Oulun ylioppilaslehti seuraa kansainvälisistä asioista ja kehitysyhteistyöstä vastaavan Veeran Alahuhdan SYL-aiheisia kuulumisia läpi hallitusvuoden. Tällä kertaa kyselimme kevään keskeisimmät kuulumiset: mitä Lapinrinteen toimistolla ajateltiin kuntavaaleista ja kehysriihestä, miltä kehyviikon tulevaisuus näyttää ja miltä kesälomalle jääminen tuntuu.
Hei Veera, viime keskustelustamme on kulunut nelisen kuukautta. Miten aika on kulunut SYL:n toimistolla?
Uusi viestintäasiantuntija ja harjoittelija ovat aloittaneet tehtävissään. Uusi viestintäharkkari on aivan mahtava, hän on elävöittänyt suuresti viestintäämme. Hyvä, että viestintämme ei ole aina niin harmaata virkamiesotetta, mistä meitä on haukuttu (nauraa).
Toukokuun alussa järjestettiin eurooppalaisen kattojärjestömme European Students’ Unionin liittokokous, jossa SYL:istä paikalla olivat minä, kv-asiantuntija, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kokouksessa tehtiin muun muassa henkilövalintoja, lisäksi päivitettiin linjapaperi koulutuksen laadusta.
Kokouksessa laadittiin myös yhteinen kannanotto LGBT+ -opiskelijoiden oikeuksista, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Oli mahtavaa olla mukana tekemässä sitä linjausta! Eurooppalainen opiskelijaliike otti siinä ison liikkeen yhdenvertaisuuden puolesta.
Miten kuntavaalit näkyivät Lapinrinteen toimistolla?
Kuntavaalit sitoivat paljon resursseja. Varsinkin pari vaaleja edeltävää viimeistä viikkoa vei aikaamme. Aivan erityisesti vaalit työllistivät sosiaalipoliittista sektoria, Siltsu (Jani Sillanpää, hallituksen jäsen) ja Silja (Silja Silvasti, sosiaalipolitiikan asiantuntija) tekivät ison työn. Toki suurin osa toimistosta oli jollain tavalla mukana.
Kuinka paljon huhtikuun kehysriihen asiat työllistivät teitä?
Lobbausta tehtiin ahkerasti niin soposektorin, koko toimiston kuin yhdessä Samokinkin (Suomen opiskelijakuntien liitto) kanssa. Tapasimme kansanedustajia, ministereitä ja heidän avustajiaan ja puhuimme siitä, kuinka tärkeää huoltajakorotus olisi opiskelijoillemme. Teimme siis perinteistä kabinettilobbausta.
Viestimme otettiin hyvin vastaan, selvästi he kokivat tärkeäksi perheellisten opiskelijoiden aseman parantamisen.
Suurin opiskelijoita koskeva asia olikin opintotuen huoltajakorotus. Myös SYL iloitsi siitä näkyvästi. Riemu keräsi myös kritiikkiä: olihan taustalla kuitenkin raskaat opintotukileikkaukset. Oliko kritiikki sinusta oikeutettua?
Huoltajakorotuksen tulo oli hieno päätös. Vaikka summa jäi pienemmäksi kun toivottiin, on hienoa, että se on nyt osa opintotukea.
Ymmärrän silti hyvin myös kritiikin. Tosi on, että opintotuesta on leikattu todella paljon. Tässä vaiheessa ei ollut kuitenkaan realistista vaatia leikkausten poistamista tai perumista. Ainut realistinen mahdollisuus oli saada tämä uusi elementti opintotukeen.
Ei se tietenkään aiempia leikkauksia poista, mutta tässä tässä taloudellisessa tilanteessa se oli paras, mihin pystyttiin. Tällä tavalla pystyttiin lisäksi ohjaamaan lisätukea kaikista haavoittuvimmille tuensaajille, eli lapsiperheille. Se oli meille tärkeää.
Onko kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus selkeytynyt sitten viime keskustelumme?
Suunnitelmat menevät koko ajan eteenpäin, mutta vielä ei ole mitään valmista sovittuna. Tahtoa järjestämiseen on, se koetaan tärkeäksi niin Lapinrinteellä kuin ylioppilaskunnissakin.
Viritteillä on loka-marraskuussa järjestettävä kehyhankkeita koskeva joukkorahoituskampanja. Kampanjan ajatuksena on se, että opiskelijat ovat historiallisestikin olleet ensimmäisenä pistämässä kehitysyhteistyötoimintaa pystyyn. Kun kehy-toiminta nyt kärsii hallituksen leikkauksista, opiskelijoiden on taas tartuttava itse toimeen.
Korviini on kantautunut sanaa Dare to Learn -tapahtumasta. Mistä siinä on kyse?
Kyse on ensimmäistä kertaa järjestettävästä oppimistapahtumasta, joka pureutuu elinikäisen oppimisen tiellä oleviin haasteisiin. Tapahtumassa tuodaan oppimisen ympärillä pyöriviä toimijoita yhteen keskustelemaan siitä, mitä elinikäinen oppiminen on. Mitkä ovat parhaat tavat edistää oppimista? Miten päivittää osaamistaan niin, ettei osaamistaso laske?
Miten tapahtuma näkyy muualla kuin Helsingissä? Vai onko se suunnattu vain helsinkiläisille opiskelijoille?
Tapahtuma ei ole suunnattu vain helsinkiläisille, vaikka päätapahtuma Helsingissä onkin. Suunnitteilla on ollut järjestää satelliittitoimintaa, eli tuoda muuta [tapahtumaan liittyvää] toimintaa esille myös muualla Suomessa.
Totta kai tapahtumaan halutaan opiskelijaosallistujia [ympäri Suomen] mahdollisimman paljon. Meillä on tapahtuman suunnittelua varten oma Dare-tiimi, jolta voi kysyä neuvoa edullisen majoituksen ja matkojen etsimisessä.
Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ilmoitti järjestävänsä syyskuussa ylimääräisen liittokokouksen, jonka aiheena on liiton kannan muodostus automaatiojäsenyyteen. Mitä se sinusta tarkoittaa?
Se on liiton oma poliittinen linja, jonka voivat ottaa. Heillä on vapaus linjata tästä asiasta.
Onko tällä liittokokouksen päätöksellä vaikutusta automaatiojäsenyyden tulevaisuuteen?
Sitä [automaatiojäsenyysasiaa] ei ole mainittu hallitusohjelmassa. Kiinnostaa toki, mitä opiskelijaliitot tekevät.
Pääsetkö viettämään kesälomaa, vai työllistääkö SYL läpi vuoden?
Toimistolla on aina joku päivystämässä, vähintään puhelimen päässä. Vaikka lomaa onkin sekä henkilökunnalla että hallituksella, tietyllä lailla reaktiovalmiudessa kyllä ollaan koko ajan.
Lepoa tarvitaan, sillä syksy on järjestötoimijalle tosi kiireinen. Odotan sen olevan yhtä putkea, josta sitten joulukuussa putkahdan ulos ja ihmettelen – mitäs tässä nyt tapahtui!
Ylipäänsä kevät on kulunut tosi nopeasti – vähiin käy, ennen kuin loppuu. Mitä enemmän opettelee uutta ja hyppää uusiin tilanteisiin, sitä nopeammin aika tuntuu menevän. Siinäpä aikani onkin kulunut, uutta tehdessä ja opetellessa!
Mikä on merkittävin tänä keväänä opettelemistasi asioista?
Spontaani julkinen puhuminen. Vaikka en ole ollut erityisen ujo aiemminkaan, tänä keväänä olen todella ottanut sen asenteen, että jos johonkin tilaisuuteen menen, uskallan avata siellä myös suuni.
Oppimista on ollut siinä, miten saa sanottua julkisesti jotain järkevää tiiviisti ja fiksusti ja niin, ettei sydän niin tykyttäisi. Siihenkin olen oppinut, vaikkei se mukavalta tunnu vieläkään!
