Oulun yliopiston kahta tutkimusyksikköä koskevien yt-neuvotteluiden tulokset julkistettiin keskiviikkona 3. huhtikuuta rehtori Jouko Niinimäen tehtyä asiasta päätöksen.
Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikön musiikkikasvatuksen, musiikin, laulun ja soiton opetusta antavasta henkilökunnasta irtisanotaan enintään viisi. Neuvotteluiden alussa vähennystarpeeksi ilmoitettiin enintään kuusi henkilöä. Yksikkö kuuluu kasvatustieteiden tiedekuntaan.
Luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluvasta tähtitieteen tutkimusyksiköstä ei irtisanota ketään, mutta tähtitieteen pääaine lakkautetaan.
Yliopiston mukaan tähtitiedettä voi jatkossa opiskella Oulussa sivuaineena, ja yliopistojen yhteistyön kautta sivuainetta voi täydentää pääaineeksi. Yliopisto toteaa tiedotteessa tämän mahdollistavan myös tohtoriopintojen suorittamisen tähtitieteen alalla Oulussa.
Oulun yliopiston mukaan irtisanottaville tarjotaan tukitoimia työllistymiseen ja kouluttautumiseen.
”Lopullinen [irtisanottavien] määrä vielä tarkentuu. Meillä on työnantajana takaisinotto- ja uudelleenkoulutusvelvollisuus. Katsotaan, voimmeko sijoittaa henkilöitä kenties muihin yliopiston tehtäviin”, totesi yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen lehdelle.
Musiikkikasvatuksen, musiikin, soiton ja laulun opetuksessa on tällä hetkellä 14 työntekijää. Yliopiston mukaan tehtävänkuvat tiivistetään aiemmasta yhdeksään tehtävään. Parhaillaan yksikössä ollaan myös täyttämässä musiikkikasvatuksen professuuria.
Yt-neuvottelujen seurauksena yhteensä yhdeksän tehtävää avataan uudelleen haettavaksi. Kaksi yliopistonlehtoria siirretään suoraan uusiin tehtäviin, koska he ovat nyt samassa tehtävässä, eikä näiden tehtävien määrä vähene. Hakuun tulee kolme soitonopettajan tehtävää (kitara, piano ja pianon vapaa säestys) ja neljä laulunopettajan tehtävää, joissa opetetaan didaktiikkaa ja teoriaa.
”Kun tehtävien määrä vähenee aiemmasta, uudet tehtävät avataan haettavaksi. Hakijat haastatellaan ja käydään läpi normaali hakuprosessi”, Okkonen kertoo.
Musiikkikasvatukseen enemmän pari- ja ryhmäopetusta
Musiikkikasvatusta koskevien muutosten syynä on koulutuksen kalleus sekä vähäinen tutkintojen valmistuminen.
Mutta mitä tämä tarkoittaa opiskelijoille?
Yliopiston tiedotteen mukaan musiikkikasvatuksen aineenopettajakoulutusta uudistetaan siten, että koulutuksessa korostuu aiempaa enemmän opettajan pedagoginen kehittyminen.
Musiikin sivuaineopetuksessa kontaktituntimäärään kerrotaan linjattavan yhdenmukaiseksi tiedekunnan muun sivuaineopetuksen kanssa esimerkiksi opetusmenetelmiä kehittämällä ja vertaisoppimista hyödyntämällä. Opetuksessa siirrytään yksilöopetuksesta yhä enemmän pari- ja ryhmäopetukseen.
”Tähänkin mennessä on tehty jo pari- ja ryhmäopetusta, ja sen osuus täytyy nyt kasvaa. Se ei poissulje sitä, etteikö yksilöopetusta voi olla, mutta sen suhteet kuitenkin muuttuvat. Opetusmenetelmiä kehitetään”, Jarmo Okkonen toteaa.
Onko toimenpiteillä vaikutusta opetussuunnitelmiin?
”Ei ole välittömästi vaikutusta. Vuonna 2021 on uudet opetussuunnitelmat käytössä, 2020 mennään vielä vanhalla”, Okkonen sanoo.
Musiikkikasvatuksen koulutuksesta vastaava Petteri Klintrup sanoi torstaina 4.4. lehdelle, että yt-neuvotteluiden tulos tulee tarkoittamaan valtavia muutoksia. Muutosten kokoluokka ei haastatteluhetkellä torstai-iltapäivänä ollut vielä hahmottunutkaan, hän sanoi.
”Opetussuunnitelma tulee muuttumaan radikaalisti. Kun henkilöstö vähenee, varmaan myös opiskelijaa kohden kontaktiopetus tulee vähenemään reilusti, lähes katastrofaalisesti.”
Muutoksia Klintrup ennustaa niin aineenopettajakoulutukseen kuin luokanopettajien musiikinopettajan sivuaineellekin.
”Molemmissa sisältöjen osalta näkymät näyttävät todella heikolta. Tämän seurauksena hands on -opetus luultavasti päättyy, ja siirrytään suurryhmäopetukseen, verkko-opetukseen, luentoihin, kirjatentteihin.”
”Opiskelijoiden puolesta on todella sääli. Jonkin verran olen heidän kanssaan puhunut, ja tyrmistynyt vastaanotto on ollut silläkin puolella.”
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
”Meillä on voimassaoleva opetussuunnitelma, josta pitää selvitä vähennetyllä henkilöstöllä. Kesän aikana pitäisi yrittää sopeuttaa opetusta, ja syksyllä aloitetaan. Syksyllä tullaan törmäämään seinään”, Klintrup toteaa.
”Kun tilanne on näin auki, ei sitä tiedä kukaan, minä tai kukaan muukaan, mitä tapahtuu, ennen kuin toukokuussa, kun uudet tehtävät on täytetty. Nyt ollaan odottavalla kannalla.”
Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Mukava ry:n puheenjohtaja Loviisa Minkkinen kommentoi asiaa lehdelle sähköpostitse torstaina 4.4. Minkkisen mukaan tulosta on vaikea käsittää.
”Neljäntoista henkilön tiivistäminen yhdeksään ei voi luvata kuin suoraa leikkausta tulevien opettajien musiikin opintojen laadusta. Tuleva lukuvuosi 2019–2020 meidän tulisi sinnitellä vanhalla opetussuunnitelmalla ja uudella henkilökunnan kokoonpanolla. Jo nyt opettajamme ovat ylikuormittuneita: vapaasti erästä opettajaamme lainaten ’kolmensadan tunnin tuntimäärään mahdutetaan viidensadan tunnin työ.’ Jos tähän yhtälöön lisätään vielä henkilökunnan tutkimuksen tekeminen, kiinnostaisi kuulla päättäjien konkreettiset ideat siihen, miten opinnot meillä ensi lukuvuotena sitten toteutetaan järkevästi.”
Mukava suhtautuu epäilevästi koulutuksen uudistamista koskeviin toimenpiteisiin.
”Opettajan pedagogisen kehityksen korostaminen kuulostaa paperilla hyvältä, mutta tarkoittaa kohdallamme sitä, että musiikillinen tietotaito jää paitsioon. Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa tulevien matematiikanopettajien matemaattinen osaaminen jätettäisi heidän oman harrastuneisuutensa varaan. Mitä taas tulee yksilöopetuksen muuttamiseen pari- ja ryhmätyöskentelyksi, ei se käytännön tasolla yksinkertaisesti toimi: klassisen laulun tai pianon opetus ryhmäopetuksena on täysin mahdotonta”, Minkkinen sanoo.
”Neuvottelutulos kuulostaakin niin absurdilta, ettemme voi kuin ihmetellä: eikö tiedekunnan tai yliopiston johdolla ole mitään käsitystä tutkinto-ohjelmamme arjesta ja käytännöistä?”
Tähtitieteeltä liian vähän maistereita
Tähtitieteen pääaineohjelman lakkauttamisen syyksi on kerrottu valmistuvien opiskelijoiden vähäinen määrä.
”Valmistuvien opiskelijoiden määrä on jo niin pieni, että on vaikea perustella sitä, miksi sitä pääaineena pärjättäisiin, kun alle yksi henkilö valmistuu vuodessa”, Jarmo Okkonen sanoo.
Pääaine oli edellisen kerran liipaisimella vuonna 2016. Silloin lakkautettiin tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden koulutusvastuut.
Tähtitieteen pääaineohjelmaa koskeva muutos tulee voimaan syksyllä 2020 opintonsa aloittaville opiskelijoille. Sitä ennen opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa loppuun nykyisen tutkintorakenteen mukaisesti.
Yliopiston mukaan tutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan muuttamalla yksi tähtitieteen professuuri määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi. Samalla suunnataan taloudellista tukea opetuspainotteisiin tehtäviin, jotka tukevat laajasti fysiikan koulutusta, tiedotteessa todetaan. Tehtävät kerrotaan organisoitavan osaksi suurempaa kokonaisuutta luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Yliopiston mukaan toimenpiteiden tavoitteena on turvata tähtitieteen tutkimus, vahvistaa fysiikan koulutusta ja tasapainottaa opetushenkilöstön työkuormaa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Mistä rahaa siirretään?
”Tiedekunnan resurssein pyrimme tukemaan opetusta. Kuinka tiedekunta pystyy sen organisoimaan, se on osa toimenpidesuunnitelmaa”, Okkonen toteaa.
Tähtitieteen professori Heikki Salo sanoi perjantaina 5.4. lehdelle, että hänelle peruste yt-neuvotteluille ei ole selvinnyt vieläkään. Hän muistuttaa, että pienistä maisterimääristä puhuttaessa pitäisi huomata, että tähtitieteen maisteritulos henkilöä kohti on samaa luokkaa kuin fysiikassa, ja ”tohtoreita tuotetaan tuplasti”.
”Myös tutkimus tuottaa ministeriön rahoitusta yli 40 maisterin edestä vuosittain.”
Hänelle on epäselvää myös se, mitä seuraavaksi oikein tapahtuu: pääaine lakkautetaan, itse yksikkö lakkaa itsenäisenä, ja yhdistetään ilmeisesti johonkin. Mutta minne?
”Esimerkiksi on tämmöinen kysymys: miten opetus järjestetään? Ensi syksynä otetaan vielä uusia pääaineopiskelijoita, ja heillä on oikeus käydä maisteriopintonsa loppuun vuoteen 2024. Neljästä tähtitieteen opettajasta kahdella on määräaikainen työsuhde, ensimmäisellä työsuhde päättyy 2020, toisella vuonna 2023. Suunnitelmaa sille, miten opetus hoidetaan, ei ole. Yliopiston tiedotteessa mainittu sivuaineen täydentäminen yliopistojen välisen yhteistyön kautta ei ole ollut myöskään millään lailla esillä neuvotteluissa.”
Salo kritisoi tiedotteessa mainittua tutkimuksen vahvistamista. Toisen professuurin vakinaistaminen on Salon mukaan ollut henkilöstösuunnitelmassa jo monta vuotta: ”vakinaistamisen olisi pitänyt tapahtua jo viime vuonna.”
”Vahvistamisesta puhuminen on mielenkiintoinen sanamuoto, kun tosiasissa väkeä vähennetään niin että yksikköön saa jäädä vain kaksi perusrahoitettua henkilöä. Lisäksi puhutaan harhauttavasti resurssien antamisesta samalla fysiikan opetukseen. Tähtitiede antaa resurssit, ei saa.”
Yt-neuvotteluiden aikana yksikkö teki useita yrityksiä keskustellakseen yliopiston johdon kanssa. Yhteydenotot torjuttiin, Salo sanoo.
”Tuntuu, että lähettämämme tieto ja ulkomaisten kollegojen huolestuneet yhteydenotot ovat menneet nyt mustaan aukkoon. Tosin mustien aukkojen tutkiminen tähtitieteellisesti on kannattavampaa, voi saada jotakin epäsuoraa signaalia takaisin.”
Heikki Salon mukaan tohtoriopintojen tilanne tulee romahtamaan. Hän kertoo saaneensa haastattelua edeltävänä päivänä yhteydenoton henkilöltä, joka olisi kiinnostunut hakemaan Ouluun tohtoriopintoihin. Olisiko Salo voinut toimia ohjaajana?
”Ajattelin vastata näin, että muutamaa kuukautta aiemmin tämä olisi onnistunut, jos rahoitus olisi järjestynyt. Nyt emme voi taata tarpeeksi syventäviä opintoja, mutta emme myöskään houkuttelevaa ympäristöä. Tohtorikoulutuksessa ei riitä, että on yksi ohjaaja, joka antaa opetusta kaikesta. Ympärille tarvitaan keskusteluympäristö, jossa puhutaan tieteestä, eikä vaan siitä, miten tästä eteenpäin selvitään.”
Salon mukaan tähtitieteen yksikön innostunut ilmapiiri on tuhottu. Viimeisten kahden kuukauden aikana työntekijöiden ajatukset ovat pyörineet yt-neuvotteluissa, moni on laittanut hakemuksia ulkomaille, hän sanoo.
”Vielä päivää ennen yt-neuvottelutietoa olisi voinut sanoa, että tähtitieteellä menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin, niin tutkimuksellisesti kuin ulkopuolisen rahoituksenkin suhteen.”
Tähtitieteen opiskelija, matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Sigma-killan tapahtumavastaava Paula Kvist sanoi keskiviikkona 3.4. lehdelle päätöksen olevan hirvittävä sääli ja iso pettymys.
”Taas meiltä lähtee yksi pääainevaihtoehto teoreettisen fysiikan, geofysiikan ja biofysiikan tavoin. Mitä aiemmasta kokemuksesta on nähty, pääaineen lakkautus on aina johtanut siihen, että opetus on käytännössä kuihtunut käsiin ja tutkimusryhmät ovat kuolleet. [Ilman pääainetta] Jatkuvaa tutkimusta ja koulutusta ei ole aiemmin pystytty takaamaan, ja olo on pessimistinen – pystytäänkö sitä takaamaan nytkään.”
Paula Kvistin mukaan sillä on vaikutusta myös tähtitieteen opetukseen.
”Tutkimusyksikössä on työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa kaksi henkilöä, jotka ovat antaneet merkittävän panostuksen opettamiseen. Tuntuu epätodennäköiseltä, että opetusta pystyttäisiin jatkamaan samalla laadulla ilman näiden kahden työntekijän voimavaroja.”
Paula Kvist harmittelee myös pääaineen statuksen käsittelyä yt-neuvotteluiden yhteydessä.
”Tapa, jolla asiaa on edistetty, on jättänyt opiskelijan äänen huomioimatta. Pääainestatuksen käsitteleminen yt-neuvotteluissa on aktiivisesti poistanut meidän vaikutusmahdollisuutemme koko prosessiin.”
Rehtorin päätös syntyi 3.4.
Yt-suunnitelmista kerrottiin ensimmäisen kerran tammikuun lopussa. Neuvotteluiden käynnistämisestä päätettiin hallituksen kokouksessa 8. helmikuuta. Alun perin yt-neuvotteluiden arveltiin päättyvän jo 11. maaliskuuta mennessä.
Kahta yksikköä koskevat yt-neuvottelut päättyivät keskiviikkona 20. maaliskuuta. Henkilöstöä edustava neuvottelupuoli jätti eriävän mielipiteen.
Eriävässä mielipiteessä kritisoitiin erityisesti sitä, että vaikka musiikin sivuainetta ja musiikkikasvatusta koskevat toimenpiteet ovatkin osin kehittämistavoitteiden kautta perusteltuja, soiton- ja laulunopettajien tehtävien avaaminen vanhoina tehtävinä 640 tunnin opetusvelvollisuudella ei hengeltään noudata voimassaolevaa työehtosopimusta eikä vaikuta hyvältä työnantajapolitiikalta. Lisäksi siirtyminen pienryhmäopetukseen lisää tarvetta opetuksen valmisteluun entisestään.
Myös Petteri Klintrup pitää uusien tehtävien tuntimäärää työehtosopimuksen (TES) vastaisena.
Yliopistojen 1.2.2018 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa on kolme kontaktiopetuksen tuntirajaa, 142, 396 ja 455 tuntia vuodessa. Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 396 tuntia lukuvuodessa. Professoreilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on kuitenkin 142 tuntia lukuvuodessa. Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voi olla 455 tuntia lukuvuodessa. TES:n mukaan korkeamman opetustuntikaton 455 tuntia soveltaminen tiedeyliopistossa edellyttää, että tehtävä vaatii opetuspainotteisissa työtehtävissä tavanomaista vähemmän valmistelua.
”Uudessa työehtosopimuksessa kaikki uudet opetustoimet ovat olleet 455:llä tunnilla. Vaikka paikat avataan uudestaan hakuun, näissä uusissakin paikoissa soiton- ja laulunopettajien tuntimäärät on merkattu vanhan käytännön mukaan 640 tuntiin. Se on mielestämme työehtosopimuksen vastaista”, Klintrup sanoo.
”Olemme eri mieltä siitä, miten TES:iä pitäisi tulkita. Siirtymäsäännöksessä sanotaan, että niissä tehtävissä joissa tuntimäärä on ollut suurempi TES:n astuessa voimaan, tuntimäärät säilyvät samana. Jos siis tuntimäärät ovat olleet aiemmin jo suurempia, ne jatkuvat suurempina”, Jarmo Okkonen toteaa.
Tähtitieteen osalta eriävässä mielipiteessä todetaan muun muassa, että että yt-neuvottelujen perusteluksi esitetyt vähäinen maisteritutkintojen määrä ja uusi rahoitusmalli ovat kestämättömiä, koska yksikön saama OKM-rahoitus perustuu tutkimukseen ja kansainväliseen kilpailtuun rahoitukseen. Siinä missä uudessa rahoitusmallissa kallisalarahoitus on muutettu perustutkintopohjaiseksi, tutkimuksen ja kansainvälisen kilpaillun rahoituksen osuus painoarvo taas nousee.
Viikko neuvotteluiden päättymisen jälkeen musiikkikasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin aiheesta keskustelutilaisuus keskiviikkona 27.3., ja tähtitieteen yksikölle 28.3.
Miksi aiheesta järjestettiin jo henkilöstötilaisuudet vaikka yt-päätöstä ei oltu vielä tehty?
”Yhteistoimintalaki velvoittaa, että kun neuvottelut on päättyneet, pitää tiedottaa, mitä toimenpiteitä työnantaja harkitsee tehtäväksi. Näissä tilaisuuksissa on kerrottu työntekijöille, että tällaisia toimenpiteitä työnantaja harkitsee”, Jarmo Okkonen toteaa.
Okkosen mukaan lopulliset tulokset pysyivät samana kuin mitä henkilöstötilaisuuksissa esiteltiin.
Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluja edellisen kerran vuonna 2017. Tuolloin neuvottelut koskivat muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä.
