Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa.
Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä.
Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo tiedotteessa, että vain 37 prosenttia uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan suoraan, vaikka 84 prosenttia hakee opiskelemaan. Tällä hetkellä Sivistan mukaan korkeakoulujen uusista opiskelijoista yli 11 prosentilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto, joka tarkoittaa 7000 opiskelupaikkaa vuodessa. Näin Sivista väittää, että Suomen koulutusaste ei nouse, kun tutkintoja suorittavat samat henkilöt useita kertoja. Heidän mukaansa julkisesti rahoitetut korkeakoulupaikat tulisi pystyä kohdistamaan ensisijaisesti nuorille, ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan hakeville.
Tämän vuoksi Sivista ehdottaa, että korkeakoulut saisivat oikeuden periä maksun korkeakoulututkinnosta niiltä opiskelijoista, jotka ovat jo suorittaneet aiemmin samantasoisen tutkinnon. Korkeakoulutuksen ohjauksessa on jo pidempään painotettu ulkopuolisen rahoituksen hakemista, mutta aiemmin keskustelu on keskittynyt esimerkiksi yritysten ja yksityishenkilöiden osallistumiseen koulutuksen rahoitukseen ja näin koulutuksen tuottamiseen, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio kertoo.
OYY julkaisi 21.10. aiheeseen liittyen kannanoton, jossa organisaatio vahvasti vastustaa koulutuksen maksullisuutta. OYY:n mukaan muutos olisi periaatteellinen siirtymä kohti lukukausimaksuja, sillä jokaiselle tutkinnolle määriteltäisiin hinta muutoksen yhteydessä. “Olemme jo aiemmin olleet huolissaan, miten ulkopuolisen rahoituksen hakemista on painotettu korkeakoulujen ohjauksessa. Nyt kun vaalipuheissa on selkeästi esillä rahoitusvajeen paikkaaminen ulkopuolisella rahalla ja koulutuksen maksuttomuuteen kajoaminen, koimme, että hiljaa emme voi olla!”, kommentoi Tapio tarvetta viralliselle kannanotolle.
OYY:n kannanotossa mainitaan myös maksullisuuden kohdistuvan vahvasti ihmisiin, jotka eivät ole työllistyneet alkuperäisellä tutkinnolla tai ovat joutuneet työttömäksi.
Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut jatkuvan oppimisen kehittämisen yhdeksi tulevaisuuden päätavoitteistaan. On OYY:n mukaan aito uhka, että sen ympärille rakentuvasta koulutusmarkkinasta luodaan yliopistojen rahoitukselle olennainen elementti, ja perustehtävien itsenäisestä hoidosta siirrytään bisnesmaailmaan. Tällöin tieteellisten tavoitteiden sijaan toimintaa ohjaillaan markkinoiden tarpeet edellä ja sivistystyö jää toissijaiseksi.
OYY on 18.10. järjestetyssä edustajiston kokouksessaan hyväksynyt uuden linjapaperin, jossa otetaan kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta. Kannanotossa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen kutsuu Oulun yliopiston puolustamaan koulutuksen maksuttomuutta ja kehottaa Oulun yliopistoa irtisanoutumaan Sivistan eduskuntavaalitavoitteista.
“Toimijoiden on ymmärrettävä, miten iso uhka tällaiset puheet ovat koko järjestelmälle ja toivottavasti nousevat kanssamme puolustamaan maksutonta ja autonomista korkeakoulujärjestelmää”, Tapio kertoo kannanoton tavoitteista.
