Viikon 11 tutkijatapaaminen: Pähkinäsaaren rauhan tulkintojen äärellä

Lähes 700 vuotta sitten solmittu rauhansopimus on rakentanut kansallista identiteettiämme. Samu Sarviahon tutkimuksessa pureudutaan suomalaisiin historiankäsityksiin.

TEKSTI Hanna Talikka

KUVAT Hanna Talikka

Aate- ja oppihistorian tohtorikoulutettava Samu Sarviaho, mitä meneillään oleva väitöstutkimuksesi käsittelee?

Tarkastelen väitöskirjassani vuonna 1323 solmittua Pähkinäsaaren rauhaa ja sen rajaan liittyviä käsityksiä. Tutkin, miten Pähkinäsaaren rauhaa on käsitelty erityisesti suomalaisessa historiantutkimuksessa 1800- ja 1900-luvuilla, ja miten tutkimuksessa esitetyt käsitykset ilmenevät Suomen historian yleisesityksissä, kuten oppikirjoissa ja paikallishistorioissa.

Miksi juuri Pähkinäsaaren rauha?

Se on pohjoismaisen ja erityisesti suomalaisen historiantutkimuksen kiistellyimpiä aihepiirejä. Pähkinäsaaren rauhaa on Suomessa tutkittu paljon. Kiistojen ja rauhaan liittyvien käsitysten tutkiminen kertoo paljon suomalaisen historiatieteen luonteesta. Pähkinäsaaren rauhaan liittyvillä käsityksillä on rakennettu myös suomalaisten kansallista identiteettiä.

Mistä historiankäsitykset oikein muodostuvat?

Historiankäsityksen muodostuminen on monitahoinen ja jatkuva prosessi. Koulun historianopetus on keskeisessä osassa muokkaamassa historiankäsitystämme. Myös historiallinen fiktio, kuten historialliset romaanit vaikuttavat. Tämän lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi poliittiset näkemykset.

Miksi niiden tutkiminen on tärkeää?

Historiankäsitykset ovat hyvin olennainen osa jokaisen ihmisen identiteettiä. Ne vaikuttavat siihen, miten toimimme yhteiskunnassa.

Mitä Pähkinäsaaren rauha merkitsee nykypäivän ihmiselle?

Se vaihtelee alueittain ja henkilöittäin. Monissa suuremmat ihmisjoukot tavoittavissa teoksissa Pähkinäsaaren rauha esitetään vieläkin aikakausien välisenä rajana. Siihen mennessä varhainen ”Suomi” oli liittynyt tai liitetty Ruotsiin ja roomalaiskatolilaiseen kirkkoon. Hyvin yleinen on myös näkemys, jonka mukaan rauhassa solmittiin Suomen ensimmäinen Pohjanlahdelle kulkenut itäraja. Nämä käsitykset ovat vanhoja ja palautuvat 1800-luvun keskivaiheille.

Tuon tuosta törmää nykyään suomalaisessa julkisessa keskustelussa myös väitteeseen, jonka mukaan Pähkinäsaaren rauhan raja olisi merkittävä vielä nykyäänkin jonkinlaisena itä- ja länsisuomalaisten jakajana. Se on kuitenkin kyseenalainen väite, joka ei perustu syvälliseen Suomen maantieteen tai asutushistorian tuntemukseen.

Hanna Talikka

Tiedeviestinnän opiskelija, joka käyttää historiankirjoja self help -oppaina ja haluaa oppia joka päivä jotain uutta. Instagram: @hannnamar.

Lue lisää:

Viikon 10 väitös: Proteiinitutkimus valottaa hermoston toimintaa

P2-proteiini on keskeinen hermoston toiminnalle, mutta sen toiminta on vielä verrattain tuntematonta. Saara Laulumaa selvitti väitöstutkimuksessaan P2:n ominaisuuksia.

TEKSTI Essi Oikarinen

KUVAT Essi Oikarinen

Kun sähköjohdon kuori on ehjä ja rispaantumaton, kulkee sähkö sen suojissa turvallisesti ja tehokkaasti. Hieman samoin toimii myös selkärankaisen hermosto, missä värikkään muovin sijaan viestejä kuljettavat aksonit on ympäröity myeliini-nimisellä aineella.

Jos myeliinikuori vaurioituu, hermoimpulssit hidastuvat. Tämä aiheuttaa esimerkiksi kömpelyyttä, kun liikekäskyt kulkevat lihaksiin hitaasti. Vakavimmillaan kyse on sairaudesta, esimerkiksi perinnöllisestä motosensorisesta neuropatiasta (HMSN). Oireita ovat kävelyepävarmuus ja kompastelu.

Myeliinikuoren yksi tärkeä ainesosa ovat myeliiniproteiinit. Yksi näistä on nimeltään P2, jonka tutkimiseen Saara Laulumaa on keskittynyt viime vuodet.

”Tutkimukseni on luonteeltaan perustutkimusta. Joissain tapauksissa suurin osa hermostoa ympäröivän myeliinikuoren proteiinista on P2-proteiinia, eli se on erittäin keskeinen hermoston toiminnan kannalta. Sen rakenne tunnetaan, mutta toiminnasta ei tiedetä vielä juurikaan.”

Proteiinitutkimus vei Laulumaan Oulun biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan lisäksi Hampuriin tutkimusryhmän luokse sekä Grenobleen yhteen maailman johtavista neutronitutkimuskeskuksista.

Tutkimuksessaan Laulumaa muun muassa tuotti P2-proteiinista laboratoriossa erilaisia variaatioita eli pistemutantteja, joissa tiettyjä proteiinin ominaisuuksia oli muunneltu. Laulumaa tarkasteli eroja eri proteiiniversioiden toiminnassa. Selvisi, että P2 muun muassa vakauttaa myeliinin kalvorakennetta ja auttaa kalvojen kerrostumista.

”Kun P2:n tarkat tehtävät myeliinikuoressa tunnetaan, voidaan ymmärtää sen puutteen aiheuttamien sairauksien syntyä, ja siten joskus löytää näihin sairauksiin hoitokeinoja.”

Saara Laulumaa väitteli Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta 29.2.2016.

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue lisää:

Viikon 10 tiedejulkaisu: Suurempi kaupunki, liikkuvammat työntekijät

Työpaikan vaihtaminen teknologia-alalla on sidoksissa myös maantieteellisiin ominaisuuksiin, selviää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun uudesta tutkimuksesta. Työpaikkatutkimus pohjustaa innovaatiokeskustelua.

TEKSTI Essi Oikarinen

KUVAT Essi Oikarinen

Työntekijän vaihtaessa työpaikkaa myös osaaminen siirtyy yrityksestä toiseen ja syntyy innovaatioita.

Työpaikan vaihtamisella on yhteyksiä myös alueen ja kaupungin ominaisuuksiin, selviää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Jaakko Simosen uusimmasta tutkimuksesta. Yhdessä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Sventon ja alankomaalaisen Groeningenin yliopiston professori Philipp McCannin kanssa hän selvitti suomalaisen teknologia-alan työntekijöiden liikkeitä.

”Teknologia-alan yrityksillä on taipumusta keskittyä maantieteellisesti. Oulun teknologiakeskittymä on hyvä esimerkki tästä”, Simonen taustoittaa tutkimusasetelmaa.

”Tutkimuksellamme pyrimme tuomaan aluenäkökulmaa innovaatiokeskusteluun.”

Tutkijat käyttivät matemaattisia malleja työvoiman liikkuvuuden mallintamiseen. Malleihin sisällytettiin tietoa sekä teknologia-alan piirteistä että kaupunkien ominaisuuksista. Kuinka erikoistunut kaupunki on high-tech-aloihin? Kuinka monipuolisesti eri alat ovat edustettuina alueella? Millainen on alueen palkkataso? Lisäksi malleissa oli mukana tietoa esimerkiksi väestöntiheydestä sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden määrästä.

Tutkijat löysivät viisi muuttoliiketyyppiä. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että yritysten keskittyminen samalle alueelle lisää työntekijöiden liikkuvuutta näiden yritysten välillä. Tämän totesi myös Simosen tutkijatovereineen. Esimerkiksi oululaiselle insinöörille firmasta toiseen vaihtaminen on helppoa, kun uuden kotikaupungin sijaan tarvitsee vain siirtyä viereiseen toimistotaloon. Alueelliset keskittymät houkuttelevat sekä yrityksiä että työntekijöitä.

Toisaalta selvisi, että mitä suurempi ja palveluiltaan monipuolisempi teknologiakeskittymä on, sitä enemmän aivovuotoa tapahtuu myös kaupungin ulkopuolelle muihin keskittymiin. Paraskaan yksittäinen kaupunki ei voi pidätellä innovaatioita ja osaavia työntekijöitä itsellään.

Tutkimuksen mukaan teknologia-alalla ei kuitenkaan muuteta rahan perässä. ”Alueellisella palkkatasolla ei näyttäisi oleva juurikaan vaikutusta ihmisten liikkuvuuteen korkean teknologian alalla”, Simonen kertoo.

Tutkimuksen julkaisi The Annals of Regional Science.

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue lisää:

Viikon 10 tutkijatapaaminen: Taskulamppusignaalia etsimässä

Radiotaajuustutkimukselle on myönnetty rahoitusta uuden mittalaitteiston hankintaan. Seuraavaksi mitataan 5G-ympäristöä.

TEKSTI Essi Oikarinen

KUVAT Essi Oikarinen

Älylaitteiden ja sovellusten yleistyessä verkon kapasiteetti loppuu jo muutamassa vuodessa. Kasvavat käyttäjä- ja datamäärät haastavat nykyiset verkot. Tulevaisuudenkuvat ovat tuttuja, ja vastaukseksi tarjotaan kymmeniä kertoja nykyistä nopeampaa ja tehokkaampaa 5G-verkkoa.

”Testiverkot ja muut antavat ymmärtää, että 5G on jo nurkan takana. Todellisuudessa näin ei aivan vielä ole”, radiotekniikan professori Aarno Pärssinen toppuuttelee.

Useat 5G-verkon tarvitsemat asiat ovat kyllä toteutettavissa jo olemassa olevan teknologian ja tietämyksen avulla. Esimerkiksi energiankulutus on yksi ratkaistavista kysymyksistä, ennen kuin uusi verkko on kaikkien saatavilla.

”Hehkulamppu katossa levittää valoa joka suuntaan. Jos valoa kuitenkin tarvitaan vain lukemiseen, ei ole erityisen tehokasta valaista koko huonetta. Monimutkaisessa 5G-järjestelmässä tällainen signaali olisi tuhlausta, joten nyt etsitään kattolampun sijaan taskulappumaista, kohdistettua signaalia. Tutkat käyttävät nykyisin hyvin samankaltaista tekniikkaa.”

Muun muassa tähän haasteeseen tartutaan seuraavina vuosina Oulun yliopiston Tietotalossa. Pärssisen johtama tutkimusryhmä sai tammikuussa Suomen rakennerahasto-ohjelmalta yli 300 000 euroa mittauslaitteiston päivittämiseen.

Uusien laitteiden ja päivitettyjen ohjelmistojen avulla Oulun radiotaajuustutkimuksen yksikössä aletaan kehittää elektroniikkaa, jolla tulevaisuuden 5G–signaaleja lähetetään ja vastaanotetaan tehokkaasti. Nykyinen laboratoriolaitteisto mittaa vain 4G-verkon käyttämiä matalia taajuuksia eli noin 6 gigahertsiin saakka, kun taas 5G-verkko hamuaa gigahertsitaajuuksille noin 20:stä ylöspäin.

Lue lisää 5G-verkosta: 5G tekee ympäristöstämme älykkään.

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue lisää:

Tutkimusmatkalla Oulun yliopistolla (VIDEO)

Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta kymmenessä tiedekunnassa ja useissa tutkimusryhmissä, -keskuksissa ja -yksiköissä. Oulun yliopistossa on jokunen huippuyksikkökin. Toimittajamme Laura kävi tutkimusmatkailemassa yliopistossamme tehtävän tutkimuksen maailmassa. Katso videolta, mitä uutta hän oppi.

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Luentosarja: Suomalaisuus murroksessa

Kuinka kauan kestää Euroopan hullu vuosi? Talouskriisi, pakolaisten ja siirtolaisten joukot ja poliittiset jännitteet ravisuttavat eurooppalaisuutta, kansallisia identiteettejä ja turvallisuudentunnetta sekä luovat uhkakuvia. Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata mittavaa kymmenen luennon sarjaa Oulussa kevätkaudella 2016. Suomalaisuus murroksessa: nykyhetki ja historia dialogissa -luentosarjassa asiantuntijat pääasiassa Oulun yliopistosta käsittelevät ajankohtaisia Eurooppaa koskevia kysymyksiä historiatieteiden näkökulmista. Luennoilla käsitellään […]

Kuinka kauan kestää Euroopan hullu vuosi? Talouskriisi, pakolaisten ja siirtolaisten joukot ja poliittiset jännitteet ravisuttavat eurooppalaisuutta, kansallisia identiteettejä ja turvallisuudentunnetta sekä luovat uhkakuvia.

Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata mittavaa kymmenen luennon sarjaa Oulussa kevätkaudella 2016. Suomalaisuus murroksessa: nykyhetki ja historia dialogissa -luentosarjassa asiantuntijat pääasiassa Oulun yliopistosta käsittelevät ajankohtaisia Eurooppaa koskevia kysymyksiä historiatieteiden näkökulmista.

Luennoilla käsitellään sitä, miten suomalaisuus on muovautunut vuorovaikutuksessa eurooppalaiseen kehitykseen ja globaaleihin trendeihin. Miten murrokset pakottavat hakemaan uusia vastauksia ja määrittelemään identiteettiämme ja paikkaamme uudelleen? Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaiset ovat käsitelleet kansakuntaa kohdanneita kipukohtia ja miten historian tunteminen auttaa ymmärtämään niin suomalaisuuden murroksia kuin kansallisia prosesseja myös muualla maailmassa.

Kaikille avoimella Studia Generalia -luentosarjalla Oulun yliopiston historiatieteet juhlii 50-vuotista toimintaansa vuonna 2016. Sarja alkaa keskiviikkona 2. maaliskuuta ja jatkuu torstaihin 19. toukokuuta saakka. Viimeisen luennon puhujana on taiteilija, Oulun yliopiston kunniatohtori Rosa Liksom.

Studia Generalian järjestää Oulun yliopiston historiatieteet yhteistyössä Oulun yliopistoseura ry:n ja Oulun kaupunginkirjaston kanssa.

Luennot pidetään Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa (Kaarlenväylä 3, Oulu)

Keskiviikko 2.3. klo 18:00–19:30
Tutkija Adél Furu: Unkari-tietoisuutta ja luopumista ei-suomalais-ugrilaisesta alkuperätietoisuudesta

Torstai 10.3. klo 18:00–19:30
Professori Kari Alenius: 100 000 pakolaista Suomeen! Suomi ja syksyn 1915 pakolaiskriisi

Tiistai 22.3. klo 18:00–19:30
Dosentti Seija Jalagin: Emigrantit, heimoveljet, ryssät… Pakolaistulva idästä ja Suomen pakolaispolitiikka 1917–1922

Torstai 31.3. klo 18:00–19:30
Professori Tiina Kinnunen: Suomalaisuus liikkeessä. Kansallisuuden ja kansallisen kulttuurin jatkuva uudelleenmäärittely

Tiistai 5.4. klo 18:00–19:30
Dosentti Marianne Junila: Armottomat – Väkivaltaisen konfliktin jäljet koulutyttöjen asenteissa vuonna 1918

Torstai 14.4. klo 16:15–17:45
Dosentti Kimmo Laine: Elokuvien suomalaisuus

Torstai 21.4. klo 18:00–19:30
Dosentti Matti Salo: Back to the 50s? Suomalainen yliopistokeskustelu 1950-luvulla ja 2010-luvulla

Torstai 28.4. klo 18:00–19:30
Professori Veli-Pekka Lehtola: Saamelaisuus yli rajojen

Keskiviikko 11.5. klo 18:00–19:30
Professori Paula Rossi: Ruotsi Oulun kehityksessä

Torstai 19.5. klo 18:00–19:30
Kirjailija, kuvataiteilija Rosa Liksom: otsikko ilm. myöhemmin