Yt-neuvottelut herättävät huolta työntekijöissä ja opiskelijoissa – ”Rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon, koulutuspalveluiden ja tietohallinnon henkilökunta sekä laboratorioiden tukihenkilöstöä. Henkilöstöjärjestöjen mukaan tukihenkilöstöstä leikkaaminen vaikeuttaa merkittävästi opetukseen ja tutkimukseen keskittymistä. ”Keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä”, sanoo pääluottamusmies Annamari Markkola.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston keskiviikkoiset yt-uutiset herättävät työntekijöissä huolta työssä jaksamisesta ja ajan riittämisestä.

Pelkona on, että tukihenkilöstöstä leikkaaminen kasvattaa tutkijoiden ja opettajien hallinnollista työtaakkaa entisestään.

Paperisota taas on pois varsinaisesta työstä, tieteen tekemisestä.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan Oulun yliopisto tekeekin virheen leikatessaan jo ennestään supistettua tukihenkilöstöä.

”Tehtävä työ ei leikkauksilla vähene, se vain siirtyy nyt muille henkilöille. Opettajien ja tutkijoiden työajasta jo nyt osa menee ihan muuhun, mitä on ajateltu. Sitä myötä tutkimus ja jatko-opinnot viivästyvät, ja juuri näitä asioita mitataan taas rahoitusta myönnättäessä”, sanoo Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Tätä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki perusteli Oulun ylioppilaslehden haastattelussa halulla mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

Huoltoinsinöörinä työskentelevän Tervolan mukaan vaikutus on päinvastainen: tukihenkilöstöstä leikatessa vaikutukset näkyvät raskaasti tutkimuksessa ja opetuksessa, kun muun muassa hallinnollinen työ ja laboratorioiden tukitehtävät siirtyvät yhä enemmän yliopisto-opettajien ja tutkijoiden harteille.

”Professoriliittokin on ollut aiheesta jo huolissaan: seitsemän tonnin kuukausipalkalla professori tekee sihteerin työtä. Tuntuu, ettei hallinto oikein ymmärrä tätä, vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain sitä, että opetukseen tai tutkimukseen ei saa puuttua.”

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo yllättyneensä siitä, että neuvottelut koskevat pelkästään muuta henkilöstöä, onhan heidän ryhmästään leikattu jo aiemmilla yt-kierroksilla.

Edelliset yt-neuvottelut Oulun yliopistossa käytiin keväällä 2014. Tuolloin yliopistolta lähti irtisanomisten, eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisuuksien päättämisten seurauksena 122 työntekijää. Heistä suurin osa (88 työntekijää) kuului tutkimusta ja opetusta tukevaan henkilöstöön.

”Jotta opettajat ja tutkijat pystyisivät keskittymään ydintehtäviinsä, heille tulisi taata siihen mahdollisuus. Tukipalvelutehtäviä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vastuulle. Kuinka paljon nämä tehtävät kuormittavat tulevaisuudessa?” Lehtosaari kysyy.

Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan ilmoitettu vähennystarve kuulostaa suhteettoman suurelta.

”Neuvottelujen kohteena on 900 henkilöä, joista tarkoituksena on vähentää enintään 100 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa joka yhdeksättä muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Se on niin paljon, ettei sitä oikein pysty hahmottamaankaan, lähes yhden pienen tiedekunnan henkilöstön verran. Mietinkin sitä, rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Kärsiikö tulos henkilöstöleikkauksista?

Yliopiston yt-neuvottelut ovat kova pala myös opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehen Annamari Markkolan mukaan tieto yt-neuvotteluiden aloittamisesta tuli melkoisena yllätyksenä.

”Meillä on kuitenkin säästetty niin raivokkaasti, ja nokka on saatu pinnalle monessa tiedekunnassa, tulos on parantunut.”

Markkolan mukaan henkilöstö on pienentynyt ilman irtisanomisiakin: eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä eikä määräaikaisten työsopimuksia ole jatkettu

”Sen vuoksi opetus jakaantuu yhä pienemmälle joukolle. Joka puolelta viesti on ollut se, että keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä.”

Ekologian ja genetiikan yksikössä yliopistotutkijana ja biologian tutkinto-ohjelmavastaavana toimivan Markkolan mukaan tutkinto-ohjelmia tukevia koulutussuunnittelijoita on jo nyt liian vähän.

Samoin esimerkiksi lääketieteen, biologian ja biokemian aloilla opetus- ja tutkimustyössä avustavan laboratoriohenkilökunnan rooli on tärkeä.

”Jos tukihenkilöstöä joudutaan vähentämään, se vaikuttaa voimakkaasti tulokseen, tutkimuksen ja julkaisujen tekemiseen ja opinnäytetöiden valmistumiseen. Opettajilla ja tutkijoilla tulee myös olemaan entistä vähemmän aikaa hankkia jatko-opiskelijoilleen ja yksiköilleen täydentävää rahoitusta.”

Yt-uutiset puhututtavat myös opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY julkaisi torstaina 19.1. kannanoton, jossa ylioppilaskunta ilmaisee huolensa ohjaus- ja tukipalveluiden laadusta ja riittävyydestä.

”Erityisesti koulutus- ja kirjastopalvelut ovat keskeisiä tuloksellisuuden tukipalveluja koko yliopistolle, puhumattakaan yksittäisestä opiskelijasta. Valtakunnallisessa vertailussa nämä ovat jo nyt niukasti resursoituja. Tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa väistämättä opetukseen, tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä ydintehtäviinsä”, hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.

OYY kritisoi myös sitä, että neuvotteluista on päätetty puhelinkokouksessa, jossa päättävässä asemassa olevat henkilöt eivät ole päässeet keskustelemaan asiasta vuorovaikutuksellisesti ja kasvokkain. Ylioppilaskunnan mielestä yliopiston hallituksen päätöksentekoa tulee tukea mahdollistamalla riittävä aika ja määrä kokouksia.

YHL: Budjettipaineita ei ole

Oulun yliopiston mukaan yt-neuvotteluiden syynä on yliopiston rahoituksen väheneminen. Suomen hallitus on leikannut yliopiston rahoituksesta vuosina 2015 – 2017 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Tammikuussa käynnistyvien neuvotteluiden tavoitteena on leikata yliopiston kokonaiskustannuksista vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan vähennys toteutettaneen juuri henkilöstökuluja vähentämällä. Henkilöstökustannusten osuus Oulun yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

YHL:n kantana on, että budjettipaineita Oulun yliopiston henkilöstöleikkauksiin ei ole. Raimo Tervola pitääkin neuvotteluiden aloittamista näin alkuvuonna huonona ratkaisuna, turhana kiirehtimisenä.

Hän sanoo olevansa melko varma siitä, että Oulun yliopiston vuoden 2017 lopullinen tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.

”Viime vuoden tulosennuste on 11 kuukauden perusteella reilusti ylijäämäinen. Miksei tätä ylijäämää käytetä menojen paikkaamiseen tänä vuonna? Lähtökohtaisesti pidän pelkän budjetin perusteella alkuvuodesta tehtyjä päätöksiä pelkkänä arvailuna. Vuosien 2010 ja 2014 yt-kierrosten jälkeen huomattiin yliopiston tuloksen olevan lopulta ylijäämäistä jopa useilla miljoonilla. Budjetointi on toki aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on yliopistomaailmassa.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Seinistä säästäminen ei riittänyt – Oulun yliopisto käynnistää yt-neuvottelut

Oulun yliopisto käynnistää muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut voivat johtaa työntekijöiden irtisanomisiin, lomautuksiin tai osa-aikaistamisiin. Arvioitu vähennystarve on enintään 70 henkilötyövuotta. Mahdolliset toimenpiteet koskevat enintään sataa työntekijää. Yt-neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 900 työntekijää kaikissa yliopiston yksiköissä. Neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon ja tietohallinnon henkilökunta. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on […]

Oulun yliopisto käynnistää muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut voivat johtaa työntekijöiden irtisanomisiin, lomautuksiin tai osa-aikaistamisiin.

Arvioitu vähennystarve on enintään 70 henkilötyövuotta. Mahdolliset toimenpiteet koskevat enintään sataa työntekijää.

Yt-neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 900 työntekijää kaikissa yliopiston yksiköissä. Neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon ja tietohallinnon henkilökunta.

Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on neuvotteluiden ulkopuolella. Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan syynä tälle on halu mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

”Toki kyse on henkilökunnasta, joka mahdollistaa opettajien ja tutkijoiden tuottaman hyvän tuloksen. Heidän tekemänsä työ on äärimmäisen arvokasta. Nyt lähdetään katsomaan säästöjä palveluiden tehostamisen kautta, pystytäänkö rakentamaan järjestelmä niin, että se palvelisi opettajia ja tutkijoita nykyistä edullisemmin.”

Yt-neuvotteluiden syynä on Oulun yliopiston rahoituksen väheneminen.

Suomen hallituksen yliopistojen rahoitukseen kohdistamien leikkausten vuoksi Oulun yliopiston rahoitus pienenee vuonna 2017 edellisvuodesta 2,8 miljoonalla eurolla.

Vuodelle 2016 rahoitus väheni taas edellisestä vuodesta 4,8 miljoonaa euroa, joten leikkaukset vuosina 2015 – 2017 ovat olleet yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Koulutusleikkausten aiheuttamia yt-neuvotteluja on käyty viime vuonna useassa Suomen yliopistossa.

Oulussa aiemmista säästöpaineista on selvitty tilankäyttöä tehostamalla.

Nyt seinistä säästäminen ei enää riittänyt.

”Viime vuoden 4,8 miljoonan euron säästöistä selvittiin ilman yt-neuvotteluita. Tälle vuodelle tulevista lisäsäästöistä ei selvitä seinistä säästämällä. Nyt ei ollut muita keinoja kuin lähteä tarkastelemaan henkilöstöä”, Niinimäki sanoo.

Henkilöstökustannusten osuus yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

Yt-neuvotteluiden käynnistämisestä päätettiin yliopiston hallituksen kokouksessa keskiviikkona 18.1. vuoden 2017 budjetin hyväksymisen yhteydessä.

Hallitus valtuutti rehtorin käynnistämään yliopiston palveluiden uudistamisen ja uudelleenorganisoinnin. Hallitus valtuutti rehtorin ryhtymään myös muihin tarvittaviin toimenpiteisiin operatiivisen alijäämän tasapainottamiseksi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kasvatustieteilijöille ja humanisteille uudet tilat tiedossa

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta siirtyvät keskelle Linnanmaan kampusta, Virransillan etelänpuoleiselle alueelle. He tarvitsevat uudet tilat, koska Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa kampukselle kyseisten tiedekuntien sekä eläinmuseon nykyisiin tiloihin. Kasvatustieteiden tiedekunta sijoittuu luonnontieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneisiin tiloihin ja osaan nykyisen kemian tiloista. Humanistinen tiedekunta sijoittuu nykyisiin tietojenkäsittelytieteiden sekä elektronioptiikan ja lähialueen tiloihin. Tietojenkäsittelytiede muuttaa vaiheittain Tietotalo […]

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta siirtyvät keskelle Linnanmaan kampusta, Virransillan etelänpuoleiselle alueelle. He tarvitsevat uudet tilat, koska Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa kampukselle kyseisten tiedekuntien sekä eläinmuseon nykyisiin tiloihin.

Kasvatustieteiden tiedekunta sijoittuu luonnontieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneisiin tiloihin ja osaan nykyisen kemian tiloista.

Humanistinen tiedekunta sijoittuu nykyisiin tietojenkäsittelytieteiden sekä elektronioptiikan ja lähialueen tiloihin. Tietojenkäsittelytiede muuttaa vaiheittain Tietotalo I:een, jossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan muut toiminnot jo sijaitsevat.

Päätöksen sijoitussuunnitelmasta tekivät siirtyvien tiedekuntien dekaanit 25. marraskuuta. Siirtyville tiedekunnille on haettu mahdollisimman toimivia ja yhtenäisiä tiloja Linnanmaan vapaina olevista tai vapautuvista tiloista.

Eläinmuseon tutkimus- ja näyttelytoiminnan siirtoa suunnitellaan kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. Entisessä Snellmanian kirjastossa sijaitseva talouspalveluiden palvelupiste siirtyy alustavan suunnitelman mukaan Telluksen yläpuolelle.

Muutot tapahtuvat vaiheittain vuosien 2017–2018 aikana.

Valitut sijoitusvaihtoehdot mahdollistavat toimivat, tiedekuntien erityispiirteet huomioivat sekä taloudelliset ja aikataulun kannalta järkevät tilaratkaisut.

Henkilöstö ja opiskelijat kutsutaan mukaan tilojen ideointiin ja suunnitteluun. Suunnittelu aloitetaan henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisillä ideointitilaisuuksilla, joissa määritellään yksikön ja opiskelijoiden tarpeet. Varsinaista hankesuunnittelua ja muutostyörakentamista varten yksikkö ja opiskelijat nimeävät yhdyshenkilöt tilaryhmiin.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat Linnanmaalle yhteiskampuksen vuosien 2019–2020 aikana.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Viikon 47 tutkijatapaaminen: Orgaanisen kemian oppiminen on kuin palapelin kokoamista

Oulun yliopiston vanhalla puolella liikkuva ei voi olla huomaamatta sen 70-lukulaisen kirkasta värimaailmaa. Siitä kokonaisuudesta huutomerkin lailla erottuu Kemiankadulla sijaitseva fluorinvalkoisena hohtava kemian opetuslaboratorio. Opetuslaboratorio remontoitiin viime vuonna, ja nykyaikaiset tilat ovat saaneet kiitosta sekä opiskelijoilta että henkilökunnalta. Labrapäivän aamuna opetuslaboratoriossa on keskittynyt tunnelma, kun toisen vuosikurssin kemianopiskelijat soveltavat teoriaa käytäntöön. Vetokaapeissa on valmistumassa biodieseliä. […]

TEKSTI Venla Tuohino

KUVAT Venla Tuohino

Oulun yliopiston vanhalla puolella liikkuva ei voi olla huomaamatta sen 70-lukulaisen kirkasta värimaailmaa. Siitä kokonaisuudesta huutomerkin lailla erottuu Kemiankadulla sijaitseva fluorinvalkoisena hohtava kemian opetuslaboratorio. Opetuslaboratorio remontoitiin viime vuonna, ja nykyaikaiset tilat ovat saaneet kiitosta sekä opiskelijoilta että henkilökunnalta. Labrapäivän aamuna opetuslaboratoriossa on keskittynyt tunnelma, kun toisen vuosikurssin kemianopiskelijat soveltavat teoriaa käytäntöön. Vetokaapeissa on valmistumassa biodieseliä. Harjoituksia valvoo synteettisen orgaanisen kemian tutkijatohtori Johanna Kärkkäinen.

Oulun yliopiston orgaanisen kemian tutkijatohtori Johanna Kärkkäinen, mitä orgaaninen kemia tiivistetysti on?

Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa, siinä tutkitaan erilaisten hiiliyhdisteiden rakenteita ja ominaisuuksia. Orgaanisessa kemiassa tehdään reaktioita, joissa orgaanisten yhdisteiden funktionaaliset ryhmät joko muuttuvat tai korvautuvat toisilla ryhmillä. Funktionaalisia ryhmiä ovat esimerkiksi hiilivedyt, alkoholit, aldehydit, ketonit ja amiinit. Ja alkoholeissa toiminnallinen ryhmä on hydroksyyli (-OH). Usein sanonkin, että kyse on orgaanisen kemian palapelistä, jossa osia voi sovittaa yhteen lukuisilla eri tavoilla.

Kertoisitko hieman työstäsi yliopistolla?

Tutkijatohtorin työhöni kuuluu myös opetus. Opetuksen osuus on 40 prosenttia työajasta. Juuri nyt on opetuksen suhteen työntäyteinen periodi. Opetan johdatus orgaaniseen kemiaan -kurssia lähes parisatapäiselle opiskelijajoukolle sekä tätä laboratoriokurssia, jossa opiskelijat pääsevät itse tekemään orgaanisen kemian reaktioita. Samalla tulevat tutuksi orgaanisen kemian työmenetelmät. Tänään opiskelijat valmistavat biodieseliä rypsiöljystä ja metanolista emäskatalysointimenetelmällä.

Tutkimustyössäni, yhdessä Katja Lappalaisen kanssa, olemme viime aikoina keskittyneet luonnontuotteiden kuten tärkkelyksen kemialliseen modifiointiin. Mielestäni luonnonmateriaalien hyödyntäminen on kiinnostavaa. Olemme täällä käyttäneet esimerkiksi opiskelijaravintolan perunankuorijätettä, josta olemme saaneet tärkkelystä. Muunneltua tärkkelystä voidaan teollisuudessa mahdollisesti käyttää vedenpuhdistusmateriaalina, eli kemiantutkimuksella on rooli myös kestävien ratkaisujen kehittämisessä.

Mikä opetustyössä on mielestäsi palkitsevinta? Millaista orgaanisen kemian opetus on?

Työ on monipuolista ja mukavaa. Opettajana pääsen keskustelemaan ja ohjaamaan. Yksilöohjauksen määrä kasvaa, mitä pidemmälle opiskelija opinnoissaan etenee. Lisäksi olen toisena ohjaajana kahdessa eri väitöskirjassa. Toisessa väitöskirjassa juurikin pyritään valmistamaan tärkkelyksestä vedenpuhdistusmateriaaleja, ja toisessa puolestaan valmistetaan biomassasta ensin sokereita ja niistä edelleen korkean lisäarvon tuotteita.

Ensimmäisen vuosikurssin aikana perehdytään keskeisiin orgaanisiin yhdisteisiin, niiden ominaisuuksiin, reaktiivisuuteen ja reaktiomekanismeihin. Reaktiomekanismeilla kuvataan sidosten hajoamista ja uudelleen muodostumista reaktion tapahtuessa, ja niiden ymmärtäminen on tärkeä osa orgaanista kemiaa. Toisen vuosikurssin kanssa opittua teoriaa päästään soveltamaan käytännössä.

Orgaanisen kemian laboratorioharjoitukset jatkuvat vielä kolmantena opiskeluvuotena. Samoihin aikoihin opiskelijat aloittavat kandidaatintutkielmakurssin. Silloin kemian eri tutkimusalat esittelevät omaa tutkimustaan ja tarjoavat kandinaiheita. Viime vuodet ovat osoittaneet, että kahden ensimmäisen vuoden aikana suurimmalle osalle opiskelijoista alkaa hahmottua, mihin he haluavat syventyä kemian opinnoissaan.

Olet Oulun yliopiston kasvatti ja väitellyt tohtoriksi vuonna 2007. Mitä tutkit väitöskirjassasi?

Väitöskirjassa valmistettiin erilaisia ionisia nesteitä, tutkittiin niiden ominaisuuksia ja sopivimpia käytettiin iso-okteenin valmistusreaktiossa. Ioniset nesteet koostuvat anionista ja kationista eli ne ovat suoloja, aivan kuin ruokasuola (NaCl). Ionisen nesteen sisältämät ionit ovat isoja ja usein orgaanisia yhdisteitä ja tämän vuoksi ne ovatkin huoneenlämpötilassa nesteitä. Ionisilla nesteillä on monia hyviä ominaisuuksia verrattua tavallisimpiin orgaanisiin liuottimiin ja yksi niistä on haihtumattomuus.

Väitöskirjatutkimuksen aikana kävin tutkijavaihdossa Belfastissa Queen’s Universityssa, jossa on tunnettu ionisten nesteiden tutkimuslaboratorio, ja se oli hyvä kokemus. Nyt toimin täällä kemialla Erasmus-koordinaattorina ja kannustan meidän opiskelijoita lähtemään ulkomaille joko vaihtoon tai harjoitteluun.

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän maisteriohjelman kasvatti, graduntekijä ja skeptikko.

Lue lisää:

SYK on avoin vuokralaisille – ”Olisi mahtavaa, jos Linnanmaalla olisi oma panimo”

Oulun yliopisto on avannut ovensa Subwaylle ja Terveystalolle. Uusien vuokralaisten hankinta on tällä hetkellä jäässä Oulun ammattikorkeakoulun muuttosuunnitelmien vuoksi. Tilat omistava Suomen Yliopistokiinteistöt suhtautuu vuokralaisiin varsin vapaamielisesti: tulevaisuudessa Linnanmaalla voi toimia vaikka oma kampusbaari.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Joel Karppanen

Tänä syksynä moni Oulun yliopiston opiskelija on yliopistolle tullessaan hätkähtänyt edessään siintävää näkyä. Hetkinen –  humanistisen tiedekunnan vaaleaa kiviseinää koristavatkin Subwayn ja Terveystalon logot!

Yritysmaailma logoineen, brändiväreineen ja mainoslakanoineen onkin yhä näyttävämmin esillä kaikissa maan yliopistoissa. Yksi tuore esimerkki yritysten ja yliopistojen välien lämpenemisestä on Tampereen teknillisen yliopiston kampuksen keskelle rakennettu Kampusareena.

Yli 16 000 neliön uudisrakennusta kuvataan yliopiston sivuilla ”tieteen, tutkimuksen ja teknologian keskipisteeksi”, jonka tiloista irrotetaan yrityksille noin 40 prosenttia, liiketiloiksi 10 prosenttia ja yliopistolle loput 50 prosenttia. Viime syksynä avatun Kampusareenan vuokralaisia ovat muun muassa Nokia Technologies ja Huawei.

Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) rakennuttama ja omistama Kampusareena antaa osviittaa siitä, miltä Oulun yliopisto voi tulevaisuudessa näyttää.

”Kampusareena on hyvä testiympäristö, josta voimme katsoa mallia. Tarkoitus ei ole tehdä siitä yksi yhteen -kopiota, vaan jatkojalostaa sitä eri kampuksille sopivaksi”, sanoo Seppo Wiik, SYKin Oulun kampusmanageri.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy perustettiin vuonna 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä. Aiemmin Senaatti-kiinteistöjen omistamat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan, Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle.

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

Oulun yliopistonkin tilojen omistaja on SYK, ei yliopisto. Seppo Wiikin mukaan oikeus SYKin kiinteistöjen vuokralaisista päättämiseen on yhtiöllä itsellään.

”Asiasta keskustellaan tietysti myös yliopiston johdon kanssa, mutta SYKillä on täysi vapaus valita kampukselle tulevat yritykset.”

 

Oamk täyttää tyhjiä neliöitä

Neliöiden puolesta Linnanmaalle mahtuisi monta uutta vuokralaista. Kampuksella on tyhjää tilaa tällä hetkellä noin 5000 neliötä. Vuodenvaihteessa Linnanmaan lounaiskulmasta vapautuu vielä 10 000 neliötä tilojen tehostamistoimenpiteiden seurauksena.

Osan tyhjistä neliöistä haukkaa Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), jonka Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kampukset muuttavat Linnanmaalle vuonna 2019. Oamk vuokraa toiminnalleen SYKiltä noin 23 000 neliön tilat.

Seppo Wiikin mukaan SYKin linjana on, ettei uusia yritysneuvotteluita Linnanmaalla aloiteta, ennen kuin Oamkin tarvitsema tilakokonaisuus on selvillä.

”Tilatarve on selvillä kuitenkin pian, joten neuvotteluja voidaan jatkaa jo ennen vuodenvaihdetta.”

Seppo Wiik uskoo kahden korkeakoulun kampuksen olevan yrityksen näkökulmasta houkutteleva.

”Kyse on kuitenkin yhteensä 20 000 opiskelijasta, joka on jo pienen kaupungin verran.”

SYK ei sanele yritysvuokralaisille erityisiä ennakkoehtoja. Wiikin mukaan Linnanmaalle ovat tervetulleita hyvin monenlaiset yritykset pienistä kampaamoista isoihin teknologiajätteihin.

Ilmeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat ne firmat, jotka hyödyntävät yliopistoa tutkimus- ja kehitystyössään.

Suunnitelmissa on tarjota lisää työhuoneita myös paikallisille start up -yrityksille. Työtiloja kaavailtiin ensin vanhoihin biologian laitoksen tiloihin, mutta etsintä pistettiin hetkeksi tauolle Oamkin muuttoilmoituksen myötä­­.

”Tilaa start up -yrityksille löytyy kyllä. Lisäksi lounaiskulmasta on vapautumassa iso alue, johon voidaan ottaa isojakin toimijoita.”

Yliopiston ovat avoinna myös tavallisille palveluyrityksille, kuten parturi-kampaamoille ja hierojille.

”Ajatuksena olisi se, että Linnanmaasta muodostuisi opiskelijalle niin hyvä kokonaisuus, ettei sieltä palveluiden perässä tarvitsisi lähteä keskustaan”, Wiik visioi.

 

Panimokaan ei olisi pahitteeksi

Tähän asti Linnanmaalla toimineet ravintolat ovat olleet pääasiassa yhden omistajan hallussa.

Nyt kampuksella toimii kolme ravintola-alan yritystä: Uniresta, Fazer Food Services ja Subway.

Toisin kuin Fazer, Subway ei tullut yliopistolle kilpailutuksen kautta.

”Yliopisto halusi, että Linnanmaalle tulisi yrityksiä muutenkin kuin kilpailutuksen kautta. Tällä haluttiin antaa vähän erilaista tarjontaa”, Seppo Wiik perustelee.

Onko tässä maailmassa mikään bisnes yliopistolle täysin sopimaton? Sopisiko keskusaulan kupeeseen esimerkiksi tupakkakauppa, peliluola tai strippibaari?

Wiik ei tyrmää mitään bisnesideaa ennakkoon.

”Edellä mainittujen sijoittumisesta yliopistoalueelle kuitenkin käydään perinpohjainen keskustelu ensin yliopiston kanssa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi kampusbaaria hän pitää vain mainiona ideana, mikäli oikea toimija löytyy. Asiasta on jo keskusteltu hallintojohtaja Essi Kiurun kanssa.

”Minusta olisi oikein mahtavaa, jos Linnanmaalle saataisiin oma panimo, joka tekisi opiskelijoille olutta mieltymysten mukaan. Se olisi loistava idea.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kärsiikö koulutus rahoitusmallin uudistusten vuoksi?

Yliopistojen rahoitusmallia viilataan ensi vuodesta alkaen. Yliopistoille vuosittain jaettavasta 1,6 miljardin euron potista jaetaan vuoden 2017 alusta alkaen entistä enemmän strategiaperusteiseen rahoitukseen suoran tutkimus- ja koulutusrahoituksen kustannuksella. Yliopistojen rahoitusmallissa koulutukselle jaetaan tällä hetkellä 41 prosenttia ja tutkimukselle 34 prosenttia koko kakusta, mutta ensi vuoden alusta koulutus saa 39 prosenttia ja tutkimus 33 prosenttia rahoituksesta. Muiden […]

Yliopistojen rahoitusmallia viilataan ensi vuodesta alkaen. Yliopistoille vuosittain jaettavasta 1,6 miljardin euron potista jaetaan vuoden 2017 alusta alkaen entistä enemmän strategiaperusteiseen rahoitukseen suoran tutkimus- ja koulutusrahoituksen kustannuksella.

Yliopistojen rahoitusmallissa koulutukselle jaetaan tällä hetkellä 41 prosenttia ja tutkimukselle 34 prosenttia koko kakusta, mutta ensi vuoden alusta koulutus saa 39 prosenttia ja tutkimus 33 prosenttia rahoituksesta. Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden rahoitusosuus nousee puolestaan merkittävästi: 25 prosentista 28 prosenttiin.

Mistä yleisistä lähtökohdista käsin Oulun yliopisto päättää sisäisestä rahanjaostaan, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki?

”Oulun yliopiston hallitus on linjannut, että olemme tiedekorkeakoulu, joka menestyy kansainvälisesti tutkimuksessa. Sitä kohti on menty ja viime vuonna esimerkiksi julkaisujen määrä nousi 15 prosenttia.

Mielestäni rahanjakomallimme on kannustava, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. Oikeudenmukainen ja kannustava se on sillä tavalla, että siinä palkitaan tuloksen mukaan. Läpinäkyvä se on niin, että kerromme, miten rahat jakautuvat minnekin.”

Onko oikein, että yliopiston johto vaikuttaa valtiolta tulevan rahan suuntaamiseen?

”Jotenkin rahat on ohjattava käyttöön. Ja rahoitus on ainoa tapa, jolla me voimme ohjata toimintaa hallituksen vahvistaman strategian suuntaan. Emme me yliopiston johdosta tietenkään osaa sanoa professoreille tai tutkijoilla että, tehkää niin tai tehkää näin, vaan he ovat asiantuntijoita kukin omalla alallaan.”

Valtion rahanjakomallissa koulutuksen rahoitusta supistetaan prosentuaalisesti eniten. Näkyykö tämä Oulussa opetuksen laadun huononemisena?

”Koulutuksen rahoituksessa on tärkeää huomata, että huomioimme, että eri alojen opetuksen järjestäminen voi kovastikin vaihdella kustannuksiltaan. Meidän täytyy kaikissa tapauksissa varmistaa, että opetukseen löytyy tarvittavat rahat. Ja sen myös varmistamme. Rahoitusmallin kulmakivi on se, että tiedekunnissa koulutus resursoidaan ensimmäisenä.

Ei-tieteellisten julkaisujen rahoitus muuttuu Oulussa radikaalisti. Miksi?

”Meillä on jostain syystä ollut tapa, jossa 4 prosenttia yliopiston mallilla jakamasta rahoituksesta on mennyt ei-tieteellisille julkaisuille riippumatta siitä, että kuinka paljon rahaa niiden perusteella on saatu. Olemme katsoneet, että se ei ole perusteltua. Emme kuitenkaan halua luopua ei-tieteellisten julkaisujen rahoituksesta, koska joillakin tieteenaloilla osa vaikuttavuudesta syntyy niiden kautta.”

Tarkoitatko erityisesti humanistista tiedekuntaa?

”Kyllä, humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteen tiedekunta ovat saaneet tuosta potista suurimman osan.”

Tätä päätöstä ja sen aiheuttamaa kehitystä on kritisoitu kovin sanoin. Esimerkiksi sosiologian professori Vesa Puuronen kommentoi Kalevaan (7.10.) kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa, että teknisiä aloja suositaan rahanjaossa törkeästi esimerkiksi humanistisen alan kustannuksella. Miten vastaatte kritiikkiin?

”Mielestäni käytäntö jakaa neljä prosenttia ei-tieteellisille julkaisuille on ollut epäoikeudenmukaista, suorastaan virhe. Uusitussa mallissa ei mitenkään suosita teknisiä aloja, eikä mitään tiedekuntaa jätetä pulaan. Rahoitamme muutoksessa kohtuuttomasti hävinneitä strategisella kehittymisrahoituksella vaikeiden aikojen yli. Puurosen kirjoitus oli faktoiltaan virheellinen. Ehkä sillä yritettiin jotenkin painostaa johtoa.”

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: