Kesäiltoina unirytmistä kiinni pitäminen voi olla haastavaa, sillä useat ihmiset kokevat nukahtamisen yöttömien öiden aikana vaikeaksi. Lisäksi osa kokee unenlaadun kevyemmäksi kesällä kuin talvella. Miksi ihmeessä?
Oulun yliopiston neurologian professori Anne Remes kertoo nukahtamisen vaikeuden selittyvän fysiologisesti.
Nukahtamisen taustalla on melatoniini eli pimeähormoni tai yöhormoni.
”Melatoniinia erittyy pimeän aikana, jolloin nukahtaminen on helpompaa. Näin valoisaan aikaan melatoniinin eritys on vähäisempää, sillä nimenomaan pimeys laukaisee sen erityksen.”
Ihmisillä on oma sisäinen kello, jonka mukaan toimiminen vaikuttaa vireystasoon ja toisaalta myös uneen. Melatoniinia tarvitaan unen ja biologisen vuorokausirytmin säätelyyn. Näiden lisäksi melatoniini vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmään.
Remeksen mukaan osa ihmisistä ei nuku kesäisin yhtä paljon kuin talvella, ja unenlaatukin voi vaihdella suuresti. Remeksen mukaan unenlaadun vaihtelutkin voivat johtua melatoniinista, jonka tuotantoa voi yrittää lisätä kesällä muutoinkin kuin purkista ottamalla.
”Pimeys voidaan tuoda keinotekoisesti pimennysverhoilla, jolloin aivot huijataan pimeään ja melatoniinin eritys lisääntyy”, Remes kuvailee.
Syytä sille, miksi toiset ovat herkkiä valon muutoksille, ei Remes osaa sanoa. Siinä missä toiset nukkuvat kesäisin huonosti, pystyvät toiset taas nukkumaan kesälläkin hyvin.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@
