Oulun yliopisto aikoo kevään ja kesän aikana mullistaa palvelurakenteensa.
Palvelurakenteen uudistus tarkoittaa monen muuhun kuin tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvan työntekijän työnkuvan merkittävää muutosta.
Yli 150 yliopiston työntekijälle muutos tarkoittaa myös uutta työnhakua. Uudistuksen myötä 156 yliopiston nykyistä työtehtävää lakkautetaan, ja 155 uutta työtehtävää tulee haettavaksi.
Haku uusiin työtehtäviin käynnistyi keskiviikkona 10.5.
Mikäli lakkautettavien työtehtävien nykyiset työntekijät haluavat jatkaa näissä uusissa, nyt avautuvissa tehtävissä, heidän pitää hakea niitä.
Tämä koskee kaikkia niitä työntekijöitä, joiden työn sisältö tai tehtävien lukumäärä muuttuvat nykyisestä.
Yliopiston viestintäjohtajan Marja Jokisen mukaan tehtävät tulevat ensin yliopiston sisäiseen hakuun. Etusijalla ovat henkilöt joiden nykyinen tehtävä loppuu.
”Ainoastaan mikäli emme löytäisi yliopiston sisältä osaajia tehtäviin, voidaan myöhemmässä vaiheessa tehtäviä avata julkiseen hakuun”, henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kertoo sähköpostitse.
Uudistus on seurausta vasta päättyneistä yt-neuvotteluista. Oulun yliopisto informoi henkilöstöään uudistuksesta maanantaina 8.5.
Palvelut lähemmäs tiedekuntia
Kesän aikana osa muussa kuin tutkimus- tai opetustyössä olevasta henkilökunnasta keskitetään uusiin tiedekuntia palveleviin lähipalvelutiimeihin.
Lähipalvelutiimi sisältää koulutuspalvelut, tutkimuksen tukipalvelut, talous- ja projektipalvelut, henkilöstöosaston, tietohallinnon ja viestinnän.
Palvelutiimejä perustetaan neljä, ja jokainen niistä tuottaa palveluita yhdelle tiedekuntaklusterille.
Ensimmäiseen klusteriin kuuluvat teknillinen, luonnontieteellinen, arkkitehtuurin ja kaivannaisalan tiedekunta, toiseen kasvatustieteiden ja humanistinen tiedekunta ja Oulu Business School, kolmanteen lääketieteellinen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, neljänteen tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.
Lähipalveluiden henkilöstömäärä mitoitetaan suhteessa opiskelijoiden, tutkinto-ohjelmien, henkilöstön ja projektien määrään sekä toiminnan kansainvälisyyteen. Alustavien arvioiden mukaan palvelutiimiä kohti tulisi 22–40 henkilötyövuotta.
Lähipalvelutiimien kokoonpano sisältää koulutuspalvelupäällikön, johtavat koulutusasiantuntijat, koulutussuunnittelijat, UniOGS-koordinaattorin ja opintoasiainsihteerit. Johtavia koulutusasiantuntijoita voi olla yhdestä kolmeen, koska samassa lähipalvelutiimissä palvellaan useampaa koulutusalaa.
Tämän lisäksi kullakin tiedekunnalla on mahdollista resursoida omalle tiedekunnalleen johtamista, professorien ja tutkimusyksiköiden työtä tai opetuksen käytännön järjestelyä tukevia työtehtäviä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedekunnat voivat palkata omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi toimistosihteerin, johdon assistentin, projektipäällikön, projektikoordinaattorin tai laboratoriohenkilöstöä. Nämä palkkaukset rahoitetaan tiedekunnan omasta budjetista.
Tiedekunnissa ei kuitenkaan voi olla muiden palvelutoimintojen kanssa päällekkäisiä rooleja, joten tiedekunnissa ja palvelutiimeissä ei voi olla yhtä aikaa samaa työtä tekeviä työntekijöitä.
Tiedekuntien palveluiden ja lähipalvelutiimien lisäksi yliopistolla tulee olemaan myös yhteiset, keskitetysti organisoidut palvelut.
Yhteisiä palveluita ovat infrayksikkö, yliopiston kirjasto, täydentävien opintojen keskus Topik, innovaatio-ja yrityspalvelut, laki- ja sopimuspalvelut, tilat ja turvallisuus -yksikkö ja yliopiston painoalainstituutit. Tutkimuksen strategiset palvelut sekä suunnittelutoiminto yhdistetään yhdeksi uudeksi yksiköksi.
Marja Jokisen mukaan uudistuksen ideana on tuoda palvelut lähemmäs tiedekuntia.
”Olemme kuunnelleet henkilökunnan ja opiskelijoiden mielipiteitä siitä, miten palvelut voisivat toimia paremmin. On pyritty selvittämään, että mihin se hukkaan hallinnollisiin hommiin menevä aika kuluu.”
”Julkisuudessa on esitetty huolia siitä, joutuuko professori tekemään siivojien työt. Näin ei tietenkään käy. Palveluiden resursoinnissa on huomioitu palautteet, ja osassa tehtäviä resursointia lisätään aiemmasta.”
Haku käynnistyy keskiviikkona
Henkilöstöjärjestöissä yt-neuvotteluiden lopputulokseen suhtaudutaan vielä odottavasti.
Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon kuuluva Oulun yliopistolaiset ry järjestää torstaina 11.5. jäsenilleen työnhakukoulutusta.
”Kun ollut kauan aikaa töissä samassa paikassa, työnhaku voi vähän pelottaa. Meillä on monia työntekijöitä, jotka eivät ole hakeneet töitä 10-20 vuoteen. Näimme, että tässä tilanteessa kannattaa järjestää apua työnhakuun. Jäsenemme ovat kaikki hyviä työntekijöitä, haluamme auttaa heitä myös kertomaan sen”, sanoo Oulun yliopistolaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Vaili Jämsä-Uusitalo.
Hänen mukaansa yhdistyksen hartain toive on se, ettei yhtään työntekijää lopulta irtisanottaisi, vaan töitä löytyisi uusista avauksista takaisinottovelvollisuuden rajoissa.
”Jätimme yt-neuvotteluiden lopputuloksesta myös eriävän mielipiteen. Meidän näkemyksemme on se, että tähän ratkaisuun ei ollut taloudellista syytä. Yt-neuvottelut sinänsä menivät hyvin: vaikka välillä olikin tosi tiukkoja kohtia, jossa [osapuolet] olivat kovasti omaa mieltä, puhevälit pysyivät aina. Myös neuvotteluiden pitkä kesto osoitti sen, että työnantajalla on uudistumishalua. Lisäksi työntekijäjärjestöjen välinen yhteistyö toimi hyvin.”
Palvelurakenteen uudistukseen työntekijät ovat Jämsä-Uusitalon suhtautuneet varovaisen positiivisesti.
”Kaikki ovat vielä hyvin hämmentyneitä. Osa on arvellut tämän olevan paluuta takaisin vanhaan malliin, jossa palvelupisteet palvelevat tiedekuntaa, opettajaa, oppilaita, tutkijoita. Se on terveellä pohjalla. Toisaalta hieman mietityttää se, kuinka ihmiset, jotka eivät ole olleet mukana yt-neuvotteluissa, miten hyvin he hahmottavat uuden rakenteen? Mekään neuvottelijoina emme ole tietenkään nähneet lopullista mallia, koska se on työnantajan vastuulla.”
Jämsä-Uusitalon mukaan moni on odottavalla kannalla uusien työnkuvien suhteen.
”Yliopistolle ei voi jäädä kuin tärkeitä ja vaativia tehtäviä uudistuksen jälkeen.”
Haastattelua tehtäessä uusia työtehtäviä ei oltu vielä julkistettu.
”Ollaan vähän ihmeissään siitä, millaisia uusista tehtävistä on tehty. Millaisia mielikuvia on käytetty tehtävänkuvia luotaessa? Yliopistolla alkoi tuolileikki – kuka jää ilman tuolia? Työntekijöille ei ole vielä kerrottu, ketkä suorittavat valinnat eri tehtäviin?” Jämsä-Uusitalo pohtii.
Uudistus etenee nopeasti
Mikäli työntekijä on jo nyt tuottanut palvelua tietylle tiedekunnalle ja tehtävien määrä ei muutu, hänet voidaan siirtää suoraan uuteen lähipalvelurakenteeseen.
Määrällisesti eniten uusia ja päättyviä tehtäviä on yliopiston koulutuspalveluissa, jotka tulevat olemaan suurin ryhmä myös uusissa lähipalvelutiimeissä.
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo keskiviikkoaamuna tunnelmien olevan yliopiston koulutuspalveluissa ”erittäin sekavat”.
”Kaikki vanhat tehtävät päättyvät, ja uusia avataan tilalle. Vielä emme tiedä sitä, millaisia uudet tehtävät tulevat olemaan. Kun uudet tehtävät on nähty ja koulutukset on käyty, prosessi hahmottuu paremmin.”
Hakuaikaa uusiin tehtäviin on torstaihin 18.5. asti. Henkilövalinnoista uusiin tehtäviin ilmoitetaan 5.-8. kesäkuuta. Sitä seuraavalla viikolla (14.-15.6.) annetaan irtisanomisilmoitukset.
Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan hakuaikataulu tuntuu tiukalta.
”Neuvotteluita käytiin kuitenkin kolme kuukautta, mutta tämä vaihe viedään kovin kiireellä läpi. Ensimmäinen info oli maanantaina, yksikkökohtaiset tiedotukset tiistaina, ja keskiviikkona pitäisi hakea uusia tehtäviä. Aikamoinen vauhti. Myös valinnat tehtäviin tehdään tiukalla aikataululla.”
”Vaikka hyvää ajankohtaa tällaisille muutoksille ei varmaan olekaan, opiskelijoiden valmistumisen vuoksi kevät on koulutuspalveluille kaikista kiireisintä aikaa.”
Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys Oulun yliopiston akateemiset ry julkaisi keskiviikkona kannanoton, jossa yhdistys ilmoitti hämmästelevänsä yliopiston yt-neuvottelujen tulosta.
”Yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeen ilmoitettiin koskevan enintään 70 henkilötyövuotta ja 100 henkilöä. Lopputulema kuitenkin on, että 116 yliopiston työntekijää saa lähteä irtisanomisten, eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen seurauksena. Lisäksi 156 työtehtävää lakkautetaan ja 155 uutta paikkaa avataan. Tämän epäselvän yt-matematiikan seurauksena yt-prosessin luoma epävarmuus laajenee koskemaan huomattavasti suurempaa työntekijäjoukkoa, erityisesti koulutuspalvelujen väkeä”, kannanotossa todetaan.
Kannanotossa yhdistys arvelee, että yt-prosessi heikentää sekä muun henkilöstön että opetus- ja tutkimushenkilöstön työn sujuvuutta jopa pysyvästi. Lisäksi tiukka aikataulu herättää huolta lopputuloksen laadusta: ”Vaikutuksia työmotivaatioon ja työntekijöiden ja -antajan väliseen luottamukseen ei korjata vain uusilla prosessi- ja organisaatiokaavioilla.”
Yhdistys pitää ajoitusta ”pahimpana mahdollisena”: ”Uusien tehtävien hakurulijanssi menee pahasti päällekkäin valmistumisten ja valintakokeiden kanssa. Tämäkin olisi voitu välttää, jos lähipalvelut olisi suunniteltu alun perin yhdessä tiedekuntien kanssa.”
OYA pitää kuitenkin hyvänä, että aliresursoituja tutkinto-ohjelmia ja lähipalveluja pyritään vahvistamaan ja että palvelujen käyttäjien ääntä on luvattu kuunnella jatkossa paremmin, kun palveluja kehitetään.
Uusi organisaatio aloittaa 1.8. Silloin työntekijät ovat siirtyneet uusiin tehtäviinsä ja tiimeihinsä.
Irtisanomisia enintään 35
Yt-neuvotteluiden seurauksena Oulun yliopisto irtisanoo enintään 35 työntekijää. Lisäksi 43 määräaikaisen työntekijän työsuhdetta ei jatketa.
Oulun yliopiston hallituksen päätöksen mukaan henkilöstöstä jää eläkkeelle arviolta 41 työntekijää vuoden 2018 loppuun mennessä.
Vuonna 2017 eläkkeelle jää 24 työntekijää, vuoden 2018 eläköitymiset on laskettu vähennykseen mukaan 60 prosentin tasolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden tehtävistä täytyy aikanaan rekrytoida korvaaja.
Säästöjä näistä henkilöstövähennyksistä syntyy yliopiston arvion mukaan noin 2,993 miljoonaa euroa.
Lisäksi kannustepalkkioista luopumalla yliopisto säästää vuonna 2017 kertaluontoisesti 530 512 euroa.
Tammikuusta huhtikuuhun kestäneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli yhteensä noin 900 muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää.
