Valemuisto tarkoittaa todelta tuntuvaa muistikuvaa asiasta, jota ei todellisesti tapahtunut. Muisto voi olla virheellinen tai jopa kokonaan valheellinen.
Voiko valemuistoja synnyttää tahallaan?
Tutkimusten perusteella kyllä, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) psykologi Anu Määttä.
“Valemuistojen ‘istuttaminen’ on mahdollista, mutta tutkimusten valossa näyttäisi, että muiston luominen useimmin epäonnistuu.”
Esimerkiksi kuuluisassa Elizabeth Loftusin ostoskeskuskokeessa todettiin, että neljännekselle osallistujista saatiin luotua valheellinen muisto ostoskeskukseen eksymisestä lapsena. Kokeen alussa osallistujat eivät muistaneet tällaista tapahtumaa, mutta valheellisen muiston “istuttamisen” jälkeen ihmiset kykenivät jopa kuvailemaan muistamaansa kuvitteellista tapahtumaa, Määttä kertoo.
Määtän mukaan valemuistot nousivat otsikoihin ensimmäistä kertaa 1990-luvun alkupuolella. Tällöin Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytiin perheväkivaltaa koskevia oikeudenkäyntejä, joissa uhrit muistivat kokemuksensa viiveellä esimerkiksi psykoterapian avulla. Muistikuvissa saattoi ilmetä aukkoja tai epätarkkuutta. Syytettyjen puolustus väitti, että muistot olivat valheellisia ja terapeutteja alettiin syyttää valemuistojen luomisesta, Määttä kertoo.
Siitä, kuinka luotettavia mieleen palautuneet muistot ovat, on jossain määrin erilaisia näkemyksiä asiantuntijoiden joukossa.
“Ihmisen muistin toiminta on hyvin monimutkaista. Ihminen voi muistaa monin eri tavoin, epätarkasti tai virheellisesti. Eri ihmiset voivat muistaa samojakin asioita eri syistä eri tavoin. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että asioita voi välillä unohtaa ja muistaa vasta myöhemmin uudelleen”, Määttä selittää.
Entä kuinka valemuiston voi tunnistaa?
Luotettavimmillaan valemuiston tunnistaa siten, että ihmistä ja hänen muistamistaan arvioi asiaan laajasti perehtynyt ammattilainen. Muistojen luotettavuutta ylipäätään lisäävät asiasta tai tapahtumasta olevat muut, konkreettiset todisteet muistikuvien lisäksi, Määttä kertoo.
“Yksilöllistä ammattiarviointia voidaan tarvita, mikäli asia on etenemässä esimerkiksi oikeuskäsittelyyn”, Määttä sanoo.
