Kommentti: Laatua ilmaiseksi!

Onko liikaa pyydetty, että jos halutaan laatua, olisi siitä hyvä myös palkita?

Kuvitelkaa, jos auditoinnin läpäisystä saisi rahaa! Yliopistoillahan on varsin selkeät tulostavoitteet tutkintoineen, julkaisuineen ja opintopistekertymineen.

Kaiken rahan tahkoamisen keskellä pitäisi myös muistaa opintojen laatu.

Karvin suorittamat auditoinnit ovat laadukkaan yliopistokoulutuksen tae. Mutta mitä hyötyä laatujärjestelmän kehittämisestä ja systemaattisesta ylläpidosta on, jos siitä ei tänä rahan aikana saa mitään suoraa taloudellista hyötyä? Ennen vanhaan sentään koulutuksen huippuyksiköt toivat miljoonia euroja ylimääräistä rahaa yliopistoille.

Huhujen mukaan Tampereen yliopiston auditointi-painajaisen aikoihin jopa OKM:n kabineteissa puhuttiin auditoinnin laatuleiman sitomisesta yliopistojen rahoitukseen.

Jos ei yliopiston toiminta ole laadukasta, tietty osa valtion rahoituksesta tippuu pois. Autonomisia yliopistojamme ohjataan muutenkin riihikuivalla, joten tuntuisi loogiselta, että laadullekin voidaan laittaa hintalappu. Eikös meillä siksi ole lukukausimaksut EU/ETA -maiden ulkopuolisille opiskelijoillekin?

Kyllä se varmasti muita yliopistoja harmitti, kun niska limassa raataa laatuleiman perään ja yksi jengistä voi ottaa hylsyn pari kertaa, eikä tule kuin maksimissa kirje kotia ja uusintakokeeseen.

Totuus on, että yliopistomme joutuvat jo nyt markkinoinnissaan kilpailemaan keskenään parhaista opiskelijoista, tutkijoista ja ulkopuolisesta rahoituksesta.

Tämän kilpailun lisäksi tuhannet yliopistojemme lehtorit, professorit, suunnittelijat ja muut jäsenet pitävät päivittäin yllä laadun kulttuuria.

Onko liikaa pyydetty, että jos halutaan laatua, olisi siitä hyvä myös palkita?

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.  

Lue lisää:

Oulun yliopisto myllertää työnkuvia – Keskiviikkona haku avautuu 155 uuteen työtehtävään

Kesän aikana osa muussa kuin tutkimus- tai opetustyössä olevasta henkilökunnasta keskitetään uusiin tiedekuntia palveleviin lähipalvelutiimeihin. Prosessi etenee nopeasti: ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin maanantaina, ja haku uusiin työtehtäviin käynnistyi keskiviikkona.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto aikoo kevään ja kesän aikana mullistaa palvelurakenteensa.

Palvelurakenteen uudistus tarkoittaa monen muuhun kuin tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvan työntekijän työnkuvan merkittävää muutosta.

Yli 150 yliopiston työntekijälle muutos tarkoittaa myös uutta työnhakua. Uudistuksen myötä 156 yliopiston nykyistä työtehtävää lakkautetaan, ja 155 uutta työtehtävää tulee haettavaksi.

Haku uusiin työtehtäviin käynnistyi keskiviikkona 10.5.

Mikäli lakkautettavien työtehtävien nykyiset työntekijät haluavat jatkaa näissä uusissa, nyt avautuvissa tehtävissä, heidän pitää hakea niitä.

Tämä koskee kaikkia niitä työntekijöitä, joiden työn sisältö tai tehtävien lukumäärä muuttuvat nykyisestä.

Yliopiston viestintäjohtajan Marja Jokisen mukaan tehtävät tulevat ensin yliopiston sisäiseen hakuun. Etusijalla ovat henkilöt joiden nykyinen tehtävä loppuu.

”Ainoastaan mikäli emme löytäisi yliopiston sisältä osaajia tehtäviin, voidaan myöhemmässä vaiheessa tehtäviä avata julkiseen hakuun”, henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kertoo sähköpostitse.

Uudistus on seurausta vasta päättyneistä yt-neuvotteluista. Oulun yliopisto informoi henkilöstöään uudistuksesta maanantaina 8.5.

 

Palvelut lähemmäs tiedekuntia

Kesän aikana osa muussa kuin tutkimus- tai opetustyössä olevasta henkilökunnasta keskitetään uusiin tiedekuntia palveleviin lähipalvelutiimeihin.

Lähipalvelutiimi sisältää koulutuspalvelut, tutkimuksen tukipalvelut, talous- ja projektipalvelut, henkilöstöosaston, tietohallinnon ja viestinnän.

Palvelutiimejä perustetaan neljä, ja jokainen niistä tuottaa palveluita yhdelle tiedekuntaklusterille.

Ensimmäiseen klusteriin kuuluvat teknillinen, luonnontieteellinen, arkkitehtuurin ja kaivannaisalan tiedekunta, toiseen kasvatustieteiden ja humanistinen tiedekunta ja Oulu Business School, kolmanteen lääketieteellinen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, neljänteen tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.

Lähipalveluiden henkilöstömäärä mitoitetaan suhteessa opiskelijoiden, tutkinto-ohjelmien, henkilöstön ja projektien määrään sekä toiminnan kansainvälisyyteen. Alustavien arvioiden mukaan palvelutiimiä kohti tulisi 22–40 henkilötyövuotta.

Lähipalvelutiimien kokoonpano sisältää koulutuspalvelupäällikön, johtavat koulutusasiantuntijat, koulutussuunnittelijat, UniOGS-koordinaattorin ja opintoasiainsihteerit. Johtavia koulutusasiantuntijoita voi olla yhdestä kolmeen, koska samassa lähipalvelutiimissä palvellaan useampaa koulutusalaa.

Tämän lisäksi kullakin tiedekunnalla on mahdollista resursoida omalle tiedekunnalleen johtamista, professorien ja tutkimusyksiköiden työtä tai opetuksen käytännön järjestelyä tukevia työtehtäviä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedekunnat voivat palkata omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi toimistosihteerin, johdon assistentin, projektipäällikön, projektikoordinaattorin tai laboratoriohenkilöstöä. Nämä palkkaukset rahoitetaan tiedekunnan omasta budjetista.

Tiedekunnissa ei kuitenkaan voi olla muiden palvelutoimintojen kanssa päällekkäisiä rooleja, joten tiedekunnissa ja palvelutiimeissä ei voi olla yhtä aikaa samaa työtä tekeviä työntekijöitä.

Tiedekuntien palveluiden ja  lähipalvelutiimien lisäksi yliopistolla tulee olemaan myös yhteiset, keskitetysti organisoidut palvelut.

Yhteisiä palveluita ovat infrayksikkö, yliopiston kirjasto, täydentävien opintojen keskus Topik, innovaatio-ja yrityspalvelut, laki- ja sopimuspalvelut, tilat ja turvallisuus -yksikkö ja yliopiston painoalainstituutit. Tutkimuksen strategiset palvelut sekä suunnittelutoiminto yhdistetään yhdeksi uudeksi yksiköksi.

Marja Jokisen mukaan uudistuksen ideana on tuoda palvelut lähemmäs tiedekuntia.

”Olemme kuunnelleet henkilökunnan ja opiskelijoiden mielipiteitä siitä, miten palvelut voisivat toimia paremmin. On pyritty selvittämään, että mihin se hukkaan hallinnollisiin hommiin menevä aika kuluu.”

”Julkisuudessa on esitetty huolia siitä, joutuuko professori tekemään siivojien työt. Näin ei tietenkään käy. Palveluiden resursoinnissa on huomioitu palautteet, ja osassa tehtäviä resursointia lisätään aiemmasta.”

 

Haku käynnistyy keskiviikkona

Henkilöstöjärjestöissä yt-neuvotteluiden lopputulokseen suhtaudutaan vielä odottavasti.

Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon kuuluva Oulun yliopistolaiset ry järjestää torstaina 11.5. jäsenilleen työnhakukoulutusta.

”Kun ollut kauan aikaa töissä samassa paikassa, työnhaku voi vähän pelottaa. Meillä on monia työntekijöitä, jotka eivät ole hakeneet töitä 10-20 vuoteen. Näimme, että tässä tilanteessa kannattaa järjestää apua työnhakuun. Jäsenemme ovat kaikki hyviä työntekijöitä, haluamme auttaa heitä myös kertomaan sen”, sanoo Oulun yliopistolaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Vaili Jämsä-Uusitalo.

Hänen mukaansa yhdistyksen hartain toive on se, ettei yhtään työntekijää lopulta irtisanottaisi, vaan töitä löytyisi uusista avauksista takaisinottovelvollisuuden rajoissa.

”Jätimme yt-neuvotteluiden lopputuloksesta myös eriävän mielipiteen. Meidän näkemyksemme on se, että tähän ratkaisuun ei ollut taloudellista syytä. Yt-neuvottelut sinänsä menivät hyvin: vaikka välillä olikin tosi tiukkoja kohtia, jossa [osapuolet] olivat kovasti omaa mieltä, puhevälit pysyivät aina. Myös neuvotteluiden pitkä kesto osoitti sen, että työnantajalla on uudistumishalua. Lisäksi työntekijäjärjestöjen välinen yhteistyö toimi hyvin.”

Palvelurakenteen uudistukseen työntekijät ovat Jämsä-Uusitalon suhtautuneet varovaisen positiivisesti.

”Kaikki ovat vielä hyvin hämmentyneitä. Osa on arvellut tämän olevan paluuta takaisin vanhaan malliin, jossa palvelupisteet palvelevat tiedekuntaa, opettajaa, oppilaita, tutkijoita. Se on terveellä pohjalla. Toisaalta hieman mietityttää se, kuinka ihmiset, jotka eivät ole olleet mukana yt-neuvotteluissa, miten hyvin he hahmottavat uuden rakenteen? Mekään neuvottelijoina emme ole tietenkään nähneet lopullista mallia, koska se on työnantajan vastuulla.”

Jämsä-Uusitalon mukaan moni on odottavalla kannalla uusien työnkuvien suhteen.

”Yliopistolle ei voi jäädä kuin tärkeitä ja vaativia tehtäviä uudistuksen jälkeen.”

Haastattelua tehtäessä uusia työtehtäviä ei oltu vielä julkistettu.

”Ollaan vähän ihmeissään siitä, millaisia uusista tehtävistä on tehty. Millaisia mielikuvia on käytetty tehtävänkuvia luotaessa? Yliopistolla alkoi tuolileikki – kuka jää ilman tuolia? Työntekijöille ei ole vielä kerrottu, ketkä suorittavat valinnat eri tehtäviin?” Jämsä-Uusitalo pohtii.

 

Uudistus etenee nopeasti

Mikäli työntekijä on jo nyt tuottanut palvelua tietylle tiedekunnalle ja tehtävien määrä ei muutu, hänet voidaan siirtää suoraan uuteen lähipalvelurakenteeseen.

Määrällisesti eniten uusia ja päättyviä tehtäviä on yliopiston koulutuspalveluissa, jotka tulevat olemaan suurin ryhmä myös uusissa lähipalvelutiimeissä.

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo keskiviikkoaamuna tunnelmien olevan yliopiston koulutuspalveluissa ”erittäin sekavat”.

”Kaikki vanhat tehtävät päättyvät, ja uusia avataan tilalle. Vielä emme tiedä sitä, millaisia uudet tehtävät tulevat olemaan. Kun uudet tehtävät on nähty ja koulutukset on käyty, prosessi hahmottuu paremmin.”

Hakuaikaa uusiin tehtäviin on torstaihin 18.5. asti. Henkilövalinnoista uusiin tehtäviin ilmoitetaan 5.-8. kesäkuuta. Sitä seuraavalla viikolla (14.-15.6.) annetaan irtisanomisilmoitukset.

Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan hakuaikataulu tuntuu tiukalta.

”Neuvotteluita käytiin kuitenkin kolme kuukautta, mutta tämä vaihe viedään kovin kiireellä läpi. Ensimmäinen info oli maanantaina, yksikkökohtaiset tiedotukset tiistaina, ja keskiviikkona pitäisi hakea uusia tehtäviä. Aikamoinen vauhti. Myös valinnat tehtäviin tehdään tiukalla aikataululla.”

”Vaikka hyvää ajankohtaa tällaisille muutoksille ei varmaan olekaan, opiskelijoiden valmistumisen vuoksi kevät on koulutuspalveluille kaikista kiireisintä aikaa.”

Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys Oulun yliopiston akateemiset ry julkaisi keskiviikkona kannanoton, jossa yhdistys ilmoitti hämmästelevänsä yliopiston yt-neuvottelujen tulosta.

”Yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeen ilmoitettiin koskevan enintään 70 henkilötyövuotta ja 100 henkilöä. Lopputulema kuitenkin on, että 116 yliopiston työntekijää saa lähteä irtisanomisten, eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen seurauksena. Lisäksi 156 työtehtävää lakkautetaan ja 155 uutta paikkaa avataan. Tämän epäselvän yt-matematiikan seurauksena yt-prosessin luoma epävarmuus laajenee koskemaan huomattavasti suurempaa työntekijäjoukkoa, erityisesti koulutuspalvelujen väkeä”, kannanotossa todetaan.

Kannanotossa yhdistys arvelee, että yt-prosessi heikentää sekä muun henkilöstön että opetus- ja tutkimushenkilöstön työn sujuvuutta jopa pysyvästi. Lisäksi tiukka aikataulu herättää huolta lopputuloksen laadusta: ”Vaikutuksia työmotivaatioon ja työntekijöiden ja -antajan väliseen luottamukseen ei korjata vain uusilla prosessi- ja organisaatiokaavioilla.”

Yhdistys pitää ajoitusta ”pahimpana mahdollisena”: ”Uusien tehtävien hakurulijanssi menee pahasti päällekkäin valmistumisten ja valintakokeiden kanssa. Tämäkin olisi voitu välttää, jos lähipalvelut olisi suunniteltu alun perin yhdessä tiedekuntien kanssa.”

OYA pitää kuitenkin hyvänä, että aliresursoituja tutkinto-ohjelmia ja lähipalveluja pyritään vahvistamaan ja että palvelujen käyttäjien ääntä on luvattu kuunnella jatkossa paremmin, kun palveluja kehitetään.

Uusi organisaatio aloittaa 1.8. Silloin työntekijät ovat siirtyneet uusiin tehtäviinsä ja tiimeihinsä.

 

Irtisanomisia enintään 35

Yt-neuvotteluiden seurauksena Oulun yliopisto irtisanoo enintään 35 työntekijää. Lisäksi 43 määräaikaisen työntekijän työsuhdetta ei jatketa.

Oulun yliopiston hallituksen päätöksen mukaan henkilöstöstä jää eläkkeelle arviolta 41 työntekijää vuoden 2018 loppuun mennessä.

Vuonna 2017 eläkkeelle jää 24 työntekijää, vuoden 2018 eläköitymiset on laskettu vähennykseen mukaan 60 prosentin tasolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden tehtävistä täytyy aikanaan rekrytoida korvaaja.

Säästöjä näistä henkilöstövähennyksistä syntyy yliopiston arvion mukaan noin 2,993 miljoonaa euroa.

Lisäksi kannustepalkkioista luopumalla yliopisto säästää vuonna 2017 kertaluontoisesti 530 512 euroa.

Tammikuusta huhtikuuhun kestäneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli yhteensä noin 900 muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistoon 10 532 hakijaa

Oulun yliopistoon haki korkeakoulujen kevään yhteishaussa yhteensä 10 532 hakijaa. Luku sisältää sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet. Oulun ykkösvaihtoehdokseen laittoi hieman yli puolet hakijoista, 5 567 hakijaa. Aloituspaikkoja Oulun kandi- ja maisteriohjelmiin on tarjolla yhteensä 2 131, joten keskimäärin joka viides hakija saa opiskelupaikan. Oulun suosituimpia koulutusaloja olivat kauppatieteet, lääketiede ja luokanopettajakoulutus. Hakijamäärä kasvoi erityisesti kauppatieteiden, logopedian, lääketieteen […]

Oulun yliopistoon haki korkeakoulujen kevään yhteishaussa yhteensä 10 532 hakijaa. Luku sisältää sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet.

Oulun ykkösvaihtoehdokseen laittoi hieman yli puolet hakijoista, 5 567 hakijaa.

Aloituspaikkoja Oulun kandi- ja maisteriohjelmiin on tarjolla yhteensä 2 131, joten keskimäärin joka viides hakija saa opiskelupaikan.

Oulun suosituimpia koulutusaloja olivat kauppatieteet, lääketiede ja luokanopettajakoulutus. Hakijamäärä kasvoi erityisesti kauppatieteiden, logopedian, lääketieteen sekä tuotantotalouden hakukohteissa.

Kansainvälisten maisteriohjelmien haku päättyi jo aiemmin tänä vuonna. Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia.

Tämän kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki yhteensä 151 600 hakijaa.  Hakijamäärä pysyi samalla tasolla edellisvuoden kanssa.

Yliopistoista määrällisesti suosituin hakukohde oli Helsingin yliopisto (23 187 hakijaa), ammattikorkeakoulujen suosikki taas oli Metropolia ammattikorkeakoulu (24 628 hakijaa).

Kevään yhteishaussa yliopistojen suosituimpia koulutusaloja ovat tuttuun tapaan olleet lääketieteellinen, teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala, ammattikorkeakouluissa taas sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston tuloksellisuus parani – julkaisujen ja tutkintojen määrät nousivat edellisvuodesta

Vuonna 2016 41,1 prosenttia Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoista suoritti lukuvuoden aikana 55 opintopistettä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuus parani vuonna 2016.

Yliopiston tiedotteen mukaan sekä tieteellisten julkaisujen että tohtorin ja ylempien korkeakoulututkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta.

Oulun yliopistossa julkaistiin vuonna 2016 yhteensä 2869 tieteellistä julkaisua, joista valtaosa (2378) oli kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja. Yliopiston julkaisumäärä kasvoi edellisvuodesta 369:llä.

Ylempiä korkeakoulututkintoja valmistui vuoden aikana 1445. Vaikka niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 200 tutkinnolla, yliopiston asettamaan 1545 tutkinnon vuositavoitteeseen ei päästy.

Tohtorintutkintoja valmistui viime vuonna 196. Määrä kasvoi edellisvuodesta maltillisesti: uusi tohtoreita valmistui 24 enemmän kuin vuonna 2015.

Vuonna 2016 kasvua tapahtui myös 55 opintopistettä lukuvuoden aikana suorittaneiden opiskelijoiden määrässä. Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoista peräti 41,1 prosenttia suoritti lukuvuoden aikana 55 opintopistettä. Vuonna 2015 tämä prosenttiosuus oli 36,9.

Kilpailtu rahoitus kasvoi 3,4 miljoonalla

Oulun yliopisto kasvatti vuonna 2016 sekä kotimaista että kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitustaan.

Vuonna 2016 yliopistossa kerättiin kilpailtua tutkimusrahoitusta yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Potti kasvoi edellisvuodesta 3,4 miljoonalla.

Keksintöilmoituksia tehtiin vuoden 2016 aikana 44, ensisijaisia patenttihakemuksia 8. Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyi neljä.

Tulos 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Oulun yliopiston kokonaistulot vuonna 2016 olivat 223,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli lopulta 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämästä sijoitustoiminnan tuottojen osuus on 3,7 miljoonaa euroa.

Operatiivinen tulos ilman sijoitustoiminnan tuottoja oli 2 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa maksama miljoonan euron lisäys strategiarahoitukseen.

Yliopiston taseen loppusumma vuoden lopussa oli 236,7 miljoonaa euroa.

Oulun yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen 23.3. pidetyssä kokouksessa. Yliopistokollegion on määrä vahvistaa se kokouksessaan toukokuussa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistosta kuusi tieteenalaa sijoittui QS-rankingissa – uusina sähkötekniikka ja maatalous- ja metsätieteet

Oulun yliopisto sijoittuu kuudella tieteenalalla maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen joukkoon uusimmassa QS-tieteenalarankingissa. Oulun yliopistosta uusina aloina ranking-listalle nousivat sähkötekniikka (301–350) ja maatalous- ja metsätieteet (251–300). Muutoin QS-rankingin sijoituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen. Parhaiten Oulu menestyi maantieteessä (sijalla 101–150), ja sen jälkeen lääketieteessä (sijalla 201–250). Listaukseen pääsivät Oulun yliopiston aloista lisäksi biologiset tieteet (301–350) ja […]

Oulun yliopisto sijoittuu kuudella tieteenalalla maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen joukkoon uusimmassa QS-tieteenalarankingissa.

Oulun yliopistosta uusina aloina ranking-listalle nousivat sähkötekniikka (301–350) ja maatalous- ja metsätieteet (251–300).

Muutoin QS-rankingin sijoituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen. Parhaiten Oulu menestyi maantieteessä (sijalla 101–150), ja sen jälkeen lääketieteessä (sijalla 201–250).

Listaukseen pääsivät Oulun yliopiston aloista lisäksi biologiset tieteet (301–350) ja tietotekniikka ja tietojärjestelmät (351–400). Edellisvuonna Oulun hammaslääketieteen tutkimus arvioitiin rankingissa sijalle 48, mutta tänä vuonna Oulu tipahti listalta. Hammaslääketieteen listaus on muita aloja lyhyempi, ja sinne listattiin tänä vuonna vain 50 parasta.

QS-rankingin ensimmäisiä sijoja hallitsevat hyvin perinteikkäät ja arvostetut yliopistot. Sähkötekniikan sekä tietotekniikan ja tietojärjestelmien alojen ykkösyliopisto oli Massachusettsin teknologia-instituutti (MIT), maantieteessä Oxfordin yliopisto, lääketieteessä ja biologisissa tieteissä Harvardin yliopisto ja maatalous- ja metsätieteissä Wageningen yliopisto.

Kansainvälinen QS World University Ranking arvioi yliopistoja sekä kokonaisuutena että tieteenalakohtaisesti. Tieteenalakohtaisen rankingin mittareita ovat akateeminen vertaisarviointi, työnantaja-arviointi, tieteellisten julkaisujen viittausten määrä sekä tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä arvioiva Hirsch-indeksi.

Viimeisimmässä, vuoden 2016–2017 yliopistoja kokonaisuutena koskevassa QS-rankingissa Oulun yliopisto sijoittui välille 411–420.

QS World University Rankings by Subject -vertailussa yliopistojen suoriutumista arvioitiin tänä vuonna 46 eri tieteenalalla. Vertailussa oli mukana 4 438 yliopistoa.

QS:n käyttämät tieteenalojen nimet poikkeavat Suomessa yleensä käytetyistä. Esimerkiksi biologisiin tieteisiin luokiteltiin muun muassa biokemia, genetiikka ja solubiologia, kun taas valtaosa biologien julkaisuista luokiteltiin maatalous- ja metsätieteisiin.

QS-ranking poimii tiedot kustannustalo Elsevierin Scopus-tietokannasta, jolloin laskettavat tiedot eivät kaikilta osin noudata Oulun yliopiston tiedekuntarakennetta. Julkaisun ala määräytyy lehden luokituksen perusteella.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Minne neliöt karkaavat? Tiedekunnat kertovat, mikä tulevassa muutossa askarruttaa

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Muuttosuunnitelmat tarkentuvat kevään aikana, mutta jo nyt tiedetään, että henkilökunnalla tulee olemaan vähemmän omia työhuoneita kuin aikaisemmin. Ainejärjestöt ovat saamassa kiltahuoneita myös uusiin tiloihin, mutta niiden määrä ja koko eivät vielä ole tiedossa.

TEKSTI Eetu Halonen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) päätti viime lokakuussa siirtää valtaosan toiminnoistaan Linnanmaan yliopistokampukselle. Näin ollen yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta muuttavat Oamkin tieltä uusiin tiloihin.

Alustavan aikataulun mukaan tiedekuntien muuton olisi määrä olla valmis vuoden 2018 lopussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus aloittaisi toimintansa vuoden 2020 syksyllä.

Humanistit ja kasvatustieteilijät saavat muuton myötä totutella opiskelemaan entistä tiiviimmin.

Oulun yliopiston tilapäällikön Arto Haverisen mukaan tiedekunnille osoitetut uudet tilat ovat noin 6 000 neliötä pienemmät kuin nykyiset tilat kampuksen pohjoispäädyssä.

”Tiedekuntien nykyiset tilat ovat kooltaan noin 15 000 neliömetriä ja uudet tilat, joihin [tiedekuntien] toimintoja sijoitetaan, ovat noin 9 000 neliötä. Tällä järjestelyllä saavutetaan noin 2,2 miljoonan euron tilakustannussäästöt vuosittain”, Haverinen kertoo.

Esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta pyrkii pienentämään erityisopetustilojensa kokoa viidenneksellä nykyisestä. Lisäksi tiedekunta aikoo vähentää työhuoneidensa tiloista 15 prosenttia.

Arto Haverisen mukaan kaikkiaan yli kolmasosa tiedekuntien tiloista “tehostuu” muuton seurauksena.

”Tiedekunnat asettavat omia tehostustarpeitaan omille tiloilleen. Lisäksi normaalien opetustilojen käyttöasteita tullaan tehostamaan”, Haverinen selittää.

Tällä haavaa yliopiston perusopetustilojen viikoittainen käyttö keskittyy Haverisen mukaan pahimmillaan tiistaista torstaihin kello 10:n ja kello 14:n väliselle ajalle.

”Maanantait ja perjantait tahtovat olla vähän heikompia. Tavoite on tehostaa opetustilojen käyttöä siten, että opetusta olisi esimerkiksi kahdeksasta neljään.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtajan Katri Kiurujoen mukaan humanistiopiskelijoiden tunnelmat muuttoa kohtaan ovat aiempaa toiveikkaammat.

 

Toiveissa opiskelun perusedellytykset ja puhdasta sisäilmaa

Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien uudet tilat sijaitsevat Linnanmaan kampuksen keskipaikkeilla. Tältä alueelta on vapautunut tiloja käytettäväksi muun muassa luonnontieteelliseltä tiedekunnalta.

Tiedekuntien uusia tiloja suunnitellaan kevään mittaan kolmessa työryhmässä: molempien tiedekuntien tilatyöryhmissä ja yleisten opetustilojen suunnitteluryhmässä. Suunnitelmien olisi määrä olla valmiit toukokuun loppuun mennessä.

”Tilatyöryhmässämme on kaksi opiskelijaedustajaa, koulutusdekaani, dekaani, arkkitehtipalvelujen edustaja, tiedekunnan johtoa ja asiantuntijoita”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki kertoo.

Hän sanoo humanistiopiskelijoiden tunnelmien olevan muuton suhteen “vähän huolestuneet”, mutta silti toiveikkaammat kuin aikaisemmin.

”Aikaisemmin emme tienneet tästä muutosta oikein mitään. Nyt on enemmän tietoa, ja asiat ovat helmikuun aikana selkiytyneet. Tilatyöryhmien kautta olemme saaneet lisätietoa, miten prosessi etenee ja vastauksia kysymyksiimme”, Kiurujoki sanoo.

Kiurujoen mukaan humanistit toivovat uusien tilojen olevan yksinkertaisesti tiedekunnan tarpeisiin soveltuvat.

”Toiveissamme olisi saada muun muassa pienempiä luentosaleja kuin nyt ja ryhmätyöhuoneita. Emme välttämättä tarvitse uutta tekniikkaa tai hifistelyä, vaan perusedellytykset opiskeluun.”

”Yksi huolenaihe on, mistä neliöitä otetaan konkreettisesti pois, koska tulevat tilamme ovat pienemmät kuin nykyiset.”

”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”

Kasvatustieteiden koulutusohjelmassa opiskelevien ainejärjestön Motiva ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soini kertoo sähköpostitse, että opiskelijoilla on muuttoa kohtaan ristiriitaisia tunteita.

”Päällimmäisenä positiivisena muutoksena toivotaan, että uudet tilat eivät olisi homeessa kuten nämä nykyiset tilat, koska homeongelma on vaikeuttanut useiden meidänkin opiskelijoidemme toimintaa yliopistolla viime aikoina”, Soini sanoo.

”Muutto toivottavasti myös mahdollistaa uusien tilojen suunnittelun alusta asti. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että uudet opetustilat ovat todella pedagogisesti suunniteltuja, muunneltavia ja riittävän kokoisia. Käsitykseni onkin, että tilat, joihin muutamme, on mahdollista remontoida juuri sellaiseksi, kuin opettajat ja opiskelijat nykypäivänä haluavat.”

Soinin mukaan negatiiviset odotukset ovat tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin yleisempiä. Eniten närää aiheuttaa koko muutto ylipäätään.

”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”

 

Henkilökunta toivoo työrauhaa

Opiskelijoiden lisäksi tiedekuntien muutto koskee kaikkiaan noin 300:aa henkilökunnan jäsentä. Myös heillä on edessään totuttelu uudenlaiseen työympäristöön.

”Mietityttää, tuleeko uusista tiloista tarpeeksi rauhalliset, jotta töitä pystyy tekemään. Monet ovat tottuneet työskentelemään omissa huoneissaan, joita ei jatkossa tule olemaan läheskään kaikilla”, humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi pohtii.

”Ja jos opiskelijoita ajattelee, herää kysymys, pystyykö heidän kanssaan vastaisuudessa keskustelemaan kahden kesken muita häiritsemättä.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eila Estola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.

”Uusissa tiloissa pitää olla paikkoja, joissa on mahdollista tehdä hiljaista työtä rauhassa ilman häiriötä. Ja kun meillä on paljon henkilöstöä ja opiskelijoita, pitää olla tiloja, joissa voi käydä ohjauskeskusteluja.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Yksi humanistipäädyn muuttajista on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:n kiltahuone Kerhis. Neljännen vuoden opiskelijoiden Teijo Kemppaisen (vas.) ja Jali Moilasen mukaan Kerhiksen sohva on mieluisa hengailupaikka.

 

Uusien kiltahuoneiden kustannukset tiedekunnille

Opiskelijoiden ainejärjestöjen kiltahuoneet ovat olleet tilatyöryhmissä paljon tapetilla. Esimerkiksi kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat toivoisivat saavansa muuton myötä oman kiltahuoneen.

”Olemme tähän asti joutuneet jakamaan kiltahuoneemme [musiikkikasvatuksen ainejärjestö] Mukavan ja [varhaiskasvatuksen ainejärjestö] Lastarien kanssa. Lisäksi nykyisellä kiltahuoneella ei saa juuri viettää jäsenistön kanssa aikaa, koska se sijaitsee henkilökunnan käytävällä, jossa halutaan työrauhaa”, Motivan puheenjohtaja Tuomas Soini toteaa.

Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.

Tilapäällikkö Arto Haverisen mukaan kiltatiloja tullaan “totta kai” järjestämään, mutta niiden  lopullinen sijainti on vielä mysteeri.

”Ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tiedekuntia jonnekin päin yliopistoa. Suunnittelu on vielä niin kesken, että en osaa ennustaa tarkemmin. Mutta varmasti johonkin tulee jotakin”, Haverinen kertoo.

Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.

”Tilamitoituksessa pyritään mahdollisimman hyvään tasapuolisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan myös tilojen yhteiskäyttöön kaikkien kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. [Kiltahuoneiden] Sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä”, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo.

Tilatyöryhmien opiskelijajäsenten ylläpitämän Facebook-yhteisön tietojen mukaan humanistinen tiedekunta olisi saamassa uusiin tiloihinsa tällä haavaa ainakin 3-4 kiltahuonetta. Vastaisuudessa myös Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila katsotaan kiltahuoneeksi.

Koska tulevien kiltahuoneiden koko lasketaan läsnäolevien opiskelijoiden määrään perustuvalla kaavalla, kahvilan tarvitsemat neliöt tulevat täten olemaan pois tiedekunnan muiden kiltahuoneiden tiloista.

Sekä Humus-kahvila että humanistisen tiedekunnan kiltahuoneet tulevat sijoittumaan Geokadun ensimmäiseen kerrokseen.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kiltahuoneista taas tiedetään, että niitä varten ollaan saamassa aiempaa huomattavasti enemmän tilaneliöitä. Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden kahvila OLOhuoneelle on lisäksi suunniteltu erillistä tilaa kiltahuoneiden läheisyydestä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden kiltahuoneiden tulevaisuus on herättänyt opiskelijoissa huolta. Oma kiltis on tärkeä osa opiskelijan arkea: kiltiksillä hengaillaan, luetaan tentteihin, torkutaan ja kahvitellaan. Kuvan kahvikarhu Suman Kerhikseltä.

Kuka tarvitsee oman työhuoneen?

Tilapäällikkö Arto Haverinen ei osaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, minkälaiset uudet opiskelutilat käytännössä tulevat olemaan.

”Sitä juuri näissä työryhmissä mietitään. Tässä pitää ajatella 5-15 vuotta eteen päin: minkälaista opetus tulee olemaan ja minkä kokoisia ryhmiä silloin on?”

”Varmasti tulee olemaan pienempiä, monikäyttöisempiä ja ryhmätyötyyppisiä tiloja. Maaliskuun loppupuolella varmaan saamme nähdä ensimmäisiä suunnitelmia.”

Uusissa tiloissa ei myöskään pitäisi olla sisäilmaongelmia. Haverisen mukaan ongelmia ei ole yliopistolla ylipäätään ilmennyt muualla kuin logopedian vanhoissa tiloissa.

”Tiedekuntien uusissa tiloissa ei ole havaittu tällaisia ongelmia. Ainoastaan logopedian vanhat tilat ovat työllistäneet meitä, ja sieltä siirsimme käyttäjät kirjastoon evakkoon. Sinne on tulossa peruskorjaustason korjaukset ennen Oamkin muuttoa, mutta se on Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Oamkin välinen asia.”

Haverinen sanoo, että henkilökunnan omia työhuoneita puolestaan vähennetään, koska niin kutsutuilla monitilaratkaisuilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä.

”Se on se nykytrendi. Useampi henkilö voi käyttää siis samoja tiloja verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma työhuone, joka on yhden henkilön käytössä vaikka tämä henkilö olisi kolme kuukautta ulkomailla.”

Haverisen mukaan toimistojen monitilaratkaisut kuitenkin mahdollistavat myös kahdenkeskiset keskustelut.

”Silloin pitää käyttää vetäytymistiloja. Tämähän vaatii työskentelemiseltä uutta tapaa ja muiden huomioimista enemmän. Käytettävissä on paljon muitakin tiloja kuin vain se oma huone ja yhteinen kahvitila.”

Haverinen kuitenkin huomauttaa, että joillekin henkilökunnan jäsenille tulee uusissa tiloissa olemaan omat työhuoneet. Tiedekuntien ja yksiköiden päätettäväksi jää, kuka sellaisen jatkossa tarvitsee.

Eetu Halonen

Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen

Lue lisää: