Oulun yliopistossa Interact-tutkimusyksikössä tutkijatohtorina työskentelevä Arto Lanamäki on tutkinut Wikipediaa jo vuodesta 2008, jolloin hän aloitti väitöskirjansa tekemisen Bergenin yliopistoon Norjaan. Väitöskirjatyön ohessa Lanamäki huomasi, että vuonna 2001 perustetusta Wikipediasta on tehty tuhansia tieteellisiä tutkimuksia.
Oman väitöskirjansa kirjallisuuskatsaus laajenikin paljon isommaksi projektiksi, kun Lanamäki alkoi tehdä yhteistyötä kanadalaisten tutkijoiden Chitu Okolin, Mostafa Mesgarin ja Mohamad Mehdin ja sekä tanskalaisen tutkijan Finn Årup Nielsenin kanssa. Tämä viisikko päätyi yhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli tuottaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus Wikipediaa käsittelevästä tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa viisikko kävi läpi 110 vertaisarvioitua artikkelia.
Lanamäen ja muiden kirjallisuuskatsauksessa on kaksi pääsuuntausta Wikipedia-sisältöä koskevassa tutkimuksessa: laatu ja koko. Wikipedian sisällön laatua on tutkittu neljästä näkökulmista: kattavuus, ajantasaisuus, luettavuus ja luotettavuus. Laatua on tutkittu useilla tieteen aloilla, joita ovat lääketiede ja terveys, historia, psykologia, filosofia, viestintä, biologia sekä muiden lajityyppien aiheet.
Vertaisarvioidut artikkelit paljastivat, että Wikipedian laatu jakautuu epätasaisesti. Osa artikkeleista on hyvinkin korkeatasoista, kun taas osassa artikkeleita tiedot ovat puutteellisia tai jopa valheellisia. Esimerkiksi patologiasta kertovia artikkeleita pidettiin suurimmalta osalta hyvinkin paikkaansa pitävinä, ja arvioijien mielestä näitä artikkeleita voisi hyödyntää alan koulutuksessa ottamalla ne mukaan opinto-ohjelmaan.
”Paikka paikoin Wikipedian artikkelit ovat laadukkaita, mutta sen sisältöön tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Lopullinen vastuu on aina lukijalla.”
Lanamäki pitää tulosta tasapainoiseina, sillä sen pohjalta kukaan ei voi tehdä arviota mustavalkoisesti, että Wikipedia on tai ei ole laadukas. Osa artikkeleista on todella hyviä, ja pärjää vertailussa toisinaan jopa voittaen Encyclopedia Britannican, jota pidetään luotettavana tietosanakirjana. Lanamäen mukaan suositellut Wikipedian artikkelit ovat käyneet läpi useita eri kehitysvaiheita, ja niitä on saattanut olla muokkaamassa tuhansiakin henkilöitä.
”Yksi henkilö on voinut muokata pilkkuvirheet, toinen puolestaan korjata asiavirheet. Artikkelia voi muokata useakin henkilö omien osaamisalueiden pohjalta.”
Lanamäki pitää tutkimustulosta kiinnostavana niille, jotka tarvitsevat tietoa Wikipedian sisällöstä tutkimustyössään. Artikkelia voi pitää eräänlaisena perusteoksena Wikipedian sisällöstä ja laadusta, sillä tutkimustuloksia löytyy niin puolesta kuin vastaan.
Mutta voiko ja kannattaako Wikipediaa käyttää missään olosuhteessa lähteenä? Lanamäen mielestä kysymykseen vastaaminen on haastavaa, sillä ainakin aihetta tutkivan tulee käyttää Wikipediaa lähteenä. Muussa käytössä tulee miettiä, onko se tarkoituksen mukaista.
”Wikipediaa joka tapauksessa käytetään lähteenä, kun halutaan vaikka määritelmä jollekin tietylle asialle. Wikipediasta löytyviä alkulähteitä voi kuitenkin hyödyntää vapaasti. Joskus opinnoissa Wikipedian sivuja hyödynnetään ihan oppimateriaalina, sillä tieto voi löytyä Wikipediasta kattavasti ja helposti ymmärrettävästi. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos Wikipediaa siteeraa, niin tieto saattaa olla kuukausien kuluttua muuttunutta, sillä kuka tahansa voi muokata sisältöä.”
Tutkimuksen julkaisi Journal of the Association for Information Science and Technology.
