Hei opiskelija, tiedätkö kuka päättää kaupunkisi asioista?

Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyi keskiviikkona 29.3. Oulun ylioppilaslehti kokosi tietopaketin kaikesta, mitä äänestäjän tulee tietää ennen äänestyskoppiin astumista.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Hän on täällä tänään – hymyilevänä, helposti lähestyttävän ja empaattisen oloisena, valmiina ojentamaan toiseen käteesi höyryävän kahvimukin ja toiseen kiiltäväpintaisen esitteen.

Hän on kuntavaaliehdokas, yksi maamme 33 618:sta toiveikkaasta ehdokkaasta, jolla riittää loputtomasti aikaa, kärsivällisyyttä ja hyväntahtoista käytöstä ainakin vaalisunnuntaihin 9.4. asti.

Mutta mitä hän haluaa sinulle kertoa? Miksi hän haluaa sinun äänesi? Mitä hän sillä tekee?

Älä huolehdi: Oulun ylioppilaslehti tiivistää kevään kuntavaalien tärkeimmät asiat helposti ymmärrettävään muotoon.

 

Mistä näissä vaaleissa on kyse?

Joka neljäs vuosi järjestettävissä kuntavaaleissa valitaan uudet valtuutetut kunnanvaltuustoihin. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Oulun kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua. Nykyisen valtuuston suurin ryhmä on keskusta, toiseksi suurin kokoomus ja kolmanneksi suurin ryhmä on vasemmistoliitto.

Jokaisella kunnalla on kuntavaaleissa omat ehdokkaansa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa on koko maassa yhteensä 33 618 ehdokasta. Heistä 8 999 valitaan tulevalle valtuustokaudelle.

Oulussa ehdokkaana on yhteensä 619 henkilöä 12 eri listalta.  Äänioikeutettuja oululaisia on 154 773.

 

Mistä asioista valtuusto päättää?

Kunnanvaltuustossa päätetään hyvin käytännönläheisistä asioista. Valtuusto päättää muun muassa koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kirjastopalveluista, katujen ja teiden ylläpidosta, kaavoituksesta ja rakentamisesta. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle.

 

Ketä sitten kannattaisi äänestää?

Jokaisella äänioikeutetulla on vapaus äänestää ketä tahansa hyvänä ja kannatettavana pitämäänsä ehdokasta. Kuntavaaleissa tätä vapautta rajoittaa tosin se, että ehdokkaan on löydyttävä omasta kotikunnasta.

Ehdokkaat kertovat kuntapolitiikan kannoistaan nettisivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja mielipidekirjoituksissa. Vaalien alla ehdokkaat kertovat mielipiteitään auliisti myös vaalipaneeleissa ja -kylissä. Oulussa ehdokkaat parveilevat vaalien alla Rotuaarin vaalikylässä.

Muista, että äänestät ehdokkaan lisäksi myös hänen puoluettaan! Siksi ehdokkaan omien mielipiteiden ohella kannattaa tutustua myös heidän edustamansa puolueeseen ja sen vaaliohjelmaan. Vaaliohjelmissa puoleet linjaavat sitä, mitä asioita he pitävät kannatettavina ja miksi, eli mihin kunnan tulisi käyttää rahaa ja mistä puolestaan taas tulisi leikata. Ovatko vaaliohjelmissa esitetyt tavoitteet yhteneväisiä omien arvojesi kanssa?

Kätevä tapa oman ehdokkaan löytämiseen on vaalikone. Vaalikoneessa vastaat valmiiksi laadittuihin kysymyksiin. Vastaustesi perusteella vaalikone näyttää, kuka ehdokkaista on kanssasi eniten samaa mieltä. Esimerkiksi Kalevalla, Ylellä ja Helsingin Sanomilla on omat vaalikoneensa.

Oulun ja koko maan ehdokkaat löydät oikeusministeriön nettisivuilta.

 

Haluaisin äänestää oululaista opiskelijaa. Mistä löydän opiskelijaehdokkaiden tiedot?

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kerännyt listan ehdolla olevista jäsenistään. Voit tutustua siihen OYY:n nettisivuilla.

OYY:n jäsenistöä on listalla yhteensä 29 kappaletta. Listan mukaan vihreillä on yhdeksän opiskelijaehdokasta, SDP:llä viisi, keskustalla ja kokoomuksella neljä, kristillisdemokraateilla, vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla kullakin kaksi, liberaalipuolueella yksi. Tämä listaus ei kuitenkaan ole kattava, sillä lista sisältää vain ehdokkuudestaan OYY:lle itse ilmoittaneet ylioppilaskunnan jäsenet.

Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin keräämän listan mukaan Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevia ehdokkaita olisi kuusi kappaletta, joista neljä pyrkisi Oulun kaupunginvaltuustoon, yksi Sotkamon ja yksi Ylitornion valtuustoon. Samokin listaamista ehdokkaista kaksi on SDP:n ehdokasta, kaksi kokoomuksen, yksi vihreiden ja yksi keskustan ehdokas. Tämäkin listaus perustuu ehdokkaiden omiin ilmoituksiin.

 

Olen opiskelija, ja kotikuntani on eri kuin nykyinen asumiskuntani. Aiheuttaako tämä ongelmia?

Muistathan, että kuntavaaleissa voit äänestää vain oman kotikuntasi ehdokasta. Jos esimerkiksi asut opintojesi vuoksi Oulussa mutta kotikuntasi on Kuusamo, voit äänestää vain Kuusamon valtuuston ehdokkaita.

Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu asumiskunnasta riippumatta.

Varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutesi on vain siinä kunnassa, joka on ollut väestötietojärjestelmään merkitty kotikuntasi 17.2. 2017. Vaalipäivänä voit äänestää vain siinä paikassa, joka on ilmoitettu sinulle postitse saadussa, äänioikeudesta kertovassa ilmoituskortissa. 

 

Milloin voin äänestää?

Voit äänestää joko varsinaisena vaalipäivänä tai ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4., jolloin äänestysaikaa on aamuyhdeksästä kello 20 asti.

Voit myös äänestää ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 29.3.–4.4., ulkomailla 29.3.–1.4.

 

Missä voin äänestää?

Äänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Varsinaisena äänipäivänä saat äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja sinulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Oulun äänestyspaikat on listattu kaupungin nettisivuilla.

Ennakkoon voit äänestää haluamassasi ennakkoäänestyspaikassa. Niitä löytyy esimerkiksi kunnanvirastojen, postien, markettien, ruokakauppojen ja oppilaitosten yhteydestä.

Linnanmaalla on kaksi yleistä ennakkoäänestyspistettä. Toinen on Linnanmaan kampuksella, yliopiston keskusaulassa, toinen on Linnanmaan Prismassa.

Kastellin monitoimitalolla on ennakkoäänestyspiste, samoin Oamkin Kotkantien kampuksella.

Löydät Oulun ja koko maan ennakkoäänestyspaikat ja äänestyspaikkojen aukioloajat oikeusministeriön nettisivuilta.

 

Postissa tullut ilmoituskortti jäi kotiin. Onko se ongelma? Pääsenkö silti äänestämään?

Äänestämistä varten tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, joka on poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai muu vastaava kuvallinen asiakirja. Mikäli tällainen sinulta uupuu, voit hakea poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavan maksuttoman väliaikaisen henkilökortin. Sitä hakiessasi tarvitset kaksi passikuvaa.

Vaikka äänioikeudesta kertova ilmoituskortti voi olla mukanasi, ilman sitäkin voit hyvin äänestää.

 

Pitääkö ehdokasnumero opetella ulkoa?

Ei sentään. Jokaisessa vaalipäivän äänestyspaikassa on nähtävillä kyseisen kunnan ehdokaslistojen yhdistelmä, ja jokaisessa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on nähtävillä kaikkien kuntien ehdokastiedot.

 

Mitäpä jos äänestän Mikki Hiirtä, Aku Ankkaa tai kirkkovenettä?

Siihen sinulla on äänestäjänä oikeus. Äänestyslippusi tullaan kuitenkin hylkäämään.

 

Milloin kuntavaalien tulokset selviävät?

Alustava tulos selviää heti vaalipäivän iltana. Kun vaalihuoneistot sulkeutuvat sunnuntaina kello 20, vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos julkistetaan.

Tämän jälkeen vaalitietojärjestelmään siirretään vaalilautakuntien alustavat laskelmat sitä mukaan kuin ne valmistuvat.

Yleensä vaalien alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään vaalipäivän iltana kello 23. Isoimmissa kaupungeissa alustavaa tulosta voi joutua odottelemaan puoleenyöhön asti.

Moni äänestäjä seuraa vaalituloksen kehittymistä puolueiden ja järjestöjen järjestämissä vaalivalvojaisissa. OYY järjestää vaalipäivän iltana sunnuntaina 9.4. vaalivalvojaiset ravintola Caiossa. Valvojaiset käynnistyvät kello 18.

Vaalien lopullista tulosta edeltää äänestyslippujen tarkastuslaskenta. Keskusvaalilautakunnat aloittavat tarkastuslaskennan maanantaina 10.4. kello 9. Tarkastuslaskennan tulos on oltava valmis seuraavana keskiviikkona kello 18, jolloin keskusvaalilautakunnat vahvistavat vaalien lopullisen tuloksen. Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.2017.

 

Lähteinä käytetty oikeusministeriön Vaalit.fi– ja Tulos- ja tietopalvelu-sivustoja sekä Kuntaliiton Kuntavaalit.fi -sivustoa.

 

Päivitetty 6.4. kello 9.18: Päivitetty OYY:n ehdokaslistalle kaksi uutta ehdokasta ja heidän puoluekantansa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Me opiskelijat saamme vaikuttaa

Kukaan ei ole koulutuspolitiikassa tai argumentoinnissa seppä syntyessään, mutta kuka vain voi kehittyä opiskelijan asian edistämisessä, Jenny Vaara sanoo.

En olisi koskaan arvannut ylioppilaskunnan hallitustyöskentelyn vaativan näin paljon henkilövalintoja. Hallituksena pääsemme valitsemaan monipuolisesti opiskelijoita erilaisiin hallinnon opiskelijatehtäviin, kuten nyt humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tilatyöryhmiin. Sen lisäksi rekrytoimme työntekijöitä ylioppilaskuntaan.

Vaikka tehtävät usein eroavatkin toisistaan,  yksi asia pysyy: Haemme aktiivisia, kiinnostuneita vaikuttajia, jotka haluavat tuoda opiskelijoiden ääntä eteenpäin ja edistää opiskelijoiden hyvää elämää.

Aloittaessani opiskelut vuonna 2012 ei opiskelijoita ollut kaikissa niissä toimielimissä, joissa opiskelijat tänä päivänä pääsevät vaikuttamaan. Keväällä 2016 päivitetty koulutuksen johtosääntö muutti usean toimielimen tehtävää ja vei niiltä valtaa avainhenkilöille, kuten dekaaneille. Uusina opiskelijoille auenneina toimieliminä ovat tulleet esimerkiksi koulutuksen johtoryhmä sekä tiedekuntien johtoryhmät.

Toimielimiin pääsy on ollut ylioppilaskunnan tekemän työn palkkio meille opiskelijoille.  Ylioppilaskunta tekee edunvalvontatyötä vaikuttamalla opiskelijajäsenien kautta yliopiston käytänteisiin, kuten vaatimukseen laadukkaasta koulutuksesta, joka ottaa huomioon joustavat sekä monipuoliset opetusmenetelmät. Opiskelijajäsenet ovat erityisen tärkeitä vaikuttamassa, päättämässä ja tukemassa yliopiston perustehtävien, tutkimuksen ja koulutuksen, järjestämistä. Me opiskelijat tiedämme parhaiten mitä meille kuuluu, ja opiskelijaedustajana pääsee toimimaan juuri opiskelijoiden asian äänenkantajana.

Ilman sitä ensimmäistä paikkaa ainejärjestössä tai ohjelmatoimikunnassa en olisi varmaan päässyt näin pitkälle.

Miksi ylioppilaskunta sitten päättää siitä, kuka pääsee vaikuttamaan missäkin pestissä?

Yliopistolain pykälään 46 perustuen yhtenä ylioppilaskunnan tehtävänä on opiskelijaedustajien nimeäminen laissa mainittuihin yliopiston toimielimiin. Julkisoikeudellisena yhteisönä ylioppilaskuntaa velvoittaa myös hallintolaki.

Ylioppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää 37-henkinen edustajisto, joka määrittää strategiset linjaukset ja toiminnan suuntaviivat. Hallitus on siten valinnoissaan velvoitettu noudattamaan strategiaa, linjojamme sekä sääntöjämme. Myös strategiasta nousevat arvomme avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja yhteisöllisyys ajavat toimintaamme.

Tuntuisi kohtuuttomalta, jos järjestöt joutuisivat samaan vastuuseen päätöksistä niillä resursseilla ja energialla joita järjestötoimijoilla on. Järjestöjen tehtäväkenttä on hyvin erilainen kuin ylioppilaskunnalla. Ylioppilaskunnalla on resursseja taata yhtäläinen ja tasavertainen kohtelu kaikille hakijoille, olemmehan vastuussa viime kädessä edustajistolle, joka päättää luottamuksestaan hallitukselle. Sen sijaan kiltojen toiminta perustuu lähtökohtaisesti vapaaehtoistoimintaan, vaikkakin toiminnasta saa opintopisteitä. Esimerkiksi humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekuntien opiskelijat voivat saada järjestötoiminnasta jopa 10 opintopistettä.

Vuonna 2017 ylioppilaskunta todella hakee opiskelijaedustajia! Tänä vuonna meillä ei ole vain kunnallisvaalit (9.4.),  vaan meillä on myös omat edustajistovaalimme. Kuka vain opiskelija, läsnäolevaksi ilmoittautunut ylioppilaskunnan jäsen, pystyy asettumaan edustajistovaaleissa ehdolle. Suhteellisen vaalitavan mukaisesti suurimman äänisaaliin saaneet ehdokkaat taustaryhmien ja vaaliliittojen kautta pääsevät vaikuttamaan esimerkiksi siihen, millaisia jäsenpalveluita ylioppilaskunta tarjoaa ja kuinka suuri jäsenmaksu meillä on.

Lisäksi heti loppusyksystä 2017 käynnistyy haku kaikkiin yliopistoyhteisön hallinnon opiskelijaedustajan paikkoihin. Jokaisessa tiedekunnassa ja yliopiston hallinnossa valitaan edustajat kaudeksi 2018–2019.

 

Näin viidennen vuoden opiskelijana voin myöntää, että minuakin on aikanaan ”kähmitty”, kysytty erinäisiin pesteihin. Monesti en olisi edes osannut hakea pestiä, jos opiskelijatuttavani eivät olisi ehdottaneet minua harkitsemaan hakua.

Hallinnon opiskelijaedustajana riittää se, että on motivoitunut ja kiinnostunut. Kukaan ei ole koulutuspolitiikassa tai argumentoinnissa seppä syntyessään, mutta kuka vain voi kehittyä opiskelijan asian edistämisessä. Opiskelijaedustajana olen päässyt esittämään kokouksissa kantoja päätettäviin asioihin, kehittynyt vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoissa sekä oppinut kokoustekniikasta, taloushallinnosta ja johtamisesta. Nämä taidot ovat sellaisia yleisiä työelämätaitoja, joista jokainen korkeakoulutettu hyötyy.

Onhan se myös tunnustus itselle ylioppilaskunnalta: he uskovat minusta olevan johonkin. Ilman sitä ensimmäistä paikkaa ainejärjestössä tai ohjelmatoimikunnassa en olisi varmaan päässyt näin pitkälle.

Jenny Vaara

Kasvatustieteilijävaikuttaja, OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2017. Opiskelijan hyvinvoinnin ja kestävän korkeakoulukentän puolella. Twitter: @jennyvaaa

Lue lisää:

Vaalit tulevat, mutta aikovatko opiskelijat äänestää? (video)

Syksyn 2015 edustajistovaalit ovat OYY:n historian ensimmäiset sähköiset vaalit. Äänestäminen onnistuu siis sujuvasti, vaikka olisit vaalien aikaan vaihdossa tai sairaana.

Sähköinen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 28. lokakuuta klo 9.00, ja päättyy varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta klo 15.00. Lue lisää vaaleista Anni Hyypiön jutusta Hei, mistä ihmeestä nyt äänestetään?

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää: