Keväällä 2008 tilastotieteiden ja kansantaloustieteen opiskelija Anna-Riikka Pitkänen oli tiukan paikan edessä. Yliopistojen tutkintojärjestelmä oli muuttunut kaksiportaiseksi, ja viimeinen mahdollisuus valmistua vanhan mallin mukaan maisteriksi oli kesäkuussa. Takarajaan oli enää kuusi viikkoa.
Pitkänen kaivoi pari vuotta aiemmin harjoittelussa saamansa aineiston esiin ja aloitti gradunsa. Hän on edelleen kiitollinen tilastotieteiden professori Markku Rahialalle, jonka pakeille pääsi ohjattavaksi ”varmaan kolme kertaa viikossa”.
Lopulta gradu valmistui noin viikkoa ennen deadlinea, ja Pitkänen sai onnellisesti maisterintutkintonsa.
”Onneksi tilastotieteellä oli niin vähän opiskelijoita, että henkilökunta ehti auttaa. Ja onneksi lempibaarini Nelivitonen oli juuri sen kevään remontissa, niin ei tullut mitään kiusauksia”, Pitkänen nauraa.
Nyt Anna-Riikka Pitkänen on ollut Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastojen yksikössä töissä kuusi vuotta. Pitkänen vetää työkseen tiimiä, joka kerää tietoja yrityksiltä ja laskee niiden perusteella kuukausittain ilmestyvän tuottajahintaindeksin.
”Työni on minusta mielekästä ja kivaa, koska olen tosi kiinnostunut yhteiskunnasta. Tuntuu hyvältä olla tuottamassa tietoa, jota ilman ei osattaisi kuvata talouden isoja ilmiöitä”, Pitkänen sanoo.
Yliaktuaarin työ on vaihtelevaa: siihen kuuluu varsinaista tilastotuotantoa, tiimin työn koordinoimista sekä yritysten ja yksityishenkilöiden tuottajahintaindeksejä koskeviin kyselyihin vastaamista. Pitkänen on myös mukana kansainvälisessä konsultointiprojektissa, jonka tarkoitus on auttaa kehittämään Kazakstanin tilastovirastoa. Maan talous kasvaa täyttä häkää, ja myös tilastointia halutaan kehittää vauhdilla muiden maiden esimerkkien mukaan.
Pitkänen kokee, että tilastotieteen ja kansantaloustieteen opinnot Oulussa antoivat hänelle hyvän tietopohjan, jonka ansiosta työelämässä on ollut helppo oppia uusia asioita. Myös opiskeluaikana järjestömaailmassa hankituista opeista on ollut hyötyä työelämässä.
Pitkänen oli opiskelijana perustamassa Oulun punavihreät opiskelijat -yhdistystä, toimi sen puheenjohtajana ja istui yhden kauden Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistossakin. Myös Sigma-killan tapahtumat tulivat tutuiksi.
”Järjestössä oppi, miten pidetään kokous, koordinoidaan tapahtuma ja ennen kaikkea tehdään asioita erilaisten ihmisten kanssa. Olen nostanut järjestötaustani esille myös työhaastatteluissa, koska se kertoo minusta ja siitä, että olen oikeasti kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä.”
”Itseään kannattaa kuunnella”
Anna-Riikka Pitkäsen polku valmistumisesta unelmatyöhön ei ollut ihan suora. Valmistuttuaan Pitkänen lähti ensin Helsinkiin, missä hän työskenteli vuoden Kelan ATK-suunnittelijana.
”Töissä oli tosi kivaa ja mukava porukka, mutta kaipasin takaisin Ouluun. Niinpä lähdin Ouluun ja menin töihin pankkiin. Se taas ei ollut palkitsevaa, koska koin vain myyväni ihmisille palveluita, joita he eivät tarvinneet.”
Pitkänen oli keskustellut rahoituksesta väitöstutkimukselle, ja vaihtoi pankkimaailman OYSin psykiatrisen tutkimuspoliklinikan keräämiin aineistoihin. Tarkoitus oli tutkia tilastollisin menetelmin vaikeita mielenterveyden häiriöitä. Tutkimusaineisto koostui vakavista psyykkisistä sairauksista kärsivien ihmisten potilaskertomuksista. Pian Pitkäsestä alkoi tuntua, ettei aineistoa tehnyt mieli klikata aamulla auki.
”Tilastotieteilijän opinnot eivät sinänsä valmenna olemaan tekemisissä rankkojen asioiden kanssa. En jaksanut työstää aineistoa kuin muutaman kuukauden. Tajusin, että on parempi vaihtaa työpaikkaa, ja hain töitä Tilastokeskukselta.”
Vaikka Pitkänen koki tutkimusaiheen tärkeäksi ja projektin jättäminen kesken harmitti, se oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Hän sanookin urapolkuaan etsiville, että itseään kannattaa kuunnella, jos jokin työpaikka ei tunnu hyvältä. Ensimmäisen työsuhteen jääminen lyhyeksi ei ole pahinta, mitä voi tapahtua.
”Työ on kuitenkin iso osa elämää, joten työpaikalle pitäisi olla kiva mennä aamuisin”, Pitkänen kiteyttää.
Kuka?
» Valmistunut vuonna 2008 filosofian maisteriksi pääaineenaan tilastotiede. Opiskeli sivuaineinaan kansantaloustiedettä, yritysjuridiikkaa ja ympäristönsuojelua.
» Tilastotieteen pro gradu -tutkielma depression ja metabolisen oireyhtymän yhteydestä pohjoissuomalaisessa vuoden 1966 syntymäkohortissa. Vuoteen 2005 mennessä kertyneessä aineistossa tilastollista yhteyttä ei löytynyt.
» Yliopisto-opinnoissa parasta oli oppia lisää kiinnostavista asioista ja asua Oulussa, joka tuntui kotoisalta ja juuri sopivan kokoiselta kaupungilta.
» Haastavinta opiskeluissa oli epätietoisuus siitä, mihin kaikki oikein johtaa, sekä taloudellinen epävarmuus.
» Ensimmäinen selvästi oman alan työ oli Kelassa ATK-suunnittelijan tittelillä.
» Töissä yliaktuaarina Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastojen osastolla Helsingin Kalasatamassa.
» Unelmoi asumisesta ihanassa 1950-luvun asunnossa jollain yhteisöllisellä asuinalueella.
