“Ai siekin oot Savosta” – Salla Marjakangas perusti järjestön ja loi kodin toiselle puolelle Suomea

Salla Marjakangas perusti ystäviensä kanssa uuden järjestön itäsuomalaisille. Idean saattaminen todeksi ei ole ollut aivan helppoa, vaikka tekijöiltä löytyykin savolaista tarmoa.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Kuten monet ideat opiskelijapiireissä, ajatus Immeiset ry:n perustamisesta syntyi vappuna.

”Vappuriennoissa savolaisuus tuli puheeksi uusien ihmisten kanssa. Silloin kävi ilmi, että meitä on muitakin”, Salla Marjakangas kertoo. 

 Puhe ei jäänyt pelkäksi puheeksi. Kesän aikana järjestö keräsi väkeä ja syksyllä koossa oli hallitus. Karjalaiset ja savolaiset saivat oman järjestön, kun Immeiset ry perustettiin 30. lokakuuta 2019. Puheenjohtajaksi valittiin ideoimassa ollut Salla Marjakangas. 

”Kun savolaiset pistää tekemään, niin tapahtuu.”

Immeiset ry on Oulun yliopiston kolmas osakunta. Marjakangas kertoo, että he ovat saaneet tukea perustamiseen Etelä- ja Keskipohjalaisten osakunta EPO ry:ltä sekä kainuulaisten Kaenolta. Perustamisen jälkeen selvisi myös, että itäsuomalaisillakin on aiemmin ollut oma osuuskuntansa.

”Meille tuotiin lahjoituksena vanhan Savo-Karjalaisen osuuskunnan haalarimerkkejä. Tieto vanhasta järjestöstä löytyi vasta netin syövereistä”, puheenjohtaja kertoo. 

Yhteisö auttaa koti-ikävään 

Marjakangas opiskelee Oulussa neljättä vuotta kulttuuriantropologiaa. Muutto Punkaharjulta Ouluun ei ollut helppo ja etenkin fuksivuonna olo oli orpo.

”Kotiseutuun verrattuna Oulusta puuttuvat järvet ja bussikuskit ovat pidättyväisiä”, Marjakangas kertoo.

Kodikas soppi löytyy nyt järjestön riveistä. Puheenjohtaja toivoo pystyvänsä luomaan yliopistolle yhteisöllisyyttä.

”Se on tärkeää, kun ollaan näin kaukana kotoa Karjalasta ja Savosta.”

Marjakangas kertoo, ettei aavistanut kuinka monia opiskelijoita itäiset juuret yhdistävät. Tutuista kavereistakin on paljastunut uusia puolia.

”Vaikka meillä on sama kiltahuone, puhuin tutulle tiimalaiselle vappuna ja vasta silloin selvisi, että ’ai siekin oot Savosta.’”

Puheenjohtaja kokee, että on erilaista olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat kotoisin samalta seudulta.

”Jos täällä puhuu Savon pikkukylistä, ei kukaan tiedä mistä on kyse. On mahtavaa puhua immeisille, joilla on muistoja samasta paikasta.”

 Uuden luominen ei ole helppoa

Järjestön perustamisessa on ollut omat haasteensa, Marjakangas kertoo. Järjestön rekisteröiminen ja sääntöjen kirjoittaminen ovat pitäneet hallituksen kiireisenä.  Byrokraattisesta painista huolimatta suurin haaste on ollut jäsenistön löytäminen.

”Kun kaikki on vielä aluillaan, on vaikeaa löytää ihmisiä mukaan. Ei ole myöskään helppoa keksiä tapahtumaa, josta jokainen olisi kiinnostunut”, puheenjohtaja toteaa.

Marjakangas kertoo, että Immeiset ry haluaa olla järjestönä rento ja välttää muodollisuuksia. Syksyllä 2019 järjestettyjä tapahtumia ovat olleet illanistujaiset ja pikkujoulut. Vuonna 2020 järjestö haluaa pitää yllä Itä-Suomen perinteitä esimerkiksi leipomalla karjalanpiirakoita. Myös maakuntalauluja on kuunneltu ja haaveissa on retki Itä-Suomeen, puheenjohtaja paljastaa.

Immeiset ei kotiseutuylpeydestään huolimatta sulje pois ulkopuolisia, vaan toivottaa tervetulleeksi myös muut korkeakouluopiskelijat. 

Hallitukselle ei tarvitse näyttää sukupuuta, Marjakangas sanoo.

”Jos kokee jonkin osan savo-karjalaisuudesta omakseen, on enemmän kuin tervetullut mukaan.”  

 

Kuka?
Salla Marjakangas

» Kotoisin Punkaharjulta, asuu nykyään Oulussa
» Opiskelee neljättä vuotta kulttuuriantropologiaa
» Haaveilee työstä luonnossa ja opiskelusta ulkomailla
» Harrastaa lumilautailua ja ajan viettämistä ystävien kanssa
» Immeiset ry:n puheenjohtaja
» On toiminut vuoden kulttuuritieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Kultun fuksivastaavana ja vaikuttaa vuonna 2020 kattojärjestössä Humanistisessa Killassa
» Arvostaa murteita ja kokee Oulun murteen kotoisana

Mikä?
Immeiset ry

» Oulun yliopiston Savosta ja Karjalasta kotoisin olevien yhdistys. Yksi kolmesta Oulun yliopiston alueellisesta järjestöstä.
» Perustettu 30.10.2019. Ensimmäinen hallitus on yhdeksänhenkinen.
» Itäsuomalaisille tarkoitettu järjestö, joka pyrkii pitämään yllä perinteitä ja luomaan opiskelijoille yhteisön.
» Jäseniä on noin 30. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka kokee savo-karjalaisuuden omakseen.
» Tuleviksi tapahtumiksi on suunniteltu saunomista, leipomista ja bingoa sekä muuta rentoa illanviettoa.

Salla Marjakankaan pieni alkeiskurssi Savon murteeseen
Suomi – Savo-sanakirja

Laiskottaa – kehtuuttaa
Hauska – haaska
Hiljaa – iäneti
Järki – tolokku
Savolaiset lammasjuhlat – kilipailut

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

”Pärjätään, mutta enempikin saisi asiakkaita olla” – Humuksella takana valoisampi syksy vaikean vuoden jälkeen

Kulunut vuosi on ollut Humanistisen Killan omistamalle Humus-kuppilalle vaikea. Kuppilan myyntien laskeminen on vaikuttanut myös Killan talouteen. Tänä syksynä näyttää kuitenkin jo aiempaa valoisammalta. "Työtä on tehty, sillä on ollut tuloksensa, ja siitä saa olla koko hallitus ylpeä", sanoo Killan hallituksen väistyvä puheenjohtaja Anni Siika-aho.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Humanistisen Killan omistamalla Humus-kuppilalla on päättymässä ensimmäinen kokonainen vuosi uudessa sijainnissa. Vuoden viimeisenä aukiolopäivänä perjantaina 13. joulukuuta Geokadulla on rauhallinen tunnelma.

Tänään ei ole kuitenkaan niin rauhallista kuin vielä nelisen kuukautta sitten. Ja hyvä niin, jos työntekijöiltä kysytään.

”Nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Pärjätään, mutta enempikin saisi asiakkaita olla”, summaa Humuksen työntekijä Heidi Halkola tuntemuksiaan.

Niin työntekijöiden kuin Killan puheenjohtajan mukaan kulunut vuosi on ollut Humukselle vaikea. Jo viime syksynä heti avajaisten jälkeen Geokadulla oli aiempaa hiljaisempaa, ja syksyä seuranneena keväänä ei myynti käynyt juuri sen paremmin.

Tänä vuonna elokuun ensimmäisillä viikoilla kuppilassa mietittiin jo isoja ratkaisuja. Kahvilalla on nyt kaksi työntekijää, viisitoista vuotta kuppilassa työskennellyt Anja Enojärvi ja seitsemän vuotta työskennellyt Heidi Halkola. Kun asiakasvirta oli elokuun alussa ennen opiskelijoiden palaamista kampukselle tyrehtynyt hyvin vaatimattomaksi, keskusteltiin kahvilassa Enojärven lomauttamisesta. Se taas olisi tarkoittanut selkeitä lyhennyksiä aukioloaikoihin, kun yhden ihmisen olisi pitänyt huolehtia koko kahvilan pyörittämisestä.

Asiakkaiden määrä on kuitenkin tämän syksyn aikana kasvanut. Lomauttamistakaan ei tarvinnut lopulta tehdä, mutta Enojärven työsopimus muutettiin osa-aikaiseksi.

Humanistisen Killan puheenjohtaja Anni Siika-aho sanoo, että tänä syksynä Humuksen asema on vihdoin vakiintunut.

”Ensimmäinen vuosi oli tosi hiljainen. Viime syksy ja kevätkin olivat hiljaisia, mutta tämä syksy on ollut jo aivan erilainen.”

Siika-aho myöntää, että tilanne on ollut vaikea myös Killan taloudelle. Tarkemmin hän ei halua asiaa avata.

”Mitäpä sitä kieltämään: pienyrityksen pyörittämiseen menee omat kiinteät kulunsa. Hiljainen vuosi verottaa.”

Hänen mukaansa kaikki ylimääräiset kulut on tänä vuonna karsittu pois, kun Kilta on etsinyt kustannustehokkaampia tapoja toimia. Jotta yhdistyksen toiminta voisi jatkua mahdollisimman paljon ennallaan, on tilanne vaatinut Siika-ahon mukaan ”luovuutta ja vaihtoehtojen etsimistä”.

Vaikka Geokadun tila on humanistien kiltahuoneiden kyljessä, on se silti aiempaa sijaintia syrjemmässä. Siika-ahon mukaan Humanistinen Kilta on koittanut tuoda kuppilalle lisää näkyvyyttä esimerkiksi somessa.

”Haluan uskoa, että ahkeralla somemarkkinoinnilla on ollut vaikutusta siihen, että lukuvuoden kunnolla startatessa tänne taas löydettiin.”

Heidi Halkola kiittää asiakasvirtojen virkistymisestä vanhempia opiskelijoita. Syksyn alussa he kierrättivät fukseja Humuksessa ja kannustivat kahvittelemaan omassa kahvilassa.

Vaikutusta on ollut Halkolan lisäksi myös sillä, että niin opiskelijat, henkilökunta kuin kahvila ovat asettuneet nyt vihdoin sijoilleen. Tiedekunnan muuttaessa loppukesästä 2018 ihmiset olivat pitkään uusissa tiloissa ”vähän hukassa”, Halkola sanoo.

Helpotusta hankalaan tilanteeseen on haettu myös kahvin ja teen hintojen tiputuksella. Siltikin Humuksen hinnasto on vielä kaukana Linnanmaalla toimivan ravintolayhtiö Juveneksen opiskelijahintaisesta kahvista ja teestä. Halkolan mukaan Humuksen myynnit olivat olleet laskussa jo aiemmassa sijainnissaan juuri Juveneksen halvempien hintojen vuoksi.

Mutta miten Heidi Halkola kuvailisi päättyvää vuotta? Hän miettii asiaa hetken.

”Vuosi on ollut pelottava, jännittävä. Toisaalta myös tyytyväinen ja toiveikas. Tänä vuonna on ollut kaikenlaisia tunnetiloja Humukseen liittyen.”

Tulevaisuutta hän ei halua ennustaa. No, kahvilan valikoimiin on suunniteltu tuotavaksi uusia tarjottavia, ainakin kolmioleivät ja täytetyt patongit ovat olleet listalla. Niitä oli ollut myynnissä vanhassa sijainnissa kampuksen pohjoispäädyssä, mutta uudella puolella ei oltu aiemmin uskallettu niitä vielä kokeilla, sillä menekistä ei ollut varmuutta.

Anni Siika-ahon mukaan Humanistisen Killan hallituslaiset ovat osallistuneet kuppilan tulevaisuuden suunnitteluun osana opintojaan. Loppuvuonna on tehty kehittämisstrategiaa Humukselle sekä viestintäanalyysiä itse Killasta.

Väistyvän puheenjohtajan tunnelmat tulevasta ovat nyt valoisat.

”Kun loppuvuoden taloustilanneraportteja on katsottu, tappio on pienentynyt murto-osaan viime vuosiin verrattuna. Olemme nyt siis ”melkein” nollilla. Työtä on tehty, sillä on ollut tuloksensa, ja siitä saa olla koko hallitus ylpeä.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamk ja Oulun yliopisto yhdistävät sisäiset palvelunsa, 137 ammattikorkeakoulun työntekijää siirtyy yliopiston palkkalistoille

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston hallitukset ovat tehneet päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta, korkeakoulut tiedottivat torstaina 12.12. Liikkeenluovutus tarkoittaa yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Päätöksen myötä Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyy yliopiston palvelukseen, ja uusi yhteinen palveluorganisaatio alkaa tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto, tilat ja […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston hallitukset ovat tehneet päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta, korkeakoulut tiedottivat torstaina 12.12.

Liikkeenluovutus tarkoittaa yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Päätöksen myötä Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyy yliopiston palvelukseen, ja uusi yhteinen palveluorganisaatio alkaa tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille.

Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, henkilöstö-, koulutus- ja talouspalvelut. Eri toiminnoista vastaavat yliopiston nykyinen hallintojohtaja (Essi Kiuru), henkilöstöjohtaja (Jarmo Okkonen) ja talousjohtaja (Pekka Riuttanen). Uutena palvelujohtajana aloittaa intregraatiojohtajana toiminut Marja Sarajärvi.

Yhteisessä palveluorganisaatiossa on 479 yliopiston työntekijää ja 137 Oamkista yliopistoon siirtyvää työntekijää. Tiedotteen mukaan molemmille organisaatioille jää vielä jonkin verran opetusta ja tutkimusta tukevia omia palveluja sekä korkeakoulujen omia strategioita tukevaa kehitystoimintaa ja viestintää.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat tänä vuonna suunnitelleet yhteisiä palvelujaan. Koska palveluiden uudelleenorganisointi on vaikuttanut korkeakoulujen henkilöstöön ja työtehtäviin, molemmissa organisaatioissa on käyty yt-neuvottelut. Neuvotteluissa ei ollut kyse henkilöstön vähentämisestä.

Korkeakoulut tiedottivat yhteisiä palveluja koskevista suunnitelmista 29. elokuuta.

Aiempana tavoitteena oli, että palvelut aloittaisivat uudessa muodossa jo 1. tammikuuta 2020. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa kuitenkin vasta 1. helmikuuta.

”Päätöksenteko oli lopulta niin myöhään, ettei nyt ehdittäisi siirtää työsuhteita ja käydä työntekijöiden kanssa keskusteluja aiheesta [ennen tammikuuta]. Halusimme varata siihen tarpeeksi aikaa”, Marja Sarajärvi sanoo.

Siirtyville työntekijöille tehdään uusi työsopimus, mutta työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Heihin sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta 1. huhtikuuta alkaen.

Liikkeenluovutuksen taustalla on Oulun ammattikorkeakoulun tuleva muutto Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle. Lisäksi korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Kallo, varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari

Oulun yliopiston hallitus on valinnut tuotantojohtaja Sakari Kallon hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän poliittisen uran SDP:n kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä tehnyt Liisa Jaakonsaari. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausi kattaa vuodet 2020–2021. Päätös tehtiin hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta. Kaudella 2018–2019 hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja varapuheenjohtajana Liisa Hyssälä. Molempien hallituskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituskausi päättyy nyt myös opiskelijajäsenillä Jonne Kettusella ja Miina-Anniina […]

Oulun yliopiston hallitus on valinnut tuotantojohtaja Sakari Kallon hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän poliittisen uran SDP:n kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä tehnyt Liisa Jaakonsaari. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausi kattaa vuodet 2020–2021.

Päätös tehtiin hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta.

Kaudella 2018–2019 hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja varapuheenjohtajana Liisa Hyssälä. Molempien hallituskausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Hallituskausi päättyy nyt myös opiskelijajäsenillä Jonne Kettusella ja Miina-Anniina Heiskasella. OYY valitsi lokakuussa pidetyssä kokouksessa hallituksen uusiksi opiskelijajäseniksi kaudelle 2020–2021 Joni Ollikaisen ja Timo Veijolan.

Kollegion tänä vuonna nimittämiä uusia hallituksen jäseniä ovat toukokuussa valitun Jaakonsaaren lisäksi myös Juhani Damski ja Kalervo Väänänen.

Yliopiston hallitukseen kuuluvat myös ylijohtaja Anni Huhtala, tutkimusprofessori Anna Rotkirch, professori Marko Huttula, professori Petri Lehenkari, tutkijatohtori Kimmo Kontio ja lehtori Jukka Hiltunen. 

Oulun yliopiston hallitukseen kuuluu yhteensä 12 jäsentä. Hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja budjetista.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Viikon Tiedekysymys: Voiko optimistiksi oppia?

Positiivinen ajattelu myönnetään usein luonteenpiirteeksi ja muuttumattomaksi ominaisuudeksi. Voiko optimismin kuitenkin oppia, ja onko optimismi pessimismiä parempi?

Ollakko optimisti vai pessimisti, onko sillä lopulta merkitystä? 

Kyllä on, jos kasvatuspsykologian väitöskirjatutkijalta Jutta Karhulta kysytään.

Karhun mukaan optimismi on positiivista uskoa tulevaisuuteen, kun taas pessimismi on äärimmillään ajatus siitä, että asiat ovat tuhoon tuomittuja. Hän kertoo, että optimismi ja pessimismi ovat ääripäitä, ja suurin osa ihmisistä sijoittuu janalla keskivaiheille, hieman optimismin puolelle. Ääripääkään ei tarkoita jatkuvaa iloisuutta tai surua, vaan se on ikään kuin uskomusten perusvire. 

Entä onko ihmistyypeissä eroja, ja onko toinen uskomustyyli toista parempi?

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa optimismia tutkiva Karhu kertoo tutkimuksensa lähteneen juuri ajatuksesta optimismin hyödyistä. 

“Optimismi näyttää olevan monella tavoin hyödyllistä. Tutkimustuloksissa korostuvat positiiviset terveysvaikutukset aina hampaiden pesusta sairauksista toipumiseen.”

Terveysvaikutusten lisäksi optimismin on todettu olevan yhteydessä myös onnellisuuteen, ahkeruuteen, työllisyyteen sekä tyydyttävämpiin sosiaalisiin suhteisiin. Pessimismi taas ei näytä pitkällä aikavälillä tuottavan mitenkään mairittelevia tuloksia ihmisen hyvinvoinnin kannalta; pessimismi on tutkimuksessa yhdistetty muun muassa masentuneisuuteen, vetäytymiseen ja päihdeongelmiin. 

“Itseäni optimismin tutkimuksessa motivoi se, että se näyttää saavan ihmisen liikkeelle. Optimisti sitoutuu toimimaan paremman huomisen eteen, koska uskoo toiminnan positiivisiin vaikutuksiin. Pessimismi taas voi ajaa lamaantumiseen ja ”mitäpä se hyvejää” -asenteeseen”, Karhu kertoo.

Jos pessimismi todella on pahasta, voiko siitä oppia pois?

Karhun mukaan siihen, onko optimismi synnynnäistä tai voiko sitä oppia, ei ole täysin selkeää vastausta. Optimismi ja pessimismi ovat osittain synnynnäisiä piirteitä, joihin vaikuttaa selvästi myös varhainen vuorovaikutus. 

Toisaalta optimismi ja pessimismi voivat kehittyä myös kasautuvien elämäntapahtumien vaikutuksesta: jos kokee, että lopulta asiat aina kääntyvät parhain päin, on helppo uskoa niin tapahtuvan jatkossakin. Jos taas tottuu jatkuviin vastoinkäymisiin etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa, voi päätyä pessimistiseen uskomustyyliin.

Toivoa kuitenkin on, sillä optimismia voi tiettyjen näkemysten mukaan myös oppia. Jutta Karhu kertoo, että 2000-luvulla on korostettu positiivista ajattelua sekä ratkaisukeskeisyyttä ja erilaiset terapiasuuntauksetkin tähtäävät juuri optimistisen ajattelun opetteluun. 

Karhu huomauttaa, että positiivisuuden korostamisesta huolimatta ei ikäviäkään asioita tule jättää huomiotta.

“Olen lukenut esimerkiksi filosofi Sami Pihlströmin kirjoituksia, joissa kehotetaan ihmistä huomaamaan myös negatiivinen. Surun, pahan ja  kärsimyksen huomaaminen on moraalisen toiminnan perusta, ja tätä ei pitäisi tietenkään sivuuttaa.”

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oulun yliopisto otti kantaa Mannerheimin kuvaa koskevaan kohuun

Oulun yliopisto on julkaissut verkkosivuillaan ja intranetissä Notiossa kannanoton keskusteluun Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuvan poistamisesta. Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi sähköposteista. Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista. Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) vastasi Puuroselle poistavansa kuvan […]

Oulun yliopisto on julkaissut verkkosivuillaan ja intranetissä Notiossa kannanoton keskusteluun Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuvan poistamisesta.

Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi sähköposteista. Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista.

Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) vastasi Puuroselle poistavansa kuvan kiltahuoneelta ja lopettavansa fuksipassitehtävän. Tila on kaikkien kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhteinen, fuksipassitehtävä OLOn oma.

Tiistain ja keskiviikon aikana aiheesta kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja ja keskusteltiin vilkkaasti somessa. Oulun ylioppilaslehti kirjoitti aiheesta keskiviikkona 20.11.

Kannanotossaan yliopisto toteaa olevan tärkeää, että ”yhteisössämme vallitsee laaja ajattelun- ja sananvapaus”. Tämä vapaus koskee niin tutkimuksen tekemistä, opiskelijoiden toimintaa kuin erilaisia mielipiteitä.

”Vapauteen liittyy aina vastuu, mitä myös yliopiston arvoissa korostetaan”, kannanotossa todetaan.

Kannanotossa todetaan myös, että koska professorit ovat valta-asemassa opiskelijoihin nähden, heidän tulee käyttää erityistä harkintaa omien näkemystensä esittämisessä opiskelijoiden toiminnasta.

”Emme kannusta laajojen sähköpostilistojen käyttöön mielipiteellisissä asioissa. Tähän on esillä olleen tapauksen johdosta kasvatustieteiden tiedekunnassa jo puututtu. Opiskelijoitamme – jotka ovat täysi-ikäisiä, osaavia ja vastuuntuntoisia toimijoita – kannustamme itsenäiseen ajatteluun ja myös rohkeuteen suhteessa henkilöstöön”, kannanotossa todetaan.

”Samalla tapaus toimii muistutuksena, että yliopistoyhteisössä on paljon erilaisia maailmankatsomuksia, joiden välinen kunnioitus kuuluu kaikkiin ihmisyhteisöihin ja aivan erityisesti koulutuksen ja kasvatuksen yhteisöihin. Opettajuuteen liittyy opettajan oma persoona ja asiantuntijuus, mikä on rikkaus, sillä opiskelijoitamme kouluttaa suuri, moniääninen ja kansainvälinen joukko eri alojen asiantuntijoita. Jokaisella on vapaus omaan arvomaailmaansa, mutta opetustyössä opettajan tulee sitoutua vastuullisuuteen ja hyvään ammatilliseen toimintatapaan.”

Kannanotto päättyy toteamukseen siitä, että mikäli yliopistossa kohdataan epäasialliseksi koettua toimintaa tai epäasiallisia opetussisältöjä, asiasta tulee olla yhteydessä dekaaniin, hallintojohtajaan tai ylioppilaskunnan asiantuntijoihin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: