Oulun yliopisto käynnistää hankesuunnittelun Oulun keskustaan sijoittuvan kampuksen rakentamisesta. Oulun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan 28. huhtikuuta.
Yliopiston tiedotteen mukaan hankesuunnittelun arvioidaan kestävän noin vuoden ajan. Yliopisto tulee esittämään Oulun kaupungille asemakaavan muuttamista Raksilan alueella.
Oulun yliopistossa professorina toiminut arkkitehti Rainer Mahlamäki on tehnyt kaavallisen selvityksen siitä, kuinka uusi yliopistokampus voisi sopia Raksilan markettialueelle. Alustavien suunnitelmien mukaan kampuksen rakennukset mahtuvat tälle alueelle.
Myös mahdollisille, erikseen päätettäville jatkovaiheille löytyisi tilaa Raksilasta.
Tiistaina tehty päätös tarkoittaa sitä, että yliopisto haluaa rakennuttaa uuden kampusrakennuksen lähemmäksi keskustaa. Se, missä laajuudessa ja missä aikataulussa muutto Linnanmaan kampukselta lopulta oikein toteutuisi, on kuitenkin vielä tässä vaiheessa avoinna – kokouksen esityslistassa hankesuunnittelua koskevassa kohdassakin puhutaan vasta kampuksen 1. vaiheen rakentamisesta, ja että rakentaminen voisi tapahtua vaiheittain seuraavien 5–20 vuoden kuluessa.
Nyt käynnistyvässä hankesuunnittelussa keskustaan kaavaillaan noin 30 000 kerrosalaneliön kokoista kampusta. Linnanmaalla yliopiston käytössä on tällä hetkellä 114 000 neliötä. Ero on siis valtava.
Nyt tehty päätös ei tarkoita sitä, että koko yliopiston toiminta Linnanmaalla keskitettäisiin keskustakampukselle. Varmaa myös on, että opiskelu ja tutkimus Linnanmaalla jatkuvat vielä vuosien ajan.
Koska kyse on vasta hankesuunnittelun aloittamisesta, uuden kampuksen rakentamisen aikataulussa on vielä paljon avoimia kohtia. Rehtori Jouko Niinimäen arvion mukaan rakennuslupaprosessin käynnistäminen voisi olla edessä 3,5 vuoden kuluttua. Rakentamiseen kulunee aikaa pari vuotta.
Jos kaikki sujuu siis suunnitelmien mukaan, opiskelu voisi alkaa Raksilassa vuonna 2027, viimeistään vuonna 2028.
Niinimäki sanoi olevansa suunnittelun käynnistymisestä innoissaan.
”Huolta on aiheuttanut luulo siitä, että Linnanmaalta lähdettäisiin kertaheitolla. Näin ei ole käymässä. Se, että hankekoko on pienempi, purkaa nyt tarpeettomia huolia.”
Niinimäki, hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallo ja Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki tiedottivat päätöksestä medioille tiistaina 28.4. hallituksen kokouksen jälkeen.
Taustalla marraskuussa alkanut kiinteistöselvitys
Päätöksen taustalla on yliopiston teettämä kiinteistöstrategian selvitystyö. Työn tarkoituksena oli määritellä yliopistolle optimaalisin pitkän aikavälin kiinteistöstrategia ja löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.
Selvityksessä oli mukana kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioitiin eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Yliopiston mukaan eri vaihtoehtojen vertailussa toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Linnanmaan rakennuskannan ylläpito sekä uudisrakentaminen Oulun keskustaan.
Kampusvaihtoehtojen kustannusanalyysit koostuivat rakennuttajakonsulttien A-insinöörit Oy ja WSP Finland Oy toteuttamista toisistaan riippumattomista laskelmista sekä vertailusta kokoluokaltaan vastaavan Metropolia-ammattikorkeakoulun Helsingin Myllypuroon 2019 valmistuneen kampuksen toteutuneisiin kustannuksiin.
Jouko Niinimäen mukaan selvityksen lopputulos oli, että uutta rakentamalla keskustaan on mahdollista saavuttaa investointikustannuksiltaan neutraali ratkaisu verrattuna nykyisen Linnanmaan kampukseen ylläpitoon.
Keskustakampuksella vuokrataso keskustakampuksella tulisi olemaan laskelmien mukaan alhaisemmalla tasolla kuin tämän hetkiset vuokraennusteet Linnanmaalla.
Niinimäen mukaan uudishankkeen rahoitusvaihtoehtoja on monia. Nyt Linnanmaalla tilojen vuokraisäntänä on toiminut Suomen Yliopistokiinteistöt, joka on jatkossakin Niinimäen mukaan ”yliopiston tärkeä kumppani”. Vaihtoehtoja on muun muassa rakentaa uudisrakennus itse, rakennuttaa se jonkun kumppanin kanssa tai leasing-sopimuksella. Niinimäen mukaan rahoitusta pohditaan alustavasti hankesuunnittelun aikana.
Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Sakari Kallon mukaan rahoitukseen liittyvät päätökset tehdään aikanaan hallituksen kokouksessa. Kun hankesuunnittelu on valmis, on myös aika tehdä päätöksiä.
Uudesta kampuksesta toivotaan lisää vetovoimaa
Yliopiston marraskuisessa tiedotteessa ja suunnitelmista ensin kertoneessa Kalevan uutisessa (13.11.2019) kiinteistöselvityksen tekemistä perusteltiin yliopiston maksamien tilavuokrien korkeudella. Yliopiston mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen.
Marraskuun jälkeen tilakustannusten sijaan julkisessa keskustelussa esille on noussut yhä enemmän uuden kampuksen ja sijainnin mahdollisuus yliopiston vetovoiman kasvattajana.
Esimerkiksi Oulun ylioppilaslehden haastattelussa (27.2.2020) rehtori Niinimäki sanoi, että yliopiston tulisi opiskelijoita houkutellakseen olla yhä vetovoimaisempi. Vetovoimaisuuteen liittyy hyvä opiskelijakokemus. Haastattelussa hän totesi, kuinka “yhä useampi opiskelija näyttää haluavan asua keskustassa. Jos eläminen, opiskelu ja vapaa-aika olisivat samassa ympäristössä, olisi opiskelijan kokemus myös yliopistosta ja kampuksesta parempi.” Muina syinä uudisrakentamiselle Niinimäki mainitsi jutussa pienemmän hiilijalanjäljen ja helpomman kulkemisen kampukselle.
Yliopiston vetovoimaisuuden merkitystä muutossa pohdittiin myös Kalevan uutisanalyysissa (25.2.2020), jossa todettiin suurimmaksi ”muuttohalukkuutta ruokkivaksi tekijäksi” yliopiston kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä tähtäimellä.
Myös tiistaina 28.4. rehtori Niinimäki nosti kustannusten ohella esille tärkeäksi uuden kampuksen vetovoimaisuuden, pienemmän hiilijalanjäljen ja paremman saavuttavuuden vanhaan verrattuna. Vaikutusta on myös väestöennusteilla ja yliopistoon kohdistuvilla odotuksilla.
Uudella kampuksella tilankäyttö ylipäänsä voi olla hyvin erilaista kuin nykytiloissa Linnanmaalla, Niinimäki arvioi.
Koronakriisi on muuttanut tänä keväänä opetuksen etänä toteutettavaksi – miksei uudenlaisia käytäntöjä voisi jatkaa kriisin jälkeenkin?
”Hyvällä syyllä voi kysyä, onko maailma menossa siihen, että massaluentojen aika on ohi, ja mennään enemmän pienryhmätiloihin ja oppijakeskeisiin tilanteisiin. Hankesuunnittelu tulee olemaan äärimmäisen kiinnostavaa.”
”Koronassa on tehty digiloikka, on vaikeaa uskoa, että palattaisiin entiseen. Kampuspohdinta sattui osuvaan aikaan.”
Muuttosuunnitelmat ovat saaneet myös kritiikkiä. Yliopiston entinen rehtori Lauri Lajunen on kritisoinut muuttoaikeita niin Kalevan kuin Forum24:n mielipidepalstoilla. Huolta ovat herättäneet myös Linnanmaan alueiden yritysten yhteistyö yliopiston kanssa ja se, mitä tyhjentyville Linnanmaan tiloille oikein tehtäisiin.
Technopoliksen entinen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen jopa arveli Kalevan haastattelussa (7.3.2020), että tiloihin voisi tulla ”Pohjoismaiden suurin kirpputori”.
SYK käy keskusteluja yhteistyöstä
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo lehdelle, että SYK on tehnyt marraskuusta alkaen omaa ”skenaariomietintää” yliopiston muuttoajatusten suhteen.
SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistavat yhdeksän yliopistoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja Suomen valtio. Oulun omistusosuus on 10,41 %.
Oulun yliopisto on siis SYK:n vuokralainen, mutta myös yksi osakkaista. Osapuolet ovat Sianojan mukaan käyneet yhdessä keskustelua siitä, miten yliopiston vetovoimaa voisi lisätä.
”Uudisrakennus on prosessina useamman vuoden asia. Se on hyvä, että voidaan lähteä hallitusti yhteistyössä asiaa miettimään. Voisi sanoa: edessä on mielenkiintoinen tulevaisuus. Työtä se vaatii, mutta nyt voi syntyä uutta ja hyvää.”
”Edelleen SYK:n näkökulmasta toimimme Linnanmaan omistajana, siellä tämä tarkoittaa paljon yhteistä keskustelua.”
SYK esitti keväällä myös oman visionsa Linnanmaalla tehtävästä uudisrakentamisesta. Arkkitehtitoimiston suunnittelemaa Linnanmaan Sydän -vaihtoehtoa esiteltiin Kalevassa 4.3.2020. Sianojan mukaan SYK:n ajatuksena olisi, että Linnanmaalla toimintoja voisi keskittää kampuksen keskelle ja toteuttaa siinä modernia, uutta arkkitehtuuria.
Sianoja puhuukin olemassa olevien tilojen modernisoimisen eduista.
”Hyödynnetään sitä, mikä on jo hienoa, tehdään sen päälle vielä uutta – syntyy efekti, että vau! Haetaan siis pohjaa vanhasta, mutta hyvällä arkkitehtuurilla. SYK haluaa olla vastuullinen yhtiö, ja parhaimmillaan se onnistuu, kun olemassa olevasta rungosta voidaan tehdä jotain hienoa, tulevaisuudenkin käyttäjille sopivaa.”
Marraskuussa 2019 yliopiston hallituksen kokouksen yhteydessä huomio kohdistui Oulun yliopiston maksamiin vuokriin.
Onko SYK käynyt kevään aikana Oulun yliopiston kanssa neuvotteluita mahdollisista vuokranalennuksista?
”Rehtorilta kevään aikana tulleet viestit olivat sen kaltaisia, että kyseessä ei ollut vuokrakeskustelu, vaan kyse oli vetovoimatekijästä”, Sianoja toteaa lehdelle.
Sianojan mukaan SYK:n osakassopimus määrittelee ne kriteerit, joiden perusteella vuokrat lasketaan. Kaikkien yliopistojen kanssa toimitaan samoilla kriteereillä. Tosin Sianojan mukaan yliopistoja verrattaessa nousee yleensä esille myös esimerkkejä tiloista, jotka ovat keskimääräistä kalliimpia.
”Jos kuitenkin katsoo keskimäärin kaikkia tilavuokria, siinä Oulun yliopisto ja kaikki yliopistot ovat suhteessa samalla vuokratasolla.”
”Se, mitä me emme näe, on se, mitä yliopisto perii tiloista sisäisesti. Saamme välillä palautetta yksittäisiltä tiedekunnilta siitä, että joku tila voi olla kallis, mutta emme voi oikein kommentoida yliopistojen sisäisesti perimää vuokraa. Se on kaksiteräinen asia: on SYK:n ja yliopiston välinen osuus, ja yliopistojen sisäinen vuokranmääräytysmisperiaate.”
Uutisesta huolimatta Oamkin muutto etenee sovitusti
Oulun ammattikorkeakoulu päätti muutosta Linnanmaan kampukselle lokakuussa 2016. Oamkin Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 aikana.
Oulun yliopisto omistaa enemmistön Oamkin osakkeista, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin. Korkeakoulut ovat suunnitelleet yhteisten palvelujen järjestämistä ja yhteisiä opintoja. Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on myös Oamkin hallituksen puheenjohtaja.
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo, ettei yliopiston hallituksen päätös vaikuta nyt korkeakoulun syksyn muuttosuunnitelmiin.
”Jatkamme nyt niitä toimenpiteitä, mitä olemme pidemmän aikaa valmistelleet. Kesän aikana on tarkoitus muuttaa Linnanmaalle, sote-alojen edelleen jäädessä Kontinkankaalle.”
Oamkilla on vuokrasopimus SYK:n kanssa vuoteen 2040 asti. Paason mukaan alustava tarkoitus on, että sopimuksesta ja sitoutumisesta sijaintiin pidetään kiinni.
”Jos niin päätetään, voidaan toisinkin toimia. Alustavasti niin kauan ollaan, mitä vuokrasopimuksessa on sovittu.”
”Jos ajattelee yliopiston muuttoa keskustan lähelle, se tapahtuu monessa vaiheessa. Tietysti yliopistolla on Oamkista enemmistöomistus, jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa ammattikorkeakoulun sijaintiin. Toistaiseksi meillä ei ole muita suunnitelmia. Jos omistajat tekevät linjauksia, että pitäisi muuttaa, se päätetään erikseen.”
Yliopiston pohdinnat tiloista eivät ole Paason mukaan vaikuttaneet nyt Oamkin suunnitelmiin.
”Me on pitäydytty omissa suunnitelmissa. Päätöksiä [muutosta Linnanmaalle] tehtäessä ajatuksena on ollut, että lopputuloksena syntyy innovaatiokeskittymä, vahva toimijoiden välinen yhteistyö. Meille on tärkeää yhteistyö yritysten kanssa, ja Linnanmaalla on tavoite, että syntyy yhteinen innovaatiokeskittymä. Tällä erää yliopiston muuttokysymys on irrallinen asia meidän suunnitelmista ja tavoitteista koskien tulevaisuutta.”
Vaikka koronakriisi onkin vaikuttanut kampuksilla työskentelyyn, tilojen remontointia Oamkin tarpeisiin Linnanmaalla se ei ole estänyt.
”Maaliskuun alussa käytiin kiertämässä uusia tiloja, informaatioteknologiahan on jo muuttanut. Tuntuu, että remontti on edennyt ja tilojen muokkaus meille on sujunut aikataulun mukaiseksi. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan muutot tehdään kesän aikana useassa eri vaiheessa”, Paaso toteaa.
Ei vain sijainti, vaan myös yhteisöllisyys vetää
Valtaosa Oamkin toiminnoista muuttaa Linnanmaalle tämän vuoden aikana. Linnanmaan kampuksella on tapahtunut paljon myös yliopiston sisäisiä muuttoja. Muutaman vuoden sisällä muuttaneita ovat niin keskustasta Linnanmaalle siirtyneet arkkitehdit, humanistinen kuin kasvatustieteiden tiedekunta.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen toteaa, että kuten OYY on aiemmissa kannanotoissaan (marraskuussa 2019 ja maaliskuussa 2020) todennut, ylioppilaskunta suhtautuu muuttosuunnitelmiin varovaisen positiivisesti. Yksi muuton positiivinen mahdollisuus on yhteisöllisyyden kasvaminen Kontinkankaan ja Linnanmaan kampusten opiskelijoiden välillä, kun kampusten välinen etäisyys lyhenisi usealla kilometrillä.
”Nyt olisi aika lunastaa lupauksia, ottaa kaikki [tilojen käyttäjät] mukaan suunnitteluun ja laajasti osallistaa tilojen käyttäjiä.”
Tällä Leinonen tarkoittaa sitä, että kun erilaisia suunnittelua tekeviä työryhmiä perustetaan, jokaiseen niistä tarvitaan myös opiskelijaedustajat eri tiedekunnista. Samaten mukaan tarvitaan ylioppilaskunta, yliopistolla toimivat järjestöt ja yliopiston henkilökunta.
Leinosen mukaan kampuksen sijainti yksinään ei paranna yliopiston vetovoimaisuutta. Tilojen tulee olla myös opetukseen ja tutkimukseen hyvät ja tarkoituksenmukaiset, mutta myös yhteisöllisyyttä lisäävät.
”Korkeakoulujen yhteisöllisyys on iso vetovoimaa kasvattava asia. Yhteisöllisyyden parantamiseksi tarvitaan hyviä opetustiloja, mutta myös yhteisötiloja, kuten järjestöjen omat tilat.”
Leinonen sanoo, ettei ole juuri kuullut opiskelijoilta palautetta suunnitelmista. Osaa on mietityttänyt muuttosuunnitelmien ajoitus: nyt kun Oamk muuttaa Linnanmaalle, yliopisto muuttaakin itse pois.
”Käsittääkseni ajatuksena on ollut, että yhteiskampus säilyy, ja se on minusta tärkeää. Samaten tärkeää on, ettei eri tiedekuntia lähdetä levittelemään ympäriinsä.”
Eetu Leinonen huomauttaa myös, että yliopisto on toistaiseksi antanut aika vähän vaihtoehtoja sille, mitä tyhjentyvälle Linnanmaan kampukselle tapahtuisi.
”Mielestäni yliopiston tulisi ottaa koppia siitä ja toimia vastuullisesti. Linnanmaan tilat ovat SYK:n omistamia tiloja, mutta Oulun yliopisto on yksi SYK:n omistajista. Vastuullisuutta tulee pohtia alusta asti, kun hanketta ruvetaan suunnittelemaan.”
Asumisen painopiste muuttuu
Kahden korkeakoulun yhteiskampukseen varautuvalla Linnanmaalla on parin viime vuoden aikana käynnistetty suuria kehittämisprojekteja.
Varautuminen alueen kasvuun on näkynyt niin joukkoliikenteessä kuin pyöräilyyn tehdyssä parannuksissa. Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla on kehitetty myös alueelle omaa brändiä.
Päätöksellä on vaikutus myös opiskelija-asumiseen. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) toimitusjohtaja Juha Aitamurto toteaa, että muuttuvassa tilanteessa myös PSOASin tulee sopeutua.
Opiskelija-asumisen painopiste siirtyy nyt Linnanmaalta kohti keskustaa ja Raksilaa: ”Katsotaan, jos päästäisiin rakentamaan asuntoja ihan kampuksen ytimeen.”
PSOASilla on Aitamurron mukaan Linnanmaalla Paavo Havaksen tiellä ja Yliopistokadulla useita taloja, joiden vuokrasopimukset päättyisivät muutenkin vuoteen 2037. Niiden kohdalla peruskorjaus olisi tullut kalliimmaksi kuin kokonaan uuden rakentaminen. Nyt kun hallituksen päätös yliopiston sijainnista on tullut, uudet talot rakennetaan uuteen paikkaan.
PSOASilla on Välkkylässä opiskelija-asuntoalueella vireillä uutena hankkeena Uno-tornitaloprojekti. Sen suunnitelmat ovat jo pitkällä, ja hankkeen edistäminen voi käynnistyä Aitamurron mukaan nyt nopeastikin.
PSOAS osti Linnanmaalla vuonna 2018 Technopolikselta toimistorakennuksen, johon se on remontoinut asuntoja vaihto-opiskelijoille. Syyksi kaupalle kerrottiin juuri Oamkin tuleva muutto.
Tutkijantie 2:een valmistuneet asunnot eivät kuitenkaan menneet Aitamurron mukaan hukkaan: nyt saatiin turvattua asuntojen riittävyys siirtymäajalle. Hän pitääkin tärkeänä sitä, että siirtymäkauden aikana opiskelijoiden asunnonsaanti on turvattu.
Mitä tapahtuu Linnanmaalle?
Oulun kaupungin yhdyskuntajohtajan Matti Matinheikin mukaan päätös kampuksen uudisrakentamisesta on iso mahdollisuus niin Oululle kuin koko Pohjois-Suomelle.
Kampusratkaisu tulee vaikuttamaan muun muassa asuntomarkkinoihin, kaupunkisuunnitteluun ja liikenteeseen.
Tiistaina 28.4. Oulun kaupunki tiedotti tukevansa ja avustavansa Oulun yliopiston hankeselvitystyötä. Suunnittelutyön aikana kaupunki selvittää yhteistyössä yliopiston kanssa keskustaan siirtymisen liittyvät mahdollisuudet ja reunaehdot.
Kaupungin mukaan kampuksen sijoittuminen alueelle vaikuttaa muun muassa Raksilan market-alueen ja Raksilan urheilupuiston kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Hankesuunnittelun aikana noussee esiin useita haasteita, joiden ratkaisemisessa kaupunki pyrkii myötävaikuttamaan yliopiston sijoittumisessa alueelle.
Matti Matinheikin mukaan nyt tarvitaan myös malttia: yliopiston hallitus päätti vasta hankesuunnitteluvaiheesta, ja edessä on vielä paljon selvitettävää.
”Samalla lailla kun mietitään keskustan päätyä, pitää miettiä Linnanmaan jatkokehittämistä.”
Myös Jouko Niinimäki painottaa, ettei yliopisto ole lähdössä vielä minnekään Linnanmaalta: ”Linnanmaa on palvellut meitä hyvin, ja tulee palvelemaan jatkossakin.”
Niinimäen mukaan yliopisto on sitoutunut edistämään alueen kehittämistä.
”Kaikilla on tahtotila edistää sitä, että vaikka yliopisto tämän verran täältä poistuu, tulee sen tilalle uutta toimintaa, joka tulee elävöittämään sitä.”
Jos uuden kampuksen käyttö voisi alkaa 7–8 vuoden päästä, milloin sitten viimeiset opiskelijat lähtisivät Linnanmaalta? Tätäkään Niinimäki ei halunnut vielä tässä vaiheessa määritellä.
Kontinkankaalla vireillä asemakaavamuutos
Nyt hallituksen kokouksessa tehty päätös ei koske Oulun yliopistollisen sairaalan lähettyvillä oleva Kontinkankaan kampusta, jossa toimivat lääketieteellinen tiedekunta ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta.
Myös Kontinkankaan kaupunginosassa on tullut vireille asemakaavan muutos.
Kaavamuutos perustuu kahteen hakemukseen: Suomen Yliopistokiinteistöt on hakenut asemakaavan muutosta kehittääkseen ”yliopistokampusta monipuoliseksi toimintakokonaisuudeksi yhteistyössä kampuksien toimijoiden kanssa sekä tukeakseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehittämishanketta”. Sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta uuden pysäköintitalon ja potilashotellin rakentamisen mahdollistamiseksi. Rakennushankkeet ovat osa Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelmaa.
Aiheesta uutisoi ensin Kaleva (7.4.2020). Kalevan haastattelussa rehtori Niinimäki totesi, ettei yliopistolla ei ole tällä hetkellä vireillä kiinteistöhankkeita Kontinkankaalla. Silti ”jossakin vaiheessa” myös Kontinkankaan osalta käynnistetään kiinteistöselvitys, jossa tulevaisuuden vaihtoehtoja tunnistetaan ja tutkitaan.
Niinimäki vahvisti tämän 28. huhtikuuta pidetyssä infotilaisuudessa. Pohdintoja Kontinkankaan kampuksen kiinteistöjen tulevaisuudesta on siis aloiteltu, mutta päätöstasolla asia ei vielä ole.
