Suomessa tehdään joka vuosi lähes 1000 itsemurhaa. Tieteellisen tutkimuksen avulla tunnistetaan ratkaisevia riskitekijöitä, joihin keskittymällä voidaan ehkäistä itsemurhakuolleisuutta. Psykiatrian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Juha Kanamüller, Pirkko Riipinen, Kaisa Riala, Eero Paloneva ja Helinä Hakko selvittivät Oulun alueella vuosina 1988–2003 tehtyjen hirttäytymisitsemurhien taustoja.
Tutkimuksessa selvisi, että itsemurhiin liittyi useimmiten alkoholinkäyttöä, aikaisempia itsetuhoisia ajatuksia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Tutkimushankkeessa mukana olleen Juha Kanamüllerin mukaan tutkimus lisää yleistä tietoa tutkittavasta aiheesta.
”Tutkimamme aineisto on laaja ja kerätty 25 vuoden aikana. Tämän vuoksi tulokset antavat hyvin kattavan kuvan hirttäytymisitsemurhiin liittyvistä seikoista.”
Aineistona tutkimuksessa käytettiin kuolintodistuksista ja sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä saatuja tietoja.
Tutkimuksessa keskityttiin löytämään mahdollisia eroavaisuuksia eri sukupuolten väliltä. Tutkijat saivat muun muassa selville, että viikonpäivistä yleisin ajankohta itsemurhille oli miehillä perjantai ja naisilla maanantai. Tutkijoiden mukaan alkuviikon stressitekijät voivat osittain selittää naisten itsemurhapiikkiä, sillä erityisesti naisten stressitason on todettu nousevan arkipäivinä. Itsemurhan tehneet naiset olivat myös miehiä useammin saaneet hoitoa psykiatrisiin sairauksiin.
Alkoholilla oli suuri rooli tutkimuksen aineiston itsemurhissa, ja erityisesti miehet olivat useammin alkoholin vaikutuksen alaisina itsemurhan tekohetkellä. Tutkijat korostavatkin, että ennaltaehkäisevässä työssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota alkoholinkäytön lisääntymiseen henkilöillä, jotka kokevat itsetuhoisia ajatuksia tai joilla on aikaisemmin todettu jokin psykiatrinen sairaus.
”Toiveenamme on, että tutkimustuloksemme inspiroivat jatkotutkimuksia ja loppupelissä auttavat ennaltaehkäisemään itsemurhia”, Kanamüller summaa.
Tutkimuksen julkaisi Death Studies.
