Varsinkin talvella sen huomaa: lumeen tampattuja kulkureittejä risteilee sinne tänne, vaikka kulkeminen aurattuja jalkakäytäviä pitkin tuntuisi paljon vaivattomammalta vaihtoehdolta.
Miksi kulkureitiksi kuitenkin valikoituu usein valmiiksi tallattu polku?
Oulun yliopiston kulttuuriantropologian professorin Hannu Heikkisen mukaan polkujen puoleensavetävyydessä on kyse laumaeläimelle tyypillisestä käyttäytymismuodosta.
Polkuja syntyy ilman, että niitä sen kummemmin tehdään.
”Se liittyy ihan biologiaan, ihminen seuraa mielellään muiden tekemiä reittejä. Niin kuin muutkin nisäkkäät tekevät”, Heikkinen kertoo.
Kyse on siis meissä syvällä piilevästä ominaisuudesta. Heikkisen mukaan polkuja on helppo seurata, sillä joku toinen on todennut ne toimiviksi.
”Polut ovat tuttuja ja turvalliseksi testattuja. Ihmisellä on taipumus mennä siitä, mistä joku toinenkin on kulkenut.”
Polkuihin kiteytyy laumaeläimen luottamus lajitovereihin. Pidä se mielessä, kun seuravan kerran oikaiset koskemattoman hangen poikki ja luot uuden kulku-uran: kanssaihmiset luottavat arvioosi reitin turvallisuudesta.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@
