa, vaan osa jäi linjoille odottelemaan ja kuuntelemaan ”hissimusiikkia”. Kokeen eri osioiden tekniseen ajastukseen liittyvästä virheestä johtuva koe mitätöitiin, ja se järjestetään uudelleen.
Vaikka päätökset kokeiden järjestämisestä on tehty, kriittinen keskustelu asiasta jatkunee vielä pitkään.Ylen mukaan (6.5.) valintoihin tehdyistä muutoksista on tehty lukuisia kanteluita Suomen ylimmille laillisuusvalvojille, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ylen haastattelussa oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi, että kanteluissa mainitaan esimerkiksi todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset. Hän ei ottanut kantaa siihen, onko korkeakouluyhteisö toiminut asiassa lainmukaisesti, tai millä aikataululla kanteluita käsiteltäisiin.
Unifin tiedotteessa (30.4.2020) opetusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Petri Suomala totesi, että hakijoiden tulisi jatkaa valmistautumista valintoihin ja pitää huolta hyvinvoinnistaan.
”Pitkällinenkään valmistautumistyö ei ole mennyt hukkaan. Vaikka valintojen muodot olisivat muuttuneet, niissä testataan edelleen samaa sisällöllistä osaamista.”
Tarkat tiedot tämän kevään valintakokeiden järjestämistavoista löytyvät yliopistojen ja yhteisvalintojen verkkosivuilta, yliopistojen hakijapalveluista ja Opintopolusta.
Kevään toisen yhteishaun tulosten julkaisun takarajaa siirretään viikolla eteenpäin. Kaikki tulokset julkaistaan viimeistään keskiviikkona 15. heinäkuuta. Lisäksi opiskelupaikan vastaanoton takaraja siirtyy viikolla: opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 22. heinäkuuta kello 15. Varasijalta hyväksymistä jatketaan 3. elokuuta kello 15 asti.
Samaten kevään ensimmäisen yhteishaun opiskelupaikan vastaanoton takarajaa siirretään myös viikolla eteenpäin. Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään perjantaina 17. heinäkuuta kello 15. Opetushallituksen mukaan näin molemmissa hauissa hakeneilla on mahdollisuus tehdä päätöksensä kaikkien tulosten valmistuttua.
Kirjoittajat: Petra Uusimaa ja Anni Hyypiö
Muokattu 13. toukokuuta kello 9.21: Lisätty Opetushallituksen tieto yhteishaun muuttuneista aikatauluista
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston hallitus päätti tiistaina 28.4. aloittaa hankesuunnittelun uuden kampuksen rakentamisesta lähemmäs Oulun keskustaa.
Uuden kampuksen toivotaan esimerkiksi lisäävän yliopiston vetovoimaa kilpailussa opiskelijoista, pienentävän hiilijalanjälkeä ja parantavan saavutettavuutta.
Oulun yliopisto käynnistää hankesuunnittelun Oulun keskustaan sijoittuvan kampuksen rakentamisesta. Oulun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan 28. huhtikuuta.
Yliopiston tiedotteen mukaan hankesuunnittelun arvioidaan kestävän noin vuoden ajan. Yliopisto tulee esittämään Oulun kaupungille asemakaavan muuttamista Raksilan alueella.
Oulun yliopistossa professorina toiminut arkkitehti Rainer Mahlamäki on tehnyt kaavallisen selvityksen siitä, kuinka uusi yliopistokampus voisi sopia Raksilan markettialueelle. Alustavien suunnitelmien mukaan kampuksen rakennukset mahtuvat tälle alueelle.
Myös mahdollisille, erikseen päätettäville jatkovaiheille löytyisi tilaa Raksilasta.
Tiistaina tehty päätös tarkoittaa sitä, että yliopisto haluaa rakennuttaa uuden kampusrakennuksen lähemmäksi keskustaa. Se, missä laajuudessa ja missä aikataulussa muutto Linnanmaan kampukselta lopulta oikein toteutuisi, on kuitenkin vielä tässä vaiheessa avoinna – kokouksen esityslistassa hankesuunnittelua koskevassa kohdassakin puhutaan vasta kampuksen 1. vaiheen rakentamisesta, ja että rakentaminen voisi tapahtua vaiheittain seuraavien 5–20 vuoden kuluessa.
Nyt käynnistyvässä hankesuunnittelussa keskustaan kaavaillaan noin 30 000 kerrosalaneliön kokoista kampusta. Linnanmaalla yliopiston käytössä on tällä hetkellä 114 000 neliötä. Ero on siis valtava.
Nyt tehty päätös ei tarkoita sitä, että koko yliopiston toiminta Linnanmaalla keskitettäisiin keskustakampukselle. Varmaa myös on, että opiskelu ja tutkimus Linnanmaalla jatkuvat vielä vuosien ajan.
Koska kyse on vasta hankesuunnittelun aloittamisesta, uuden kampuksen rakentamisen aikataulussa on vielä paljon avoimia kohtia. Rehtori Jouko Niinimäen arvion mukaan rakennuslupaprosessin käynnistäminen voisi olla edessä 3,5 vuoden kuluttua. Rakentamiseen kulunee aikaa pari vuotta.
Jos kaikki sujuu siis suunnitelmien mukaan, opiskelu voisi alkaa Raksilassa vuonna 2027, viimeistään vuonna 2028.
Niinimäki sanoi olevansa suunnittelun käynnistymisestä innoissaan.
”Huolta on aiheuttanut luulo siitä, että Linnanmaalta lähdettäisiin kertaheitolla. Näin ei ole käymässä. Se, että hankekoko on pienempi, purkaa nyt tarpeettomia huolia.”
Niinimäki, hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallo ja Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki tiedottivat päätöksestä medioille tiistaina 28.4. hallituksen kokouksen jälkeen.
Uutta yliopistokampusta esitetään alueelle, joka sijaitsee Raksilan puutalokorttelien ja Oulun hautausmaan välissä Kajaanintien varressa. Kuva: Ville Honkonen.
Taustalla marraskuussa alkanut kiinteistöselvitys
Päätöksen taustalla on yliopiston teettämä kiinteistöstrategian selvitystyö. Työn tarkoituksena oli määritellä yliopistolle optimaalisin pitkän aikavälin kiinteistöstrategia ja löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.
Selvityksessä oli mukana kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioitiin eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Yliopiston mukaan eri vaihtoehtojen vertailussa toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Linnanmaan rakennuskannan ylläpito sekä uudisrakentaminen Oulun keskustaan.
Kampusvaihtoehtojen kustannusanalyysit koostuivat rakennuttajakonsulttien A-insinöörit Oy ja WSP Finland Oy toteuttamista toisistaan riippumattomista laskelmista sekä vertailusta kokoluokaltaan vastaavan Metropolia-ammattikorkeakoulun Helsingin Myllypuroon 2019 valmistuneen kampuksen toteutuneisiin kustannuksiin.
Jouko Niinimäen mukaan selvityksen lopputulos oli, että uutta rakentamalla keskustaan on mahdollista saavuttaa investointikustannuksiltaan neutraali ratkaisu verrattuna nykyisen Linnanmaan kampukseen ylläpitoon.
Keskustakampuksella vuokrataso keskustakampuksella tulisi olemaan laskelmien mukaan alhaisemmalla tasolla kuin tämän hetkiset vuokraennusteet Linnanmaalla.
Niinimäen mukaan uudishankkeen rahoitusvaihtoehtoja on monia. Nyt Linnanmaalla tilojen vuokraisäntänä on toiminut Suomen Yliopistokiinteistöt, joka on jatkossakin Niinimäen mukaan ”yliopiston tärkeä kumppani”. Vaihtoehtoja on muun muassa rakentaa uudisrakennus itse, rakennuttaa se jonkun kumppanin kanssa tai leasing-sopimuksella. Niinimäen mukaan rahoitusta pohditaan alustavasti hankesuunnittelun aikana.
Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Sakari Kallon mukaan rahoitukseen liittyvät päätökset tehdään aikanaan hallituksen kokouksessa. Kun hankesuunnittelu on valmis, on myös aika tehdä päätöksiä.
Arkkitehti Rainer Mahlamäen hahmotelmia siitä, miten yliopiston kampus voisi mahtua Raksilan markettien tontille. Kuvan rakennukset eivät ole vielä suunnitelmia siitä, miltä kampus näyttäisi, vaan niiden tehtävä on kuvata sitä, mahtuvatko halutut neliöt ylipäänsä tontille. Kuvassa etualalla ovat Oulun asemakeskuksen suunnittelukilpailun voittaneet, yhä suunnitteluasteella olevat Tervatynnyri-rakennukset.
Uudesta kampuksesta toivotaan lisää vetovoimaa
Yliopiston marraskuisessa tiedotteessa ja suunnitelmista ensin kertoneessa Kalevan uutisessa (13.11.2019) kiinteistöselvityksen tekemistä perusteltiin yliopiston maksamien tilavuokrien korkeudella. Yliopiston mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen.
Marraskuun jälkeen tilakustannusten sijaan julkisessa keskustelussa esille on noussut yhä enemmän uuden kampuksen ja sijainnin mahdollisuus yliopiston vetovoiman kasvattajana.
Esimerkiksi Oulun ylioppilaslehden haastattelussa (27.2.2020) rehtori Niinimäki sanoi, että yliopiston tulisi opiskelijoita houkutellakseen olla yhä vetovoimaisempi. Vetovoimaisuuteen liittyy hyvä opiskelijakokemus. Haastattelussa hän totesi, kuinka “yhä useampi opiskelija näyttää haluavan asua keskustassa. Jos eläminen, opiskelu ja vapaa-aika olisivat samassa ympäristössä, olisi opiskelijan kokemus myös yliopistosta ja kampuksesta parempi.” Muina syinä uudisrakentamiselle Niinimäki mainitsi jutussa pienemmän hiilijalanjäljen ja helpomman kulkemisen kampukselle.
Yliopiston vetovoimaisuuden merkitystä muutossa pohdittiin myös Kalevan uutisanalyysissa (25.2.2020), jossa todettiin suurimmaksi ”muuttohalukkuutta ruokkivaksi tekijäksi” yliopiston kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä tähtäimellä.
Myös tiistaina 28.4. rehtori Niinimäki nosti kustannusten ohella esille tärkeäksi uuden kampuksen vetovoimaisuuden, pienemmän hiilijalanjäljen ja paremman saavuttavuuden vanhaan verrattuna. Vaikutusta on myös väestöennusteilla ja yliopistoon kohdistuvilla odotuksilla.
Uudella kampuksella tilankäyttö ylipäänsä voi olla hyvin erilaista kuin nykytiloissa Linnanmaalla, Niinimäki arvioi.
Koronakriisi on muuttanut tänä keväänä opetuksen etänä toteutettavaksi – miksei uudenlaisia käytäntöjä voisi jatkaa kriisin jälkeenkin?
”Hyvällä syyllä voi kysyä, onko maailma menossa siihen, että massaluentojen aika on ohi, ja mennään enemmän pienryhmätiloihin ja oppijakeskeisiin tilanteisiin. Hankesuunnittelu tulee olemaan äärimmäisen kiinnostavaa.”
”Koronassa on tehty digiloikka, on vaikeaa uskoa, että palattaisiin entiseen. Kampuspohdinta sattui osuvaan aikaan.”
Muuttosuunnitelmat ovat saaneet myös kritiikkiä. Yliopiston entinen rehtori Lauri Lajunenon kritisoinut muuttoaikeita niin Kalevankuin Forum24:n mielipidepalstoilla. Huolta ovat herättäneet myös Linnanmaan alueiden yritysten yhteistyö yliopiston kanssaja se, mitä tyhjentyville Linnanmaan tiloille oikein tehtäisiin.
Technopoliksen entinen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen jopa arveli Kalevan haastattelussa (7.3.2020), että tiloihin voisi tulla ”Pohjoismaiden suurin kirpputori”.
SYK käy keskusteluja yhteistyöstä
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo lehdelle, että SYK on tehnyt marraskuusta alkaen omaa ”skenaariomietintää” yliopiston muuttoajatusten suhteen.
SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistavat yhdeksän yliopistoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja Suomen valtio. Oulun omistusosuus on 10,41 %.
Oulun yliopisto on siis SYK:n vuokralainen, mutta myös yksi osakkaista. Osapuolet ovat Sianojan mukaan käyneet yhdessä keskustelua siitä, miten yliopiston vetovoimaa voisi lisätä.
”Uudisrakennus on prosessina useamman vuoden asia. Se on hyvä, että voidaan lähteä hallitusti yhteistyössä asiaa miettimään. Voisi sanoa: edessä on mielenkiintoinen tulevaisuus. Työtä se vaatii, mutta nyt voi syntyä uutta ja hyvää.”
”Edelleen SYK:n näkökulmasta toimimme Linnanmaan omistajana, siellä tämä tarkoittaa paljon yhteistä keskustelua.”
SYK esitti keväällä myös oman visionsa Linnanmaalla tehtävästä uudisrakentamisesta. Arkkitehtitoimiston suunnittelemaa Linnanmaan Sydän -vaihtoehtoa esiteltiin Kalevassa 4.3.2020. Sianojan mukaan SYK:n ajatuksena olisi, että Linnanmaalla toimintoja voisi keskittää kampuksen keskelle ja toteuttaa siinä modernia, uutta arkkitehtuuria.
Sianoja puhuukin olemassa olevien tilojen modernisoimisen eduista.
”Hyödynnetään sitä, mikä on jo hienoa, tehdään sen päälle vielä uutta – syntyy efekti, että vau! Haetaan siis pohjaa vanhasta, mutta hyvällä arkkitehtuurilla. SYK haluaa olla vastuullinen yhtiö, ja parhaimmillaan se onnistuu, kun olemassa olevasta rungosta voidaan tehdä jotain hienoa, tulevaisuudenkin käyttäjille sopivaa.”
Marraskuussa 2019 yliopiston hallituksen kokouksen yhteydessä huomio kohdistui Oulun yliopiston maksamiin vuokriin.
Onko SYK käynyt kevään aikana Oulun yliopiston kanssa neuvotteluita mahdollisista vuokranalennuksista?
”Rehtorilta kevään aikana tulleet viestit olivat sen kaltaisia, että kyseessä ei ollut vuokrakeskustelu, vaan kyse oli vetovoimatekijästä”, Sianoja toteaa lehdelle.
Sianojan mukaan SYK:n osakassopimus määrittelee ne kriteerit, joiden perusteella vuokrat lasketaan. Kaikkien yliopistojen kanssa toimitaan samoilla kriteereillä. Tosin Sianojan mukaan yliopistoja verrattaessa nousee yleensä esille myös esimerkkejä tiloista, jotka ovat keskimääräistä kalliimpia.
”Jos kuitenkin katsoo keskimäärin kaikkia tilavuokria, siinä Oulun yliopisto ja kaikki yliopistot ovat suhteessa samalla vuokratasolla.”
”Se, mitä me emme näe, on se, mitä yliopisto perii tiloista sisäisesti. Saamme välillä palautetta yksittäisiltä tiedekunnilta siitä, että joku tila voi olla kallis, mutta emme voi oikein kommentoida yliopistojen sisäisesti perimää vuokraa. Se on kaksiteräinen asia: on SYK:n ja yliopiston välinen osuus, ja yliopistojen sisäinen vuokranmääräytysmisperiaate.”
Uutisesta huolimatta Oamkin muutto etenee sovitusti
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo, ettei yliopiston hallituksen päätös vaikuta nyt korkeakoulun syksyn muuttosuunnitelmiin.
”Jatkamme nyt niitä toimenpiteitä, mitä olemme pidemmän aikaa valmistelleet. Kesän aikana on tarkoitus muuttaa Linnanmaalle, sote-alojen edelleen jäädessä Kontinkankaalle.”
Oamkilla on vuokrasopimus SYK:n kanssa vuoteen 2040 asti. Paason mukaan alustava tarkoitus on, että sopimuksesta ja sitoutumisesta sijaintiin pidetään kiinni.
”Jos niin päätetään, voidaan toisinkin toimia. Alustavasti niin kauan ollaan, mitä vuokrasopimuksessa on sovittu.”
”Jos ajattelee yliopiston muuttoa keskustan lähelle, se tapahtuu monessa vaiheessa. Tietysti yliopistolla on Oamkista enemmistöomistus, jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa ammattikorkeakoulun sijaintiin. Toistaiseksi meillä ei ole muita suunnitelmia. Jos omistajat tekevät linjauksia, että pitäisi muuttaa, se päätetään erikseen.”
Yliopiston pohdinnat tiloista eivät ole Paason mukaan vaikuttaneet nyt Oamkin suunnitelmiin.
”Me on pitäydytty omissa suunnitelmissa. Päätöksiä [muutosta Linnanmaalle] tehtäessä ajatuksena on ollut, että lopputuloksena syntyy innovaatiokeskittymä, vahva toimijoiden välinen yhteistyö. Meille on tärkeää yhteistyö yritysten kanssa, ja Linnanmaalla on tavoite, että syntyy yhteinen innovaatiokeskittymä. Tällä erää yliopiston muuttokysymys on irrallinen asia meidän suunnitelmista ja tavoitteista koskien tulevaisuutta.”
Vaikka koronakriisi onkin vaikuttanut kampuksilla työskentelyyn, tilojen remontointia Oamkin tarpeisiin Linnanmaalla se ei ole estänyt.
”Maaliskuun alussa käytiin kiertämässä uusia tiloja, informaatioteknologiahan on jo muuttanut. Tuntuu, että remontti on edennyt ja tilojen muokkaus meille on sujunut aikataulun mukaiseksi. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan muutot tehdään kesän aikana useassa eri vaiheessa”, Paaso toteaa.
Ei vain sijainti, vaan myös yhteisöllisyys vetää
Valtaosa Oamkin toiminnoista muuttaa Linnanmaalle tämän vuoden aikana. Linnanmaan kampuksella on tapahtunut paljon myös yliopiston sisäisiä muuttoja. Muutaman vuoden sisällä muuttaneita ovat niin keskustasta Linnanmaalle siirtyneet arkkitehdit, humanistinen kuin kasvatustieteiden tiedekunta.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen toteaa, että kuten OYY on aiemmissa kannanotoissaan (marraskuussa 2019 ja maaliskuussa 2020) todennut, ylioppilaskunta suhtautuu muuttosuunnitelmiin varovaisen positiivisesti. Yksi muuton positiivinen mahdollisuus on yhteisöllisyyden kasvaminen Kontinkankaan ja Linnanmaan kampusten opiskelijoiden välillä, kun kampusten välinen etäisyys lyhenisi usealla kilometrillä.
”Nyt olisi aika lunastaa lupauksia, ottaa kaikki [tilojen käyttäjät] mukaan suunnitteluun ja laajasti osallistaa tilojen käyttäjiä.”
Tällä Leinonen tarkoittaa sitä, että kun erilaisia suunnittelua tekeviä työryhmiä perustetaan, jokaiseen niistä tarvitaan myös opiskelijaedustajat eri tiedekunnista. Samaten mukaan tarvitaan ylioppilaskunta, yliopistolla toimivat järjestöt ja yliopiston henkilökunta.
Leinosen mukaan kampuksen sijainti yksinään ei paranna yliopiston vetovoimaisuutta. Tilojen tulee olla myös opetukseen ja tutkimukseen hyvät ja tarkoituksenmukaiset, mutta myös yhteisöllisyyttä lisäävät.
”Korkeakoulujen yhteisöllisyys on iso vetovoimaa kasvattava asia. Yhteisöllisyyden parantamiseksi tarvitaan hyviä opetustiloja, mutta myös yhteisötiloja, kuten järjestöjen omat tilat.”
Leinonen sanoo, ettei ole juuri kuullut opiskelijoilta palautetta suunnitelmista. Osaa on mietityttänyt muuttosuunnitelmien ajoitus: nyt kun Oamk muuttaa Linnanmaalle, yliopisto muuttaakin itse pois.
”Käsittääkseni ajatuksena on ollut, että yhteiskampus säilyy, ja se on minusta tärkeää. Samaten tärkeää on, ettei eri tiedekuntia lähdetä levittelemään ympäriinsä.”
Eetu Leinonen huomauttaa myös, että yliopisto on toistaiseksi antanut aika vähän vaihtoehtoja sille, mitä tyhjentyvälle Linnanmaan kampukselle tapahtuisi.
”Mielestäni yliopiston tulisi ottaa koppia siitä ja toimia vastuullisesti. Linnanmaan tilat ovat SYK:n omistamia tiloja, mutta Oulun yliopisto on yksi SYK:n omistajista. Vastuullisuutta tulee pohtia alusta asti, kun hanketta ruvetaan suunnittelemaan.”
Asumisen painopiste muuttuu
Kahden korkeakoulun yhteiskampukseen varautuvalla Linnanmaalla on parin viime vuoden aikana käynnistetty suuria kehittämisprojekteja.
Päätöksellä on vaikutus myös opiskelija-asumiseen. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) toimitusjohtaja Juha Aitamurto toteaa, että muuttuvassa tilanteessa myös PSOASin tulee sopeutua.
Opiskelija-asumisen painopiste siirtyy nyt Linnanmaalta kohti keskustaa ja Raksilaa: ”Katsotaan, jos päästäisiin rakentamaan asuntoja ihan kampuksen ytimeen.”
PSOASilla on Aitamurron mukaan Linnanmaalla Paavo Havaksen tiellä ja Yliopistokadulla useita taloja, joiden vuokrasopimukset päättyisivät muutenkin vuoteen 2037. Niiden kohdalla peruskorjaus olisi tullut kalliimmaksi kuin kokonaan uuden rakentaminen. Nyt kun hallituksen päätös yliopiston sijainnista on tullut, uudet talot rakennetaan uuteen paikkaan.
Tutkijantie 2:een valmistuneet asunnot eivät kuitenkaan menneet Aitamurron mukaan hukkaan: nyt saatiin turvattua asuntojen riittävyys siirtymäajalle. Hän pitääkin tärkeänä sitä, että siirtymäkauden aikana opiskelijoiden asunnonsaanti on turvattu.
Mitä tapahtuu Linnanmaalle?
Oulun kaupungin yhdyskuntajohtajan Matti Matinheikin mukaan päätös kampuksen uudisrakentamisesta on iso mahdollisuus niin Oululle kuin koko Pohjois-Suomelle.
Kampusratkaisu tulee vaikuttamaan muun muassa asuntomarkkinoihin, kaupunkisuunnitteluun ja liikenteeseen.
Tiistaina 28.4. Oulun kaupunki tiedotti tukevansa ja avustavansa Oulun yliopiston hankeselvitystyötä. Suunnittelutyön aikana kaupunki selvittää yhteistyössä yliopiston kanssa keskustaan siirtymisen liittyvät mahdollisuudet ja reunaehdot.
Kaupungin mukaan kampuksen sijoittuminen alueelle vaikuttaa muun muassa Raksilan market-alueen ja Raksilan urheilupuiston kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Hankesuunnittelun aikana noussee esiin useita haasteita, joiden ratkaisemisessa kaupunki pyrkii myötävaikuttamaan yliopiston sijoittumisessa alueelle.
Matti Matinheikin mukaan nyt tarvitaan myös malttia: yliopiston hallitus päätti vasta hankesuunnitteluvaiheesta, ja edessä on vielä paljon selvitettävää.
”Samalla lailla kun mietitään keskustan päätyä, pitää miettiä Linnanmaan jatkokehittämistä.”
Myös Jouko Niinimäki painottaa, ettei yliopisto ole lähdössä vielä minnekään Linnanmaalta: ”Linnanmaa on palvellut meitä hyvin, ja tulee palvelemaan jatkossakin.”
Niinimäen mukaan yliopisto on sitoutunut edistämään alueen kehittämistä.
”Kaikilla on tahtotila edistää sitä, että vaikka yliopisto tämän verran täältä poistuu, tulee sen tilalle uutta toimintaa, joka tulee elävöittämään sitä.”
Jos uuden kampuksen käyttö voisi alkaa 7–8 vuoden päästä, milloin sitten viimeiset opiskelijat lähtisivät Linnanmaalta? Tätäkään Niinimäki ei halunnut vielä tässä vaiheessa määritellä.
Kontinkankaalla vireillä asemakaavamuutos
Nyt hallituksen kokouksessa tehty päätös ei koske Oulun yliopistollisen sairaalan lähettyvillä oleva Kontinkankaan kampusta, jossa toimivat lääketieteellinen tiedekunta ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta.
Myös Kontinkankaan kaupunginosassa on tullut vireille asemakaavan muutos.
Kaavamuutos perustuu kahteen hakemukseen: Suomen Yliopistokiinteistöt on hakenut asemakaavan muutosta kehittääkseen ”yliopistokampusta monipuoliseksi toimintakokonaisuudeksi yhteistyössä kampuksien toimijoiden kanssa sekä tukeakseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehittämishanketta”. Sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta uuden pysäköintitalon ja potilashotellin rakentamisen mahdollistamiseksi. Rakennushankkeet ovat osa Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelmaa.
Aiheesta uutisoi ensin Kaleva (7.4.2020). Kalevan haastattelussa rehtori Niinimäki totesi, ettei yliopistolla ei ole tällä hetkellä vireillä kiinteistöhankkeita Kontinkankaalla. Silti ”jossakin vaiheessa” myös Kontinkankaan osalta käynnistetään kiinteistöselvitys, jossa tulevaisuuden vaihtoehtoja tunnistetaan ja tutkitaan.
Niinimäki vahvisti tämän 28. huhtikuuta pidetyssä infotilaisuudessa. Pohdintoja Kontinkankaan kampuksen kiinteistöjen tulevaisuudesta on siis aloiteltu, mutta päätöstasolla asia ei vielä ole.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
"Oletko jäänyt yksin etäopiskelemaan viimeisten tenttien ja palautusten kurkkiessa kalenterista? Ei hätää, kyllä siitäkin selvitään. Viimeinen vaihe on yleensä pahin – ja onneksi pian jo ohi", kirjoittaa kokenut etäopiskelija Aino Pöykkö.
Oletko jäänyt yksin etäopiskelemaan viimeisten tenttien ja palautusten kurkkiessa kalenterista? Ei hätää, kyllä siitäkin selvitään. Viimeinen vaihe on yleensä pahin – ja onneksi pian jo ohi. Sitten jäljellä ovatkin enää kesätyöttömän kesäopinnot ennen syksyä ja paikan päälle palaamista.
Etäopiskelu olkoon ilomme! Tämä kakkosvuoden humanisti vietti fuksivuotensa sairauslomalla ja koki kotiopiskelun niin omakseen, ettei ole paljon käynytkään kampuksella. Voin toimia nyt vertaistuutorinasi ruudun ja näppäimistön välityksellä.
Ensiksikin haluan onnitella sinua: onneksi olkoon, olet pian napannut ensinoppasi Oulun etäyliopistosta! Täällä välimatkat ovat lyhyitä, ryhmäkoot pieniä ja digitaalisuus alansa huippua. Luentosali on siellä missä sinäkin. Olet voinut viettää vaikka koko päivän sohvalla, ja olla silti ahkera opiskelija. Kätevää vai mitä?
Monilta osin opiskelijan elämä ei ole muuttunut, vaikka yliopisto etääntyy. Matkasi luennoille ja tentteihin ovat vain lyhentyneet kuudesta kilometristä kuuteen metriin.
Joko olet noussut sängystä ja laittanut vaatteet päälle? Hyvä, sitten vain aamupalan kautta viimeiselle luennolle! Kyllä, puhuin aamupalasta, en iltapäiväbrunssista. Olen itse havainnut vuorokausirytmin kivaksi kaveriksi, ja pyrkinyt siksi aloittamaan hommat ihmisten aikaan – siis viimeistään aamukymmeneltä.
Luennot alkavat, vaikka ei luentoja olisikaan. Aikanaan ne myös päättyvät. Minä merkitsen työajat kalenteriin. Se on samaan aikaan lukujärjestys ja to do -lista. Varsinkin silloin kun kirjoitan viikon opiskelutehtävät näkyviin erilliselle periodiaukeamalle. Sieltä ne on kätevä sovittaa kalenteriin.
Oikein kovasti panostavat voivat tehdä pienen ulkoilukierroksen ennen hommiin ryhtymistä. Pyöräile vaikka kotisi ja yliopiston puoliväliin – tai johonkin muualle. Iltapäivällä voit toistaa rutiinin. Ulkoilu ehkäisee mökkihöperöitymistä, mutta muista välttää väkijoukkoja, äläkä ainakaan koskettele ketään.
Opiskelua ei ole pakko aloittaa aamukymmeneltä ellei se tunnu luontevalta. Pääasiana on, että hyödynnät parhaan vireystilasi opiskeluun. Somen, virtuaaliviholliset sun muut viihteet voivat odottaa vähemmän virkeitäkin aivoja, palautettava essee ei. Voit myös sopia jotain pakollista menoa – esimerkiksi tärkeän puhelun – heti aamuun. Varmasti tulee noustua ylös.
Etäyliopiston pukukoodi on suomalaiseen tapaan vapaa. Luennolle voi ilmestyä vaikka pyjama päällä, eikä kukaan sano mitään. En silti suosittele yöpukua opiskelijamuotina. Kokoaikaisesta asusta 24/7 tulee äkkiä likainen tai kipeä olo. Vaihda siis edes verkkareihin.
Innostuneimmat voivat vaikka stailata paitansa ja sukkansa sävy sävyyn alaosan kanssa. Tämä siis vain vinkiksi heille, jotka tekevät sitä normaalistikin.
Koronakriisi ei ole suuren elämänmuutoksen kevät. Siinä itsessään on muutosta jo kylliksi.
Julkaistu
SHARE
Aino Pöykkö
Toisen vuoden etäopiskelija, joka pohtii vielä valintaansa tieteiden ja aatteiden historian sekä pelkän historian välillä.
Vaikka harraste- ja ainejärjestöjen toiminta muuttui merkittävästi koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, halu kohdata ihmisiä ja harrastaa ei ole hävinnyt minnekään. Poikkeustilanteen myötä järjestöt ovat joutuneet keksimään etäratkaisuja. Lehden haastattelemien järjestöjen vastauksissa näkyvät toisaalta harmitus kevään suunnitelmista luopumisesta ja tulomenetyksistä, toisaalta halu varmistaa hyvän meiningin ja yhteisöllisyyden olemassaolo poikkeuksellisessa keväässäkin.
Koronaviruksesta aiheutuneet poikkeusolot ovat vaikuttaneet myös oululaisten harraste- ja ainejärjestöjen toimintaan.
Tapahtumat etenivät nopeasti. Torstaina 12. maaliskuuta Suomen hallitus suositteli yli 500 hengen tapahtumien perumista toukokuun loppuun saakka, ja 13.3. aluehallintoviranomaiset antoivat asiasta määräyksen. 13. maaliskuuta myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta suositteli harraste- ja ainejärjestöjä perumaan kontaktitapahtumat ja sulkemaan kiltahuoneet. Pian päätös kiltahuoneiden sulkemisesta ei ollut enää järjestöjen käsissä, sillä 16. maaliskuuta Oulun yliopisto ilmoitti sulkevansa kampusten tilat. Aiempi ilmoitus tilojen sulkemisesta ulottui 13.4. asti, mutta myöhemmin sulkua jatkettiin ainakin 13.5. asti.
Muutokseen on ollut pakko sopeutua nopeasti. Kysyimme OYY:n alaisilta järjestöiltä, miten poikkeustilanne on vaikuttanut toimintaan.
Vastanneiden aine- ja harrastejärjestöjen ratkaisuissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys myös vaikeissa tilanteissa.
Pelaaminen jatkuu myös etänä
Oulun yliopiston roolipelikerho Cryo ry on joutunut perumaan viikottaiset peli-iltansa. Suurin pettymys puheenjohtaja Samuli Ranisen mukaan on kuitenkin pelitapahtuma Maraconin peruuntuminen.
Peruutuksista huolimatta Raninen pitää tilanteessa positiivisena sitä, että toimintaa on ollut mahdollista kehittää myös verkossa etänä. Rajoitteet tuntuvat kuitenkin kovasti Cryon toiminnassa, sillä pöytäroolipelit vaativat fyysistä läsnäoloa.
“Nyt ei kauheasti ole menoja, koska ei tarvitse maksaa tilavuokria”, toteaa Raninen kysyttäessä mahdollisista taloudellisista vaikutuksista. Hän kertoo Cryon talouden olevan hyvällä pohjalla: perustoiminnasta ei sinänsä tule kuluja, sillä viikottaiset peli-illat on järjestetty perinteisesti yliopistolla.
Varsinaiset kustannuserät ovat Maraconit. Raninen sanoo hallituksen pohtivan sitä, kuinka perutun Maraconin menot voitaisiin ohjata esimerkiksi etäpelaamiseen.
“Parin kuukauden päästä on tulossa kevät-Maracon, mutta emme tiedä kannattaako sitä vielä silloin järjestää.”
Kuten moni muu harraste- ja ainejärjestö, myös Maracon on perustanut oman Discord-kanavan keskustelua varten. He tekevät myös yhteistyötä Suomen roolipeliseura SRS:n kanssa, sillä SRS järjestää etäroolipelausservereitä.
“Meidän jäsenistöllä on myös koronakaranteenikanava, jossa muutama altruistinen jäsen tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi käydä kaupassa, jos joku sattuu olemaan sairaana.”
Ranisen mukaan jäsenistö on suhtautunut muutoksiin ymmärtäväisesti. Kokouksissa on mahdollistettu etäyhteys, jotta koko jäsenistö saa varmasti tarpeeksi tietoa. Tiedotus on koskenut myös vaihtoehtoisia pelaamiskanavia.
“Haluamme varmistaa sen, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus jatkaa pelaamista.”
Vappu tulee etänäkin
Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) isännän Riikka Haatajan mukaan myös OTY on perunut tapahtumia tai siirtänyt niitä syksylle. Esimerkiksi vapun suurtapahtumat on siirretty syksylle, mutta vappu tulee rajoituksista huolimatta, nyt vain etänä.
“Kuten kaikkiin muihinkin OTYn wapputapahtumiin, myös näihin etämeininkeihin ovat kaikki muutkin ainejärjestöt lämpimästi tervetulleita!”
Yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää pitää huolta siitä, että jokainen kokee tuntevansa olevan osa yhteisöä vaikeana aikana.
“Haluamme auttaa ylläpitämään jäsenistön keskeistä kanssakäymistä, viihtyvyyttä ja hauskanpitoa erityisesti nyt, jotta koronan vaikutukset eivät käy liian raskaaksi”, tiivistää Haataja.
Teekkarit eivät harmistuksestaan huolimatta ole jääneet pyörittämään peukaloitaan, vaan ovat olleet mukana aktiivisesti luomassa etäyhteyksiä.
OTY on Haatajan mukaan luonut Discord-kanavia esimerkiksi etävappua varten. Vaikka siirtyminen etätapahtumiin harmittaa, on uusien viestintäkanavoiden kehittäminen varmasti apuna myös tulevaisuudessa. Teekkariyhdistys onkin panostanut etäyhteyksien parantamiseen ja aikoo järjestää perinteisiä opiskelijatapahtumia etänä.
Tuutortuvat jatkavat toimintaansa
Myös matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Sigma on joutunut sulkemaan kiltahuoneensa ja tuutortupansa, kertoo puheenjohtaja Paula Kvist. Hallituksen kokoukset tullaan myös järjestämään etänä, mahdollisesti myös kevätkokous.
“Kaikki on kuitenkin sujunut yllättävän hyvin tilanteeseen nähden. Jäsenistö on ollut hyvin ymmärtäväinen, vaikka tämä eristäytyminen ei varmasti montaa miellytäkään.”
Kvistin mukaan Sigmassa on puhuttu Discord-kanavan perustamisesta, mutta ainakaan haastatteluhetkellä sellaista ei oltu vielä kehitelty. Kontaktitapaamisten korvaajaksi on kehitetty etäyhteyksiä.
“Tutkinto-ohjelman puolesta matematiikan tuutortupa on siirretty etäyhteyden päähän, ja olemme kartoittaneet mahdollisuutta tehdä sama myös fysiikan tuutortuvalle.”
Kvist kertoo, että etäyhteyksien kehittäminen on tärkeää sekä yksittäisen jäsenen hyvinvoinnille että edunvalvonnalle. Hänen mukaansa on tärkeää päästä myös tekemään yhteistyötä henkilökunnan kanssa, jotta opetus saadaan siirrettyä verkkoon kaikkien tavoitettavaksi.
“Veikkaisin että yhteisöllisyyden lisääminen on mahdoton tehtävä. Voimme koettaa vaan etäyhteydenpidon kanavien luomisella ylläpitää yhteisöllisyyttä mahdollisimman paljon.”
Kuorotoiminta ei ole pelkkää laulamista
Teekkarikuoro TeeKu menetti harjoittelupaikkansa Linnanmaan kampuksen sulkeutuessa. Puheenjohtaja Pekka Nyrösen mukaan alussa oli suunnitelmissa harjoitella turvavälien kanssa, mutta rajoitukset estivät lopulta tämänkin.
“Onhan se ankeaa käydä läpi kevään suunnitelmia ja todeta kaikki yksi kerrallaan perutuiksi.”
Hallituksen kokoukset ja vuosikokous on pidetty etänä.
Rajoitukset ovat tuoneet myös rahallisia muutoksia, kun keikkoja on peruuntunut ja tavallinen toiminta ei pyöri.
“Keikkoja on peruuntunut ja se on luonnollisesti syönyt kuoron tuloja, samoin harjoitusten perusteella saatavat avustukset ainakin kevään osalta.”
Nyrösen mukaan kevään konserttien peruuntuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä voisi siirtää esimerkiksi syksyyn. Kuoroharjoitukset eivät sovellu hyvin etätarkoitukseen, mutta TeeKu on perustanut monen muun tavoin Discord-kanavan. Nyrönen toivoo kanavan helpottavan yksinäisyyttä nyt kun kaikki on peruuntunut.
“Varta vasten myös keräännymme puhekanavalle keskiviikkoisin kello 18 kuten kerääntyisimme viikkoharjoituksiin.”
Etäyhteydetkään eivät aina korvaa kaikkea.
“Yleinen mieliala tuntuu olevan harmistus ja ikävä niin kuoroporukan kuin yhdessä laulamisen pariin.”
Nyrönen toteaa etätoiminnan kehittämisen ja poikkeusolojen ovat osoittaneen sen, että kuorotoiminnan ei tarvitse olla välttämättä pelkkää laulamista.
Hyvä meininki rajoituksista huolimatta
Oulun ylioppilasteatterin johtokunnan puheenjohtaja Jenna Kurikkala kertoo, että kulttuuritalo Valveen sulkeutuessa myös ylioppilasteatterin toiminta on vaikeutunut. Valveella aikaisemmin sijainnut toimisto on siirtynyt etätoimistoksi, ja myös teatterin tavallinen harjoittelupaikka on myös sulkeutunut rajoitusten myötä.
“Kyllähän se tuntui omituiselta, kun piti kirjoittaa jäsenistölle viestiä, että Valve menee kiinni.”
Oulun ylioppilasteatteri oli valmistellut uutta näytelmää, mutta esitykset jouduttiin perumaan rajoitusten takia. Kurikkalan mukaan tämä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä esimerkiksi lipputuloissa.
“Oulun kaupunki on onneksi tullut vastaan. Vuokria ei tarvitse maksaa siltä ajalta, kun Valve on suljettu.”
Ylioppilasteatterissa toimii aktiivinen improvisaatioryhmä Ulla&Bori, joka on siirtynyt järjestämään improjameja etänä Zoomissa. Ylioppilasteatteri on myös mukana Valve Livessä, jossa striimataan taidesisältöä. Kurikkala kertoo, että heiltä on tulossa sinne esimerkiksi lyhytelokuva.
“Minun mielestäni on tärkeää, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä ja harrastaa näin etänäkin. Monelle meidän jäsenelle tämä harrastus on henkireikä.”
Ylioppilasteatteri haluaa tarjota jäsenistölle toimintaa, joka saa kaikki unohtamaan hetkeksi tilanteen huonot puolet.
“Meillä on hyvä meininki ja uskon, että juuri se auttaa kantamaan meidät läpi huonotkin ajat.”
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu järjestävät ensi syksystä alkaen yhteisiä opintoja. Kummankin korkeakoulun opiskelijoiden on myös mahdollista valita opintoja toisesta oppilaitoksesta.
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat kehittelemässä yhteistä koulutusyhteistyötä ja lisäämässä mahdollisuuksia tehdä yksittäisiä opintojaksoja sekä kokonaisia opintokokonaisuuksia toisesta korkeakoulusta. Opintokokonaisuudet sisältävät yleensä useita kursseja ja ne voivat vaihdella opintopistemäärissä yksittäisistä kursseista laajempiin kokonaisuuksiin.
Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia pääsisi valitsemaan syksyllä 2020. Yhteistyö lähtee pyörimään asteittain ja opintoja on valittavissa useilla eri aloilla.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vararehtori Jyrki Laitinen korostaa koulutusyhteistyön pohjana opiskelijan etua, sillä yhteistyö lisää uusia opintopolkuja ja -tarjontaa.
Yksi yhteistyömuoto on ristiinopiskelu. Ristiinopiskelulla tarkoitetaan sitä, että toinen korkeakoulu järjestää opintokokonaisuuden tai -jakson, joka sisältyy toisen korkeakoulun opintosuunnitelmaan ja siten myös tutkintoon. Hentilän mukaan oma korkeakoulu vastaa siitä, että opintojaksot täyttävät tutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluvat tavoitteet.
Ristiinopiskelua ja muuta koulutusyhteistyötä on yhteistyön alkuvaiheessa suunniteltu eri tekniikan aloille, kuten arkkitehtuuriin ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan, sekä tietojenkäsittelytieteeseen, kauppatieteisiin, musiikkikasvatukseen, hammaslääketieteeseen ja terveystieteisiin.
Kurssit eivät rajoitu pelkästään perusopintoihin, ja kokonaisuuksien opintopistemäärät vaihtelevat aina yksittäisestä 3–5 opintopisteestä 30 opintopisteen kokonaisuuksiin. Ristiinopiskeltavat kurssit sisällytetään opintosuunnitelmiin, mutta kehitteillä on myös vapaasti valittavia opintoja, jotka sisällytetään tutkintoon valinnaisina opintoina.
Korvaako ristiinopiskelu sitten jo olemassa olevia kursseja? Hentilän mukaan tarkoituksena on ennemminkin hyödyntää opetusta järjestettäessä kummankin oppilaitoksen parasta osaamista opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisessä.
“Ristiinopiskeluna ei tuoteta sellaisia opintojaksoja, jotka tarjotaan saman sisältöisinä molemmissa korkeakouluissa. Tarkoitus on, että tietyt opintojaksot tuotetaan vain toisessa korkeakoulussa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.”
Yhteisiä tiloja ja opettajia
Yhteistyötä on aikaisemmin ollut pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi viestinnässä. Nyt suunnitteilla oleva yhteistyö on uutta Oulun korkeakouluissa. Laitisen mukaan aiemmat yhteistyökuviot ovat auttaneet rakentamaan pohjaa koulutusyhteistyölle.
Helka-Liisa Hentilä mainitsee myös suunnitelmista koskien opetustilojen yhteiskäyttöä ja yhteisiä opettajia. Hänen mukaansa korkeakoulut ovat järjestämässä mielenkiintoisia yhteistyökursseja.
“Itse odotan kovasti yliopiston musiikkikasvatuksen ja Oamkin musiikkipedagogiopiskelijoiden yhteistä musiikkiproduktiota eli suomeksi sanottuna yhteistä konserttia!”
Jyrki Laitinen mainitsee myös monialaiset projektiryhmät, joissa tarvitaan enemmän teoreettisempaa tai käytännöllisempää osaamista, kuten koodaamista. Näissä ryhmissä yhdistyvät kummankin korkeakoulun tiedot ja taidot.
“Koulutusyhteistyön avulla tällaisten projektien järjestäminen helpottuu.”
Laitinen kokee ammattikorkeakoulun tuovan yliopisto-opiskelijoille käytännönläheisempää näkökulmaa ja kosketuspintaa työelämän kanssa.
“Rakennamme isompaa maailmaa, jossa opiskelija, saapuu hän sitten Oamkiin tai yliopistoon, voi suorittaa eri opintopolkuja seuraten opintoja hyvin monipuolisesti.”
Helka-Liisa Hentilä uskoo, että yhteistyö ei jää tähän, vaan koulutusyhteistyötä tullaan kehittämään jatkuvasti.
“Arvelen, että kunhan tullaan tutummiksi, löytyy uusiakin opetusyhteistyön kohteita näiden pilottivaiheessa tunnistettujen lisäksi.”
Epätasa-arvon korjaamista
Tiedotteessa mainitaan myös, että koulutusyhteistyö voi koskea myös tohtoriopintoihin suuntaavia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneita. Tutkintoon halutaan vastaisuudessa lisätä tohtoriopintoja tukevia teoriaopintoja opiskelijoille, jotka ovat halukkaita siirtymään yliopiston puolelle tohtoriopintoihin.
Kristiina Ojalan vuonna 2017 valmistunut väitöskirja antaa osviittaa siitä, kuinka YAMK-tutkinnon suorittaneet jäävät alakynteen maisteriopiskelijoille sekä työmarkkinoilla että tohtoriopintoihin hakiessa. Ojalan mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden siirtyminen tohtorikoulutukseen on mahdollista, mutta hankalaa. Yliopistot ovat aikaisemmin vaatineet hyvinkin laajoja täydentäviä opintoja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta.
Myös Jyrki Laitisen mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ensisijainen tavoite ei ole siirtyminen tohtoriopintoihin.
“Ylemmän tutkinnon suorittaneissa voi olla opiskelijoita, joilla on kykyjä ja haluja jatkaa tohtoropintoihin. Tällaisille opiskelijoille tarjotaan ylempien opintojen vaiheessa ottaa opintokokonaisuuksia, jotka tukisivat tätä reittiä.”
Laitinen kuitenkin kertoo että kyse on yksittäisistä opiskelijoista per koulutusala.
Hentilän mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden hakeutumista tohtorikoulutukseen halutaan kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Asiaa valmistellaan kolmessa koulutusalakohtaisessa ryhmässä, kuten esimerkiksi tietojenkäsittely, kauppatiede ja terveystieteet.
Julkaistu
SHARE
Petra Uusimaa
Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.
