Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky

Oulun yliopistossa käynnistyi tiistaina 19. marraskuuta tapahtumasarja, joka rikkoi valtakunnan uutiskynnyksen. Tapaus #mannerheimgate on käynnistänyt vilkkaan keskustelun sananvapaudesta, poliittisesta painostuksesta, kulttuurisodasta ja entisten presidenttien ja itsenäisen Suomen kunnioituksesta. Kaikki lähti liikkeelle sähköpostiviesteistä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on koettu melkoista kuohuntaa Suomen kuudennen presidentin Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) kuvan takia.

Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi parista sähköpostiviestistä.

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti tiistaiaamuna 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista. Sähköpostissa Puuronen totesi, että opiskelijat ja järjestöt näyttivät ryhtyneen ”kritiikittömästi marsalkka Mannerheimin suosijoiksi”.

Puuronen kysyi, olivatko opiskelijat tietoisia siitä, että Mannerheim oli rotuajattelun kannattaja, joka Valkoisen armeijan ylipäällikkönä oli Suomen sisällissodan aikana päävastuussa valkoisten ottamien vankien huonosta kohtelusta ja summittaisesta teloittamisesta. Hän sanoi kokevansa toiminnan hyvin loukkaavana ja teloitettujen muistoa häpäisevänä.

Yksi ainejärjestöistä, Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) totesi omassa sähköpostivastauksessaan Puuroselle poistavansa kuvan kiltahuoneelta ja lopettavansa fuksipassitehtävän. Tila on kaikkien kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhteinen, fuksipassitehtävä OLOn oma.

Keskustelu ei jäänyt yliopiston sähköpostilistoille. Jodel täyttyi välittömästi ”Marskigatea” koskevasta keskustelusta. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) julkaisi sähköpostiviesteistä otetut kuvakaappaukset Twitterissä ja Facebook-seinällään. Molemmat iltapäivälehdet (IS, IL), Kaleva ja Yle kirjoittivat aiheesta heti tiistai-iltana, ja keskiviikkona asiaa kommentoitiin myös Iltalehden pääkirjoituksessa. Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkoiltana, kuinka ”Mannerheim-kohu sulki opiskelijoiden suut Oulussa”.

Somessa #mannerheimgate on käynnistänyt vilkkaan keskustelun opiskelijoiden sananvapaudesta, poliittisesta painostuksesta, kulttuurisodasta ja entisten presidenttien ja itsenäisen Suomen kunnioituksesta. (Mikkelin kaupunkikin mainosti Twitterissä #mannerheimgate-hashtagilla sotahistoriaan keskittyvää museotarjontaa.) Mannerheimin kuvia on vilissyt niin somessa kuin tulostettuina kuvina Linnanmaan kampuksellakin.

Mutta mistä koko vyyhdissä on edes kyse?

Sattumanvarainen matkamuisto

Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden hallituksen puheenjohtaja Sara Hagelberg sanoo Oulun yliopppilaslehdelle tapahtumasarjan käynnistyneen tiistaiaamuna, kun professori Puuronen lähetti sähköpostin ensin neljälle OLOn hallituslaiselle ja tiedekunnan henkilökunnalle. Ennen kuin järjestö ehti reagoida viestin sisältöön, viesti lähti seuraavaksi jo koko tiedekunnalle.

Hagelbergin mukaan itse Mannerheimin kuva on päätynyt kiltahuoneelle alkuvuodesta 2019, matkamuistona Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) järjestämiltä Talvipäiviltä.

”Kuvaa ei ole valikoitu sitä esittävän henkilön takia, vaan se on valikoitunut matkamuistoksi sattumanvaraisesti. Kuva ei ole minkään yksittäisen ainejärjestön tiloihin tuoma. Kuva oli hetken aikaa jopa tiloista kadoksissa, mutta oli palautunut kiltatiloihin takaisin vähän aikaa sitten.”

Hagelberg korostaa, että kuvan esillä ololla itsessään ei ole ollut erityistä merkitystä kiltahuoneen jakaville kasvatustieteiden tiedekunnan ainejärjestöille.

Myöskään kuvasta luopuminen ei ollut järjestöille kynnyskysymys.

”Kuvan poistamisen sijaan ongelmallista opiskelijajärjestöille on, miten asiasta on tiedeyhteisössä viestitty. Kun kyseinen viesti lähetettiin kaikille tiedekunnan opiskelijoille, meille ei annettu aikaa reagoida tai käsitellä asiaa asianomaisten kesken.”

Sara Hagelbergin mukaan järjestöt eivät pelkää julkista keskustelua aiheesta. Hän toivoo kuitenkin pelisääntöjä sähköpostilistojen käyttämiseen.

”Toivoisimme, että tiedekunnan sähköpostilistojen käytölle sovittaisiin niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita huomioiden yhteiset pelisäännöt, jotta sen käyttö olisi varmasti tarkoituksenmukaista ja kaikkia kunnioittavaa.”

Hagelbergin mukaan viestiminen opiskelijoiden ja tiedekunnan välillä on ylipäätään ollut puutteellista koulutusta koskevien asioiden osalta.

”Esimerkiksi juuri julkaistuun kannanottoomme opintolinjojen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä viestinnästä emme ole saaneet tiedekunnalta kommenttia.”

Viestillä tiedonvälityksen funktio

Mutta Vesa Puuronen, onko professorin soveliasta sanella mitä opiskelijoiden tulisi omissa tiloissaan tehdä ja pitää esillä?

”Olen viestissäni toivonut, että kuva [otetaan pois] ja kilpailu lopetetaan. Toive on aivan eri asia kuin sanelu – olen esittänyt toivomuksen”, Puuronen täsmentää.

Hän toteaa huomauttaneensa asiasta siksi, että kiltahuoneen tila on osa yliopistoyhteisön työskentelytilaa. ”Toivon, että järjestöjen toiminta olisi sisällöltään myönteistä. Tämän en kokenut sellaista olevan.”

Puuronen on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä, ja ollut vasemmistoliiton ehdokkaana eduskunta- ja eurovaaleissa. Hän on ollut aikoinaan myös Suomen kommunistisen puolueen (SKP) jäsen. Esimerkiksi Yle nosti omaan otsikkoonsa Puurosen poliittisen toiminnan viitatessa häneen ”vasemmistoprofessorina”.

Onko kyseessä ollut poliittinen teko?

”Suomen historiassa on henkilöitä, joihin liittyy ristiriitaisuuksia, paljon ideologisia ja poliittisia kantoja. Siitä näkökulmasta katsottuna kyse on tietysti poliittisesta asiasta: Mannerheim on ehdottomasti poliittinen henkilö. Siten kysymykset, jotka liittyvät poliittiseen henkilöön, ovat aina poliittisia”, Puuronen sanoo.

Mutta onko Puurosen puoluepoliittisella taustalla ollut merkitystä?

”En ole kiinnostunut asiasta puoluepoliittisesti. Koen, että velvollisuuteni yliopistossa ja kasvatustieteiden tiedekunnan työntekijänä on puuttua, jos huomaan historiatietoisuuden puutetta. Käsittääkseni vasemmistoliitolla ei ole Mannerheimiin erityisesti liittyviä kantoja.”

Jos kyse oli yhdestä kiltahuoneesta ja yhden järjestön fuksipassista, miksi lähettää viesti näin laajalle vastaanottajajoukolle?

Vesa Puurosen mukaan asialla on ollut tiedonvälityksellinen funktio.

”Minusta on hyvä kiinnittää henkilökunnan huomiota näihin asioihin, siksi lähetin viestin myös tiedekunnan henkilökunnalle. Toisen viestin lähettäminen on perusteltua siinä mielessä, että opiskelijat, jotka muodostaa ison osan yhteisöstä, ovat oikeutettuja tietämään näistä keskusteluista, ja siitä, mitä ainejärjestössä puuhataan.”

Tehtävä poistui fuksipassista

Mannerheimin kuvan yhteydessä oli tämän syksyn ajan OLOn oman fuksipassin suorittamiseen liittyvä tehtävä. Koska kuva on liikkunut kiltiksellä ympäriinsä, sen löytämisellä ja yhteiskuvan ottamisella on kannustettu luokanopettajafukseja tutustumaan tiedekunnan tilaan, Hagelberg sanoo.

”Fuksipassi on leikkimielinen sekä vapaaehtoinen uusille opiskelijoille suunnattu tehtäväkokonaisuus, jonka avulla fukseja tutustutetaan opiskeluun, tiedekuntaan ja vapaa-ajan toimintaan.”

Nyt kyseinen tehtävä on poistettu fuksipassista – eipä tehtävää voisi suorittaa, jos kuvaakaan ei kiltikseltä löydy.

Koetteko joutuneenne tässä prosessissa poliittisen painostuksen kohteeksi?

”Emme”, Hagelberg sanoo.

Tapaus on lyhyessä ajassa kerännyt hyvin paljon huomiota. Puurosen pyyntö ja siihen vastaaminen on herättänyt paljon keskustelua myös opiskelijoiden keskuudessa.

Oletteko saaneet palautetta ratkaisustanne?

”Emme ole saaneet jäsenistöltämme kirjallista palautetta”, Hagelberg sanoo.

Hän toteaa järjestöjen olevan aika yllättyneitä siitä suuresta huomiosta, minkä juttu on saanut.

”Meistä ongelmallisinta on ollut viestiminen tästä aiheesta, se, miten asia tuli tiedeyhteisöömme julki. Se meitä ihmetyttää kuvan poistamisen sijaan.”

Mutta mitä kuvalle lopulta tehtiin?

”Kuva ei ole enää kiltatiloissa”, Hagelberg kommentoi.

Oletteko keskustelleet asiasta kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstön kanssa?

”Ei. Emme ole saaneet yhteydenottoa aiheesta. Tosin Vesa Puuronen kiitti meitä nopeasta toiminnasta.”

”Tämä on kaikille meille oppimisen paikka”

Onko isojen sähköpostilistojen käyttäminen oikea kanava opiskelijoiden nuhteluun?

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo toteaa Oulun ylioppilaslehdelle, että henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattuja sähköpostilistoja tulee käyttää harkiten. Samaten tulee aina miettiä ylipäänsä sitä, kuinka tiedekunnassa viestitään ja kommunikoidaan.

”Kun käytämme yhteisiä sähköpostilistoja niin kunkin tulee joka kerta miettiä, onko tämä paras kanava, mitä haluaa viestittää, ja millä tavalla. Vaikka kyseessä on suljettu lista, sillä on laaja vastaanottajajoukko, käsittäen tiedekunnan kaikki opiskelijat ja henkilöstön”, Mäkitalo toteaa.

”Tämä on kaikille meille oppimisen paikka. Otamme opiksi tästä, puolin ja toisin.”

Aikooko tiedekunta jollain lailla vielä reagoida asiaan?

Dekaani Kati Mäkitalon mukaan opiskelijat ja Puuronen ovat päässeet asiasta ymmärrykseen.

”Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta asiaa on hyvä käsitellä henkilöstön ja opiskelijoiden piirissä.”

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen toteaa, että yliopisto pyrkii kaikissa tilanteissa turvaamaan mahdollisimman laajan ajattelun- ja sananvapauden.

”Tämä koskee sekä opiskelijoiden järjestötilojen sisustusta että professori Puurosen mielipiteitä. Tunnistamme professorien valta-aseman opiskelijoihin nähden ja kannustamme opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun ja myös rohkeuteen suhteessa henkilöstöön.”

Jokisen mukaan yliopistolla on paljon erilaisia maailmankatsomuksia, kuten kaikissa ihmisyhteisöissä.

”Haluamme edistää avointa ja osapuolia kunnioittavaa keskustelua myös haastavista, maailmankatsomuksellisista asioista.”

Oulun yliopisto julkaisi myös torstaina 21.11. verkkosivuillaan ja intranetissä kannanoton aiheesta.

 

Muokattu 21.11.2019 kello 17.45: Lisätty linkki Oulun yliopiston kannanottoon.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopiston hallitus päätti: kiinteistöstrategian selvitystyö aloitetaan, kolme skenaariota selvitettävänä

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta. Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. […]

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta.

Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä.

Yliopisto tiedotti suunnitelmista ensimmäisen kerran 13.11. Kalevassa. Oulun ylioppilaslehti avasi asian taustoja omassa jutussaan.

Kiinteistöselvityksen arvioidaan valmistuvan toukokuuhun 2020 mennessä.

Selvityksen taustalla ovat laskelmat yliopiston kampusten kiinteistökustannuksista tulevina vuosina. Yliopiston mukaan alustavien laskelmien ja tähän mennessä toteutettujen peruskorjausten vuokravaikutusten perusteella suurelta osin 1970-luvulla rakennetun Linnanmaan kampuksen jatkuva peruskorjaustarve tulee nostamaan kiinteistöjen vuokratasoa vielä merkittävästi nykyisestä tasosta. Yliopiston kokonaiskustannuksista kiinteistökustannukset ovat toiseksi suurin kustannuserä henkilöstökulujen jälkeen.

Oulun yliopiston tilat Linnanmaalla ja Kontinkankaalla ovat Suomen Yliopistokiinteistöt oy:n (SYK) omistamia.

”Kiinteistöselvitys ja etenkin mahdollisuus yliopiston sijaintipaikan vaihtumiseen ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Tämä on hyvä asia, koska päätös vaikuttaa moniin toimijoihin ja vaatii laajaa yhteistyötä Oulussa. Kiinteistöjen käytön näkökulmasta on tavallista, että joskus on järkevämpää rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Esimerkkinä voi käyttää Oulun yliopistollista sairaalaa, jonka rakennuskanta on saman ikäistä kuin valtaosa yliopiston tiloista ja jota ollaan nyt korvaamassa uudella sairaalalla”, hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo yliopiston tiedotteessa.

Tiedotteessa todetaan, että mikäli selvityksessä todettaisiin uudisrakentaminen järkevimmäksi vaihtoehdoksi, rakentaminen ja mahdolliset muutot ajoittuisivat jopa 20 vuoden aikavälille. Muutto keskustan läheisyyteen koskisi vain Linnanmaata, ei Kontinkangasta, totesi rehtori Niinimäki lehden aiemmassa haastattelussa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja opiskelijoiden kattojärjestöt ottivat asiaan kantaa tiistaina 19.11. julkaistussa kannanotossa.

Samassa kokouksessa hallitus hyväksyi myös Oulun yliopiston päivitetyn strategian, johon kuuluvat yliopiston tehtävä, fokusalueet, tieteellinen profiili, strategiset kehitysohjelmat sekä tiedekuntien ja fokusinstituuttien strategiat. Hallitus on käsitellyt strategiaa tänä vuonna lähes jokaisessa kokouksessa. Strategian toimeenpano ja siitä viestiminen alkavat joulukuussa, jolloin aineistot myös julkaistaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY: Kiinteistöstrategian selvitystyö ei saa jäädyttää Linnanmaan alueen kehitystä

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ottanut kantaa yliopiston suunnitelmiin kiinteistöstrategian selvitystyöstä. Kannanotossaan OYY toteaa pitävänsä hyvänä, että yliopisto selvittää mahdolliset vaihtoehdot kampustilojen osalta, koska jo nykyisin Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömällä tasolla. OYY:n mukaan korkea ja todennäköisesti remonttien myötä tulevaisuudessa nouseva vuokrataso on pois yliopiston perustehtävistä: laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Tällä hetkellä monet […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ottanut kantaa yliopiston suunnitelmiin kiinteistöstrategian selvitystyöstä.

Kannanotossaan OYY toteaa pitävänsä hyvänä, että yliopisto selvittää mahdolliset vaihtoehdot kampustilojen osalta, koska jo nykyisin Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömällä tasolla. OYY:n mukaan korkea ja todennäköisesti remonttien myötä tulevaisuudessa nouseva vuokrataso on pois yliopiston perustehtävistä: laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista.

”Tällä hetkellä monet yliopiston itseopiskelutilat ovat ruuhkaisia ja luentosaleista on pulaa, vaikka yliopistolta löytyy tuhansia neliöitä tyhjää tilaa ja yksin jo se kertoo liian korkeista vuokrista”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo kannanotossa.

Aloitettava selvitystyö ei ylioppilaskunnan mielestä saa jäädyttää Linnanmaan alueelle suunnitteilla olevia investointeja.

“Epävarmuus yliopiston sijainnista voi johtaa siihen, ettei kaupunki uskalla satsata esimerkiksi joukkoliikenteen parantamiseen Linnanmaalle tai että uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen viivästyy yhdessä alueen palvelutarjonnan kehittämisen kanssa. Linnanmaalla tullaan joka tapauksessa opiskelemaan vielä seuraavat kaksikymmentä vuotta oli selvityksen lopputulos mikä tahansa ja siksi alueen kehittäminen ei voi pysähtyä”, Putula lisää.

Kannanoton mukaan opiskelijoilla on oikeus hyviin, riittäviin ja terveellisiin opiskelutiloihin, mikä pitää huomioida selvitystyössä. Ylioppilaskunta toivoo, että SYK ja yliopisto käyvät rakentavaa ja vastuullista keskustelua tilanteesta sekä osallistavat laajasti opiskelijoita keskustelussa ja selvitystyössä. Opiskelijan edun on oltava selvitystyön keskiössä.

Kannanotossa ovat mukana OYY:n lisäksi Oulun Teekkariyhdistys, Oulun yliopiston Humanistinen Kilta, Oulun Lääketieteellinen Kilta, Oulun kasvatustieteiden kilta Kaski ja Finanssi.

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kampusten kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista kokouksessaan 20. marraskuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kun Linnanmaan kampus vanhenee ja kulut kasvavat, yliopisto miettii tilojensa tulevaisuutta – ”Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan”

Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Marko Heikkinen

In English

Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta.

Selvityksen tarkoituksena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.

Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä yliopistokampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?

Kampus vanhenee, kustannukset kasvavat

Yliopiston tiedotteessa ja asiasta ensin kertoneessa Kalevan uutisessa selvityksen tekemistä perustellaan yliopiston maksamien vuokrien korkeudella.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen.

Tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto myös katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä. Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK).

Selvityksen käynnistämistä esittää yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hänen mukaansa selvityksen syynä eivät ole SYK:n yksittäiset vuokrankorotukset.

”Ainahan vuokrat nousevat, se ei ole suoranaisesti syy, vaan se yleinen vuokrakehitys, jonka tiedetään jatkuvan. Nyt on remontoitu paljon tiloja, ja tiedämme kokemuksesta, miten vuokrat sen johdosta käyttäytyvät. Ei ole siis tullut SYK:ltä ilmoitusta, vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt ratkaisu”, Niinimäki sanoo lehdelle.

Yliopiston talousjohtajan Pekka Riuttasen mukaan yliopisto maksaa tilavuokraa vuodessa nyt noin 26 miljoonaa euroa. Summasta noin 17 miljoonaa nielaisee Linnanmaa.

”Kokonaisuutena tilojen määrä on tipahtanut vuosien aikana hyvin merkittävästi. Tilojen supistaminen on ollut yliopiston keino pitää tilakustannukset kurissa. Nyt on sellainen tuntuma asiaan, että enää ei pystytä tiivistämään, ja kustannukset tulevaisuudessa vain nousevat.”

Riuttasen mukaan kustannusten nousu johtuu siitä, että Linnanmaa on vanha kampus, jossa on siksi paljon peruskorjausta tulevaisuudessa tarvitsevia alueita.

”Tilakustannusten nousu on pois tutkimuksesta ja koulutuksesta. Sitä ei haluta, vaan niihin halutaan päinvastoin satsata tulevaisuudessa.”

Suomen Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo, että SYK ottaa Oululta saadun palautteen vakavasti.

”Peruslähtökohta on, että tarjotaan yliopistolle kohtuuhintaisia toimitiloja. Haluamme olla kehittämässä yliopiston kanssa asioita eteenpäin ja miettimässä, miten tilanne ratkaistaan. Intressinä ei ole tarjota ylihintaisia tiloja.”

Ovatko Linnanmaan tilojen vuokrat tosiaan alueen markkinavuokria korkeammat, kuten yliopisto tiedotteessaan toteaa?

Sianojan mukaan kysymykseen ei ole aukotonta vastausta.

”Toki viestin ja palautteen olen saanut. En pysty aukottomasti sanomaan suuntaan tai toiseen. Isoin asia on se, että jos [tällainen] asia nostetaan esille, halutaan selvittää, mistä johtuu – haluamme palvella asiakasta mahdollisimman hyvin.”

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistavat yhdeksän yliopistoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja Suomen valtio. Oulun omistusosuus on 10,41 %.

Tilavuokria käsiteltiin myös kaksi vuotta sitten julkaistussa Ylen verkkojutussa (6.11.2017). Jo tuolloin Niinimäki totesi uskovansa tilavuokrien Oulun yliopistossa olevan ”korkeammat kuin ympärillä vallitsevat keskivuokrat”. Myös Vaasan ja Lappeenrannan yliopistojen talousjohtajat pitivät SYK:n perimiä vuokria kovina.

Onko vuokrien hintatasosta tullut palautetta muilta korkeakouluilta?

”Vaikea sanoa – luonnollisesti vuokralaisina toimivien tahojen kanssa tulee keskustelua vuokratasoista ja niiden vertailukelpoisuudesta ympäröivään tasoon. Ilman muuta ymmärrämme, että käyttäjälle tila on kustannus, ja se herättää keskustelua”, Sianoja toteaa.

Taasko pakataan tavaroita?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula toteaa ylioppilaskunnan tarkkailevan tilannetta.

”Tämä [rehtorin esitys] on hyvä keskustelunavaus, toivottavasti opiskelijoita osallistetaan keskusteluun. Opiskelijana halutaan ratkaisujen olevan toki hyväksi opiskelijalle. Jos SYK:n liian kalliit vuokrat aiheuttaa sen, ettei voi resursoida tutkimukseen ja koulutukseen, jonkun täytyy muuttua. Ei voi olla niin, että yliopiston rahat menevät seiniin.”

Putulan mukaan ylioppilaskunta on tänään tavannut opiskelijoiden kattojärjestöjen kopoja, eli koulutuspoliittisia vastaavia. Hänen mukaansa tieto tilasuunnitelmista on herättänyt huolta.

”Huolta aiheuttaa se, ollaanko tässä taas tavaroita pakkaamassa. Nyt kun kaikki on keskitetty Linnanmaalle, mitä kävisi tulevaisuudessa alueen asumiselle, pyöräilylle, busseille? Eihän tämä siis katkaise Linnanmaan alueen muuta kehitystä?”

Tuliko yliopiston esitys yllätyksenä ylioppilaskunnalle?

”Ainahan on spekulaatiota ollut, pitkään on puhuttu vuokrien kalleudesta ja siitä, että ne haittaavat [tiedekunnissa] jo ihan perustoimintoja. Mutta itse selvitys oli yllätys. Aamulla piti Kalevaa lukiessa vähän hieraista silmiä.”

Keskustelua yhteistyöstä Kontinkankaalla

Selvitystyön vaihtoehdoissa pohditaan sekä mahdollisuutta peruskorjata Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksia, kampusten nykyisten tilojen osittaista purkamista ja uudelleenrakentamista että kokonaan uusien tilojen rakentamista uuteen sijaintiin Oulun keskustan läheisyydessä.

Vaikka muutto toteutuisikin, Niinimäen mukaan siirtyminen keskustan kupeeseen ei koskisi Kontinkankaan kampusta: ”Kontinkankaan kohdalla ei ole ajateltu siirtymistä keskustaan, kampuksen on luontevaa olla siellä.”

Mutta onko yliopiston tavoitteena saada tulevaisuudessa yhteinen korkeakoulukampus myös Kontinkankaalle?

Yliopistolla on Kontinkankaalla Aapistiellä kaksi tiedekuntaa (biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä lääketieteellinen tiedekunta), Oamkilla on Kiviharjuntiellä sosiaali- ja terveysalan opetus. Oamk ja yliopisto tekevät jo yhteistyötä syyskuussa 2017 avatussa Dentopoliksessa, jossa yliopiston hammaslääkäriopiskelijat ja ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat työskentelevät yhdessä.

”Tavallaanhan ollaan jo yhteisellä kampuksella, alue on laaja, ja siellä toimivat niin yliopisto, Oamk kuin sairaalakin. Mutta kyllä siellä pohditaan sijoittumista suhteessa toisiinsa ja suhteessa sairaalaan”, Niinimäki toteaa.

”Kontinkankaalla [lääketieteellisen tiedekunnan] päärakennus Kieppi ja Dentopolis edustavat uutta ja hyvälaatuista rakennuskantaa. Mutta esimerkiksi Kontinkankaan Telluksen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan tilat alkavat tulla ikänsä päähän. Niiden suhteen pitää tehdä ratkaisuja”, Niinimäki pohdiskeli.

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso toteaa, että korkeakoulujen yhteistyö Kontinkankaalla on ollut esillä: ”Sellaistakin on ollut mielessä, että kun ollaan samassa konsernissa, toiminnallinen yhteistyö olisi luonteva asia. Alustavia keskusteluja on käyty, jatketaan keskusteluja ja mietitään, olisiko järkevää harkita yhteisiä tilaratkaisuja.”

Paaso korostaa, että mitään varsinaisia konkreettisia suunnitelmia asiasta ei ole tehty.

”Opiskelijamäärät alueella on isoja, meilläkin on sote-alalla yli 2000 opiskelijaa. Ei ole suit sait -juttu, pitää miettiä, miltä osin yhteistyötä voisi tehdä.”

”Oamkia ei jätettäisi yksin”

Entä mikä on Oulun ammattikorkeakoulun rooli mahdollisessa muutoksessa?

Oamk päätti muutosta Linnanmaan kampukselle lokakuussa 2016. Oamkin Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 aikana.

Oulun yliopisto omistaa nyt enemmistön Oamkin osakkeista, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin. Paraikaa korkeakoulut suunnittelevat myös yhteisten palvelujen järjestämistä. Jouko Niinimäki on myös Oamkin hallituksen puheenjohtaja.

Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulun johtoa on tiedotettu asiasta käydyistä keskusteluista viime viikolla. Oamkin hallitukselle on lähetetty tiedote eilen, ja henkilöstölle on informoitu asiassa tänään intranetissä.

”Tietysti Oamkia ei tässä jätettäisi yksin. Jos päädytään muuttamiseen, ammattikorkeakoulu sisällytettäisiin mukaan suunnitelmiin alusta asti. Oamk on kuitenkin itsenäinen toimija joka tekee omat ratkaisunsa. Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan.”

”Kysymys on hyvin pitkän aikajänteen asioista, käytännössä 20 vuoden ajalle sijoittuvasta strategiasta. Toki ensimmäiset liikkeet alkaisi tapahtua aika piankin. Oamkin mahdollinen siirtyminen sijoittuisi ajallisesti strategian loppupuolelle.”

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo, että Oamkilla ei ole ollut tarvetta neuvotella hinnoittelua uusiksi. Oamkilla on Linnanmaan tiloista nyt 20 vuoden vuokrasopimus.

”Loppuvuodesta 2017 tehtiin vuokrasopimus, joka sisälsi remontoinnin meidän tarpeidemme mukaan. Silloin ja tarjousvaiheessa kävimme neuvotteluita, ja pääsimme omasta mielestämme kohtuulliseen hintaan, minkä arvioitiin vastaavan Linnanmaan yleistä vuokratasoa. Ei ole ollut tarvetta käydä uusia keskusteluja [vuokran tasosta].”

”Ymmärrän kyllä, että yliopiston puolella kun on tehty remontteja, on koettu hintojen olevan liian korkeita. Totta kai se on hankala tekijä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, jonka resurssit pitäisi kulua muuhun kuin kiinteistökustannusten maksuun.”

Paason mukaan Oamkin henkilöstölle on tiedotettu, että korkeakoulu jatkaa muuttoa Linnanmaalle suunnitelmien mukaan. Asia voi vaikuttaa Oamkinkin tilaratkaisuihin, mutta vasta pitkän ajan päästä.

Jos yliopisto lähtisi, mitä jää?

Oamkin muuttoon varautuvalla Linnanmaalla on käynnistynyt suuri kehitystyö. Varautuminen alueen kasvuun näkyy niin joukkoliikenteessä, pyöräilyyn tehdyssä parannuksissa kuin opiskelija-asumisessakin. Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla on kehitetty myös kampusalueelle brändiä. Elokuussa Oulun kaupunginhallitus hyväksyi myös Linnanmaan ja Kaijonharjun kaavarungon. Kaavarunko on yleiskaavan ja asemakaavan väliin sijoittuva epävirallinen ja ohjeellinen suunnitteluväline, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Mitä vaikutusta yliopiston mahdollisella muutolla olisi Linnanmaalle?

Jouko Niinimäen mukaan alue säilyisi jatkossakin tärkeänä: Linnanmaa on suhteellisen lähellä keskustaa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja Teknologiakylä on vieressä. Hän muistuttaa, että vaikka päätös lähtemisestä lopulta syntyisi, se toteutuisi asteittain.

”Jos muutos tulisi, tänne rakentuisi muuta toimintaa, joka olisi samalla tavalla työllistävää ja aluetta virkistävää”, Niinimäki sanoo.

”On kaupungin asia, mihin suuntaan aluetta haluttaisiin kehittää. Pitkä aika takaa sen, että alueelle syntyisi positiivista uutta käyttöä.”

Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa aiheesta ”alustavia keskusteluja”, Jouko Niinimäki sanoo.

”Mukana on ollut kaavoituksen väkeä, ennen kaikkea [yhdyskuntajohtaja] Matti Matinheikki, kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen. Lopputulema on ollut, että varmasti kannattaa asiaa tutkia.”

Miksi asiasta tiedotettiin juuri nyt? Jouko Niinimäen mukaan aiheesta on puhuttu yliopiston hallituksessa ”vapaana keskusteluna”.

”Asia tuli nyt luontevasti agendalle, ei ole erityistä syytä, miksi se juuri nyt nousi esille. Tänään toki tulee hallituksen kokouksen esityslista julkiseksi, joten haluttiin tiedottaa asiasta ensin itse, ettei aiheesta syntyisi huhuja.”

Jouko Niinimäen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä päätetty, kuka mahdollisen uudisrakentamisen maksaisi: ”Ei olla vielä niin pitkällä, että mietittäisiin, olemmeko me ylipäänsä uudisrakentamassa.”

”Mutta jos mennään pitkälle ja otetaan etunojaa, arvelisin, että rakennettaisiin osittain lainarahalla, osittain omalla rahalla.”

Linnanmaan kampuksella on tapahtunut paljon myös yliopiston sisäisiä muuttoja: muuttamaan ovat vain muutaman vuoden sisällä joutuneet niin keskustasta Linnanmaalle siirtyneet arkkitehdit, humanistinen kuin kasvatustieteidenkin tiedekunta.

Mahdollistavatko vuokrasopimukset Linnanmaalta pois muuttamisen?

”Tietenkin pyritään siihen, että vuokrasopimukset ollaan loppuun asti”, Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa kampuksella on hyvin erimittaisia vuokrasopimuksia: osa on välittömästi irtisanottavissa, osa muutaman vuoden mittaisia, osa taas hyvin pitkiäkin.

”Karttaharjoituksena on katsottu, että vuokrasopimusten näkökulmasta tällainen liike olisi mahdollinen. Myös talouden näkökulmasta on tehty alustavia sormiharjoituksia: kaikki nämä kolme visiota olisivat taloudellisesti mahdollisia, yksikään niistä ei olisi mahdoton tai pelkkää haihattelua.”

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä kokouksessaan 20. marraskuuta.

Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista on tänä syksynä kulunut 60 vuotta. Yliopistolla ei ollut ensimmäisinä toimintavuosina yhtä yhtenäistä tilaa. Kampusta ehdotettiin aikoinaan sijoitettavaksi niin Sanginsuuhun, Virpiniemeen kuin keskustan liepeille Hupisaarten ympäristöön. Linnanmaan kampuksen rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa, ja jatkui aina 2000-luvulle, jolloin hallintorakennuksen lähellä olevat tietotalot valmistuivat.

 

Lue lisää: Kuvagalleria: Helvetin kuuseen rakennettu siperialainen tehdas muuttuu ja kasvaa

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kaleva: Oulun yliopisto suunnittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä, yhtenä vaihtoehtona myös uudisrakentaminen Oulun keskustan lähelle

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11. Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset. ”Oulun yliopisto […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.

Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11.

Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä.

Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset.

”Oulun yliopisto on yrittänyt monin tavoin hillitä vuokrakustannusten nousua. Kampustemme rakennuskanta on sen ikäistä, että peruskorjausten tarve jatkuu ja nykymallilla vuokrataso tulisi sen myötä tuntuvasti nousemaan. Alustavat vertailut ovat herättäneet kysymyksen, onko nykyinen kiinteistöstrategia tarkoituksenmukainen ja sitä on nyt arvioitava eri vaihtoehtojen pohjalta”, rehtori Niinimäki sanoo nettisivuilla ja intranet Notiossa julkaistussa yliopiston tiedotteessa.

Yliopiston mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen. Yliopisto on jo tiivistänyt tilankäyttöään sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksilla, mutta peruskorjausten takia tilakustannukset ovat siitä huolimatta nousseet. Tulevat peruskorjaustarpeet tulisivat vielä jatkamaan tätä kehitystä.

Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen yliopistokiinteistöt (SYK). Yliopistojen maksamien tilavuokrien korkeudesta on käyty keskustelua aiemminkin: esimerkiksi Ylen haastattelussa vuonna 2017 Niinimäki esitti arvionsa siitä, että ”tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat”.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin myös parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä.

Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa alustavia keskusteluja uudisrakentamisen mahdollisuuksista. Kalevan haastattelussa Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki arvioi, että tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida mihin kampus voisi keskustan läheisyydessä sijoittua.

”Jos yliopisto päätyy päätökseen sijoittua keskustan alueelle, kyse olisi merkittävästä asiasta Oulun kaupunkikehitykselle ja kaupungin historialle. Pitää kuitenkin sanoa, että isot asiat eivät koskaan tapahdu mukavuusalueella”, Matinheikki toteaa jutussa.

Linnanmaan alueen kehitykseen on viime vuosina satsattu kovasti, sillä suurin osa Oulun ammattikorkeakoulun toiminnoista muuttaa kampukselle vuonna 2020. Kalevan haastattelussa Niinimäki toteaa, että jos yliopisto muuttaisi Linnanmaalta, Oamk muuttaisi sen mukana. Korkeakoulut kuuluvat nyt samaan konserniin.

Jos yliopiston kiinteistöstrategiassa päädyttäisiin uudisrakentamiseen Oulun keskustan läheisyydessä, rakentamisen ja toimintojen siirtymisen aikajänne ulottuisi seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajalle. Yliopiston tiedotteen mukaan sinä aikana Linnanmaan alueelle ehtisi rakentua uusia käyttötarkoituksia.

Kalevan haastattelussa Niinimäki arvioi, että Linnanmaan kampus voisi toimia ”ei-savupiipputeollisuuden alueena”, ja Teknologiakylä, VTT ja hyvät liikenneyhteydet voisivat kiinnostaa esimerkiksi ICT-alaa ja sen tuotekehitystä.

Oulun yliopiston hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 20. marraskuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

”Ihmiskunta on aina halunnut nähdä pitkälle” – Ella Peltonen ymmärtää koneita, mutta tarvitsee ihmistä kertomaan ihmisen haasteista

Tietotekniikan tutkija Ella Peltonen haluaa nähdä pitkälle. Tavoitteessa auttaa teknologia.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Maiju Pohjanheimo

Teknologia ympäröi meidät. Se kiertyy älykellona ranteen ympärille ja painautuu korvaa vasten kuulokkeena. Teknologia kurkottaa katseellaan ihmisaisteja kauemmas, lähemmäs ja syvemmälle.

Tästä kaikesta on kiinnostunut tietotekniikan tutkija Ella Peltonen, jonka erikoisalaa on ubiikki tietotekniikka. Sillä tarkoitetaan kaikkialla läsnäolevaa laskentaa, ympäristöönsä sulautuvaa teknologiaa – käytännössä kaikkia muita älylaitteita paitsi perinteistä tietokonetta. Ubiikki teknologia kattaa niin älykellot ja -korut, kännykät kuin kotien älykkäät televisiot ja jääkaapit.

Peltosen erityisenä kiinnostuksenkohteena ovat sensorit. Samoin kuin ihminen voi tehdä havaintoja ympäristöstään aistien avulla, kone tekee havaintoja sensorien avulla. Koneellisten havaintojen perusteella voidaan kehittää tekoälyä, joka taas voi olla ihmisen apuna monella tavalla.

Peltosta innostaa se, kuinka kone voi auttaa ihmistä lisäämään tietoisuutta.

“Ihmiskunta on aina halunnut nähdä pitkälle. Kun on haluttu kohdata muita, on rakennettu autoja ja lentokoneita ja on lähdetty kehittämään erilaisia viestintäjärjestelmiä. Moderni tietotekniikka tuo vielä sellaisia mahdollisuuksia, joita meillä ei vielä tällä hetkellä ole.”

Pitkiä päiviä ja luovaa työtä

Ella Peltonen työskentelee Oulun yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa 6G-lippulaivassa. Helsingin yliopiston kasvatin toi Ouluun sekä halu vaikuttaa kiinnostavassa projektissa että toive palata takaisin Suomeen. Ennen Oulua hän toimi post doc -tutkijana Irlannissa Corkin yliopistossa data-analytiikan tutkimuskeskuksessa.

Peltosen työ on soveltavaa tutkimusta, eli tutkimustyön tuloksena syntyy käytännön sovellutuksia – niitä juhlapuheissa innolla kaivattuja innovaatioita.

Niiden syntyminen vaatii paljon poikkitieteellistä yhteistyötä. 

“Minä ymmärrän kyllä koneita, mutta tarvitsen ihmisen, kuten sosiologin, kirurgin tai psykologin kertomaan, mitä ihmisen kokemat haasteet ovat.”

Syksy on tutkijalle kiireistä aikaa. Lukukauden alkaessa uudet ja vanhat opiskelijat saapuvat kampukselle ohjattavaksi. Tutkimusartikkeleiden aikataulut puskevat päälle, ja tutkimusrahoitustakin pitäisi tietysti hakea.

Vaikka työtä riittää, tutkijuus oli Ella Peltoselle oikea alavalinta, sen hän on tiennyt jo opintojen alusta.

“Mieluummin teen tätä kuin istuisin jossain firmassa. Tämä työ sopii minulle.”

Tutkijan arki oli läsnä jo lapsuudenperheessä. Mallia näytti äiti, matemaatikko Kirsi Peltonen. Taustaltaan Peltonen sanoo olleensa “kympin tyttö”, ja yliopistoon hakeminen tuntui siksikin luontevalta.

Peltosella ei ole koodarin stereotyyppistä taustaa: vaikka perheessä olikin aina ollut tietokone ja pelikonsoleita, ei hän ollut himopelaaja tai muuten erityisen uppoutunut tietokonemaailmaan. Koodaamaankin hän oppi vasta yliopistossa.

Peltonen oli aina kyllä ollut kiinnostunut matematiikasta. Opiskelualaksi Helsingin yliopistossa valikoitui tietotekniikka, sillä hän kaipasi soveltavampaa alaa kuin matematiikka. Hän haki opiskelemaan myös silloiseen Taideteolliseen korkeakouluun graafista suunnittelua, ja tippui vasta ihan hakuprosessin loppumetreillä.

Ehkä kuitenkin parempi näin. Jo ensimmäinen opiskeluvuosi vakuutti Peltosen siitä, että hän on oikealla polulla.

“Taide on hyvä harrastus, mutta en päätynyt sitä työkseni tekemään. Jotain yhteneväistä sillä on silti tutkimuksen kanssa – pitkiä päiviä ja luovaa työtä.”

Tutkijana Twitterissä

Nykypäivän tutkijalta vaaditaan julkaisulistan kasvattamisen ohella myös viestimistä. Ella Peltosen viestintäväline on Twitter, jossa hän sekä jakaa linkkejä tutkimusartikkeleihinsa että kommentoi tiedemaailmaa ja sen ilmiöitä laajemminkin.

Hän pitää tärkeänä sitä, että tutkijat kertovat tutkimuksestaan suoraan suurelle yleisölle. Somessa tutkija voi vastata yleisön kysymyksiin ja tuoda faktoja mukaan keskusteluun. Muuten keskustelu jää toimittajille ja asiaan perehtymättömille.

Some kaivaa osasta kommentoijista kammottavimmat puolet esiin. Ella Peltonen ei ole joutunut ryönäkommentoinnin kohteeksi. Hän arvelee teknologian olevan tietyllä lailla turvallinen aihe – moni näkee sen hyödyt ja pitää sitä tärkeänä.

Peltosen mukaan suomeksi  twiittaaminen on tosin vaikeampaa kuin englanniksi. Suomessa sanat ovat pitkiä, ja merkkirajoitus pakottaa ilmaisemaan itseään tiiviisti, jolloin vaikutelma voi olla tyly. Tämä taas vaatisi lukijaltakin viestin suodattamista.

Ehkä sitäkin, ettei joka asiaan tarvitsisi ottaa aina kantaa ihan heti: “Olisi hyvä, jos jengi ei reagoisi ihan joka asiaan niin nopeasti.”

“Mutta onneksi on sitten hyvät reaktio-gifit olemassa.”

”Perusrahoituksesta leikkaamisen taustalla on kai ollut pelko siitä, että tänne jäisi norsunluutornissa olevia muumioita, jotka tutkivat vain abstrakteja ja hyödyttömiä asioita. Kun taas kilpaillun rahan ajatuksena on, että ne briljanteimmat ajatukset pääsevät esiin. Mutta tilanne on nyt se, että riippumatta idean briljanttiudesta kaikkien on koko ajan pakko hakea rahoitusta.”

Tänä syksynä yksi Peltosen Twitter-kritiikin kohteista on ollut hankehumppa, eli tutkimusrahoituksen hakemiseen liittyvä työläs hakuprosessi.

Suomalaisten yliopistojen rahoitusjärjestelmä koostuu perusrahoituksesta ja kilpaillusta rahoituksesta. Ensimmäisen maksaa valtio rahoitusmallin avulla, toista taas haetaan yliopistojen ulkopuolisilta tahoilta, esimerkiksi Suomen Akatemialta, Business Finlandilta, EU:lta ja erilaisilta säätiöiltä.

Kilpaillun rahoituksen ajatuksena on ollut tutkimuksen tehostaminen ja laadun lisääminen  – raha menee parhaan hakemuksen luo.

“Perusrahoituksesta leikkaamisen taustalla on kai ollut pelko siitä, että tänne jäisi norsunluutornissa olevia muumioita, jotka tutkivat vain abstrakteja ja hyödyttömiä asioita. Kun taas kilpaillun rahan ajatuksena on, että ne briljanteimmat ajatukset pääsevät esiin. Mutta tilanne on nyt se, että riippumatta idean briljanttiudesta kaikkien on koko ajan pakko hakea rahoitusta”, Peltonen toteaa.

Jos hän saisi päättää, tutkimuksen pitkäjänteiseen tekemiseen annettaisiin enemmän perusrahoitusta. Jos rahoitus ei olisi katkolla muutaman vuoden välein, henkilöstöä voisi vakinaistaa enemmän.

“Perusrahoituksen lisääminen ei tarkoittaisi sitä, että meillä pyörisi täällä nuukahtaneita ikäloppuja tutkijaranttuja. Kilpailua alalla on jo nyt”, Peltonen toteaa.

“Tutkijatkin ovat ihmisiä, mekin tarvitsemme leivän päälle muutakin kuin ylähuulen.”

Muutos syntyy rakenteissa

Peltonen on tottunut kommentoimaan tutkimusaihettaan medialle. Hän on avannut Helsingin Sanomille “mitä se koodaaminen ihan oikeasti on?” (18.7.2018) ja kertonut Yliopisto-lehdessä ettei “tekoäly syö meitä” (10/2017).

Yksi kysymys saa Peltosen huokaamaan syvään. Tämä samainen kysymys on esitetty hänelle ja hänen kollegoilleen lukuisia kertoja.

Kysymys kuuluu näin: kuinka saada lisää naisia teknologia-alalle?

“Tekemällä maailmasta tasa-arvoisempi.”

Kysymys on rakenteista. Ei siitä, järjestetäänkö kivoja tsemppari-iltoja tai mentoriohjelmia naisille. Tai sillä, tehdäänkö enemmän lehtijuttuja teknologia-alalla toimivista naisista – kuten Peltosesta.

Toki näilläkin on merkitystä, Peltonen sanoo. Esikuvat ovat hyväksi, ja hengennostatustilaisuudet voivat valaa uskoa itseen. Mutta yksin kosmeettiset muutokset eivät auta, kun ongelma on yhteiskunnan rakenteissa. Pitäisi palkata lisää naisia ja antaa heille rahoitusta ja työmahdollisuuksia. Eli rikotaan yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita.

“Kysy siis tämä sama kysymys seuraavaksi myös mieheltä.”

 

Jo ensimmäinen opiskeluvuosi Helsingin yliopistossa vakuutti Ella Peltosen siitä, että hän on oikealla polulla. “Taide on hyvä harrastus, mutta en päätynyt sitä työkseni tekemään. Jotain yhteneväistä sillä on silti tutkimuksen kanssa – pitkiä päiviä ja luovaa työtä.”
Jo ensimmäinen opiskeluvuosi Helsingin yliopistossa vakuutti Ella Peltosen siitä, että hän on oikealla polulla. “Taide on hyvä harrastus, mutta en päätynyt sitä työkseni tekemään. Jotain yhteneväistä sillä on silti tutkimuksen kanssa – pitkiä päiviä ja luovaa työtä.”

Tekoäly ei osaa vielä juonia

Teknologian turmelema tulevaisuus on suosittu aihe tieteiskirjallisuudessa. Uskooko Peltonen näihin tulevaisuuskuviin?

Teknologia on toki paha, jos sitä käytetään pahaan. Peltosen mukaan inhimilliselle pahanteolle on ollut välineet aina, nyt vain keinot ovat virittyneet suurempaa tuhoa varten.

Ella Peltonen on itsekin scifin ystävä. Hänestä tappamaan ohjelmoidut robotit ovat sinänsä realistinen skenaario – “helppo homma, pistetään vain tappamaan kaikkea mitä tulee vastaan”. Mutta itsetietoinen, motivoitunut ja omia tarkoitusperiään toteuttava tekoäly?

Ei, sellaista ei ole näköpiirissä.

Hän ymmärtää, mikä teknologiassa pelottaa. Kauhukuva on, että teknologia ei ole kontrolloitavissa, ja että se karkaa käsistä.

Näin voi käydäkin, mikäli asiat hoidetaan huonosti. Huolimattomasti rakennettuun järjestelmään voi jäädä aukko, jonka läpi hakkeri voi porautua ja varastaa dataa. Silloinkin syypäänä katastrofiin on ihminen, ei paha teknologia.

Uskottavana scifi-kuvauksena hän pitää vaisun vastaanoton saanutta trilleriä Transendencea (2014). Wally Pfisterin esikoisohjauksessa polonium-luodista kuolettavasti haavoittuvan tekoälytutkijan (Johnny Depp)  mieli syötetään tietokoneeseen arvattavan kohtalokkain seurauksin.

Elokuvassa on Peltosen mukaan muutama uskottava elementti: ilkeän teknologian motivaatio tulee ihmisestä, supertekoälyn vaativa laskentateho on huomioitu, eikä näköpiirissä ole yhtään höpsöä robottia.

Loppuratkaisukin on realistinen – kaikki harmi loppuu, kun netti pistetään poikki.

 

Kuka?

Ella Peltonen

» 30-vuotias. Kotoisin pääkaupunkiseudulta, asuu Oulussa ja Utsjoella.
» Työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa 6G-lippulaivaohjelmassa.
» Valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmasta 2013. Väitteli tohtoriksi helmikuussa 2018. Väitöskirja käsitteli älypuhelimen energiankulutuksen mallintamista ja sitä, mitä pidemmän akunkeston saavuttamiseksi voi tehdä.
» Palkittiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen vuoden nuorena opettajana vuonna 2012 ja vuoden nuorena tutkijana vuonna 2015. Sai vuonna 2015 Marc Weiserin Best Paper Award -palkinnon. Vuonna 2017 tietojenkäsittelijöiden kansainvälinen naisverkosto N2 listasi hänet yhdeksi nousevista tähdistä.
» Lapsena unelma-ammatti oli tähtitieteen tutkija.
» Vapaa-ajallaan lukee hömppäromaaneja, tuijottaa suoratoistopalveluista historiallista draamaa tai kuljeskelee Lapissa.
» Toivoo, että maailma olisi kaikille mukavampi paikka elää.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: