Suurten teknologiayritysten lähteminen Oulusta synnytti kaupunkiin uusia yrityksiä. Niitä tukemaan perustettiin muun muassa Yritystakomo, Business Kitchen, Uusyrityskeskus, Yrityskiihdyttämö ja Njetworking. Oulu ES:n toiminta vilkastui ja kaupunki sai kaksi startup-kilpailua. Muutamassa vuodessa syntyi laaja ja eloisa startup-yhteisö.
Startup-yrittäjä Asmo Saloranta on sitä mieltä, että Nokian kaatuminen ja työttömäksi jääneet insinöörit olivat siunaus Oululle.
”Nyt ne tyypit ovat oikeasti hyötykäytössä perustamassa startuppeja. He kokeilevat kaikkia hulluja omia ideoita, joita ovat Nokialla olleessaan miettineet, mutta eivät ole uskaltaneet toteuttaa, koska on ollut varma suojatyöpaikka, jossa voi olla lopunikänsä. Ei ole tarvinnut miettiä, että lähtisi tekemään jotain omaa juttua.”
Ajattelutapakin on jo muuttunut.
”Ihmiset uskaltavat yrittää rohkeammin, sillä mentaaliteetti ihmisillä on muuttunut. Voi perustaa yrityksen ja feilata sillä. Ennen kun teit konkurssin, menetit maineesi ja rahat, enää ei pelätä sitä”, sanoo Juha Karppinen, joka pyörittää Pint Please –startuppia yhdessä kolmen muun perustajan kanssa.
Pitkään yrittäjänä toiminut ja nykyisin pääomarahoitusyhtiö Butterfly Ventureksen yksi perustajista Juho Risku toteaa, että Oulussa on oltu pitkään kauan ennen kyseistä kriisiä kaukonäköisiä. On esimerkiksi laitettu Technopolis pystyyn. Oulun kaupungin liikelaitos Business Oulu rahoittaa ja tuottaa palveluita, jotka auttavat eri vaiheissa olevia yrityksiä.
Mia Kemppaala, joka on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa korkeakoulujen yhteistä yrittäjyyskeskus Business Kitcheniä ja työskentelee tällä hetkellä Martti Ahtisaari -instituutissa suunnittelemassa yliopiston yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa, oli marraskuussa kolme viikkoa Yhdysvalloissa tutustumassa yrittäjyysyhteisöihin.
”Parasta oli nähdä Oulun arvo. Vaikka meillä on suunnilleen 200 000 asukasta, meillä on silti suurkaupunkien verran potentiaalia. Meiltä löytyy huippuluokan osaajia, ja todella hyvä yliopisto, jossa on maailmanluokan tutkimusta. Meillä on puitteet, meiltä löytyy yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen sekä tahtotila.”
Matala kynnys
Tärkeimpiä ellei tärkein startup-yhteisön tukikohta on Torikadulla sijaitseva, marraskuussa kolme vuotta täyttänyt Business Kitchen. Suunnitteluvaiheessa sitä oltiin sijoittamassa Elektroniikkatielle ja Kansankadulle.
Matti Rusila, joka oli varhaisessa vaiheessa mukana Business Kitchenin tekemisessä ja toiminnassa tämän vuoden helmikuuhun saakka, oli tuolloin OuluES:n (silloin OuluSES) puheenjohtajana. OuluES löysi Torikadun tilat, johon Business Kitchen lopulta tuli. Rusila ja toinen silloinen OuluES:n hallituslainen toivat vahvasti esille sitä, että BK:n tulisi olla keskustassa. Niin lopulta kävikin.
Kaikille avoin tila on madaltanut kaupunkilaisten kynnystä tulla kuuntelemaan yrittäjyydestä, ja siellä opiskelijat saavat kontakteja.
”Business Kitchenissa on se hyvä puoli, että täällä ei lokeroida ihmistä, eikä tarvitse olla taustaa kauppatieteestä. Perustana on nimenomaan se, että saadaan mahdollisimman monialaisesti ihmisiä tänne, koska kaikki katselevat asioita omasta perspektiivistä. Monialainen osaajajoukko voi synnyttää uutta ja erilaista, koska ei ehkä ajatella normimallin mukaan”, painottaa Kemppaala.
Myös Juho Risku näkee suuren arvon Business Kitchenillä. Ennen sitä keskustassa ei ollut kohtaamispaikkaa startupeista kiinnostuneille ihmisille.
”Muiden kanssa puhumisessa on muun muassa se hyvä puoli, että silloin huomaa, mitä muut tekevät ja saatat itse tarvita juuri sitä osaamista tai palvelua, joka uudella kontaktilla on hallussa ja alatte tehdä yhteistyötä. Asiat etenevät.”
”Mielestäni kohtaamispaikat, joihin on noin vaan helppo mennä, ovat tärkeitä. Miten muuten erilaiset ihmiset löytäisivät toisensa? Ei se oikein jostain Tinderistä onnistu.”
Asmo Saloranta on kokenut sen, miten tällainen kohtaamispaikka vaikuttaa omaan tekemiseen. Hän sai kaksi vuotta sitten idean paloturvallisesta laturista, joka sammuttaa itsensä akun ollessa ladattu. Hän marssi ideansa kanssa Business Kitchenille ja ilmoitti tarvitsevansa apua.
Nopeasti hän sai apua Keksintösäätiöltä, sai Haltianin tekemään prototyypin ja tuotekehittelyn ja parhaillaan hän odottelee ensimmäisten Asmo-laturien lähettämistä ennakkotilaajille.
”Aivan hulluna on tapahtunut tässä ajassa. En olisi saanut itse aikaiseksi tätä kaikkea. Olen vain puhunut kaikille mitä teen ja kiinnostunut siitä, mitä muut tekevät. Muiden kanssa puhumisessa on muun muassa se hyvä puoli, että silloin huomaa, mitä muut tekevät ja saatat itse tarvita juuri sitä osaamista tai palvelua, joka uudella kontaktilla on hallussa ja alatte tehdä yhteistyötä. Asiat etenevät”, Saloranta konkretisoi.
Oulu kartalle
Startupit tarvitsevat alussa sijoittajia, koska ne keskittyvät ensimmäisinä vuosina tuotekehitykseen eikä liikevaihtoa synny. Osittain tähän tarpeeseen syntyivät pitchaustapahtumat.
Midnight Pitch Fest järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2013. Matti Rusilan mielestä se oli tärkeää, koska tapahtuma toi ihmiset yhteen ja sillä näytettiin, että Oulussa on energiaa.
Muutamaa kuukautta kesätapahtuman jälkeen Mia Kemppaala sai idean avannossa pitchaamisesta. Polar Bear Pitching syntyi Kemppaalan mukaan kahdesta syystä: he halusivat saada maailman tietoiseksi hyvistä oululaisstartupeista ja –tuotteista ja niiden myyntipuheet piti saada paremmaksi.
”Meidän myyntipuheissamme saattoi olla hiomista. Ei pidä lähteä liian korkealentoisesti kertomaan omasta tuotteestaan, koska se potentiaalinen kontakti saattaa menettää mielenkiinnon. Ydin pitää kertoa niin helposti, yksinkertaisesti ja nopeasti, että toinen henkilö kiinnostuu tai hän tietää jonkun tahon, joka voisi olla kiinnostunut”, Kemppaala kertoo.
”Oli vähän sellainen valot sammutetaan –meininki, mikä ärsytti. On Suomi ennenkin noussut. Halusimme Polarin kautta kääntää keskustelukulttuuria siihen suuntaan, että kun sinulla on elämässä jokin vaikea hetki, mitä teet? Jäätkö makaamaan ja valittamaan, vai voitko nähdä sen mahdollisuutena?”
Lisäksi Kemppaalaa turhautti yleinen tunnelma. Vähän väliä lehdissä kerrottiin eri yritysten jättävän Oulun, parjattiin politiikkoja ja valitettiin kaikesta.
”Oli vähän sellainen valot sammutetaan –meininki, mikä ärsytti. On Suomi ennenkin noussut. Halusimme Polarin kautta kääntää keskustelukulttuuria siihen suuntaan, että kun sinulla on elämässä jokin vaikea hetki, mitä teet? Jäätkö makaamaan ja valittamaan, vai voitko nähdä sen mahdollisuutena? Oulu istuu tähän tarinaan siksi tosi hyvin, että Oulu olisi voinut jäädä mussuttamaan ja valittamaan saadessaan kylmää kyytiä niskaan, kun nämä kaikki isot yritykset lähtivät. Sen sijaan me näimme sen uuden alkuna ja aloimme perustaa yrityksiä.”
Auttamisenhalu on suuri
Miksi on tärkeää tai merkityksellistä, että Oulussa on virkeä yrittäjäyhteisö? Muun muassa siksi, että maailma on muuttunut eikä kaikille enää riitä töitä isoissa firmoissa tai valtiolla. Yhä useamman pitää luoda työpaikka itse ja oman osaamisen kautta löytää markkinarako. Sitä ei ole helppoa tehdä yksin, joten yhteisö auttaa. Oulussa tuo yhteisökin on hyvin avulias.
”Jos ei ole ollut ennen yrittäjinä, se on uskomattoman tärkeää, että on mentoreita, jotka opastavat. Täällä on paljon menestystä ja kovia tyyppejä, jotka haluavat jakaa informaatiota ja auttaa mielellään”, toteaa peliyritys Namida Diamond Factoryn Daniel Rantala.
”Kaikki startupit ja muutkin pienemmät yritykset, auttavat toisiaan todella paljon. Kaikki tuntevat toisensa. Ei sen takia, että on pieni paikka, vaan sen takia, että täällä järjestetään hirveästi startup-yrityksille tapahtumia”, Asmo Saloranta painottaa.
Kokeneet yrittäjät haluavat yleensä auttaa nuorempia, koska he ovat itsekin saaneet uransa alussa apua. Ja kun auttaa muita, saa itsekin vastavuoroisesti apua.
”Helposti pystyy tosi menestyneiltäkin yrittäjiltä pyytämään apua. Lähtökohtaisesti ihmiset haluavat auttaa toisiaan, ja se korostuu startup-piireissä. Ei koeta, että jos tuo menestyy, se on minulta pois”, Juha Karppinen sanoo.
Avuliaitaita ollaan toki muuallakin, mutta Rantalan mukaan auttamisenhalu Oulussa on konkreettinen ja suuri.
”Auttaminen muualla voi olla sitä, että laitetaan sähköposti oikeaan suuntaan, mutta täällä se on sitä, että käydään kahvilla tai kaljalla ja keskustellaan ja sovitaan mitä nyt tehdään. Se on läheisempää yhteistyötä.”
Mahdollisuus jäädä Ouluun
Enää ei ole ex-nokialaisia, joita saisi mukaan startuppeihin, mutta osaavien ammattilaisten tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Toisaalta pitäisi varmistaa se, etteivät vastavalmistuneet lähtisi Oulusta töiden perässä muualle.
Keinoja on jo rakennettu. Kuluneena syksynä Business Kitchenillä alkoi Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun järjestämä Avanto Accelerator ideakiihdyttämö, jossa kolmen kuukauden ajan kehitetään liikeideoita ja osallistujat saavat apua ja sparrausta mentoreilta sekä yritysalan osaajilta.
Vaikka moni asia yrittäjillä Oulussa on hyvin, haasteitakin on. Tietoisuutta Oulusta pitäisi edelleen kasvattaa, koska olemme syrjässä eikä oululaisyrityksistä tiedetä maailmalla tarpeeksi. Niistä pitäisi tietää, jotta asiakaskunta kasvaa ja sijoittajat osaisivat suunnata rahojaan tänne.
Lisäksi kiihdyttämön henkilökunta työstää ja antaa erilaisia työkaluja, miten lähteä kehittämään omaa ideaa ja miten löytää oma rako markkinoilta.
Yrittäjyys alkaa näkyä myös Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella ensi vuonna enemmän, kun tammikuussa aukeaa remontoitu Tellus., jossa rohkaistaan poikkitieteellisyyteen, yrittäjyyteen ja verkostoitumiseen.
”Haluamme saattaa opiskelijat, tutkijat, yliopiston henkilökunnan, yritykset ja ulkopuoliset sidosryhmät yhteen saman katon alle”, kertoo Simo Kekäläinen Tellus-tiimistä.
Vaikka moni asia yrittäjillä Oulussa on hyvin, haasteitakin on. Tietoisuutta Oulusta pitäisi edelleen kasvattaa, koska olemme syrjässä eikä oululaisyrityksistä tiedetä maailmalla tarpeeksi. Niistä pitäisi tietää, jotta asiakaskunta kasvaa ja sijoittajat osaisivat suunnata rahojaan tänne.
”Lontoo, Barcelona ja Kööpenhamina ovat startup-hubeja ja niihin pitäisi saada yhteys. Niissä on isoja pääomasijoittajia. Lontoolaiset pääomasijoittavat ovat löytäneet kuitenkin jo Helsingin”, Asmo Saloranta sanoo.
Palataan lopuksi vielä yrittäjyysyhteisön merkitykseen. Kemppaalan mielestä yhteisön rakentaminen on tärkeää, koska se antaa mahdollisuuksia yksittäisille henkilöille luoda toimeentuloa itselleen ja mahdollisuuden jäädä tänne alueelle.
”Itselleni on tärkeää tietää, että Oulu säilyisi elinvoimaisena, koska tämä on hyvä paikkaa elää ja olla, täällä on pienen kaupungin etuja, rauhallisempaa elämän rytmiä. Haluaisin mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni voisi jäädä tänne, jos he haluavat. Olisi ne edellytykset.”
Miksi verkostoituminen kannattaa?
Verkostoitumisesta puhutaan ja on puhuttu jo vuosia valtavasti. Se ei kuitenkaan ole turhaa sananhelinää. Uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää monessa suhteessa. Siksi kannattaa ehdottomasti jäädä erilaisissa tilaisuuksissa keskustelemaan muiden vieraiden tai puheiden pitäjien kanssa. Verkostoitumistilaisuuksista ei ole hyötyä, jos käy vain kuuntelemassa esitykset ja lähtee kotiin.
Marraskuussa Nestholma-yrityskiihdyttämö toi Business Kitchenille Googlesta Daniel Bergqvistin puhumaan siitä, mitä he voisivat tarjota startupeille. Tunnin esityksen jälkeen paikallaolijat taputtivat ja lähtivät pois. Paitsi startup-yritys Vesslan porukka, joka jäi hänen kanssaan juttelemaan. Vesslan tiimi vei Bergqvistin katsomaan toimistoaan kerrosta ylemmäs ja juttelivat niitä näitä.
”Vessla sai 100 000 euron edestä Google-palveluita ilmaiseksi ja minun toinen firmani sai myös saman. Ihan vain, kun kysyimme, miten hän voisi auttaa. Mutta ne kaikki muut kymmenen starttia lähtivät pois, eivätkä edenneet asian kanssa yhtään. Hän (Googlen kaveri) tuli Tukholmasta Ouluun tuntia varten ja hän oli koko loppupäivän Oulussa, niin eikö voisi jatkaa keskustelua ja kutsua käymään vaikka lounaalla, kahvilla, kaljalla, jossain”, Asmo Saloranta pohtii.
