Oulun yliopisto aloittaa yt-neuvottelut ja käynnistää toimenpideohjelmat kahdessa tiedekunnassa. Kasvatustieteiden tiedekunnassa yt-neuvottelut koskevat musiikkikasvatuksen, musiikin, laulun ja soiton opetusta antavaa henkilökuntaa, luonnontieteellisessä tiedekunnassa tähtitieteen tutkimusyksikön henkilöstöä.
Sen sijaan Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun kuuluvan taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusyksikössä käynnistetään toimenpideohjelma ilman yt-neuvotteluita.
Asiasta päätti perjantaina 8.2. kokoontunut Oulun yliopiston hallitus.
Yt-neuvottelut koskevat nyt yhteensä 22:ta työntekijää: 14 musiikkikasvatuksessa, kahdeksaa tähtitieteen yksikössä. Musiikkikasvatuksen osalta henkilöstön vähennystarpeeksi on arvioitu enintään kuusi henkilöä. Tähtitieteen yksikössä ei yt-neuvottelujen arvioida johtavan irtisanomisiin, mutta harkittavaksi voi tulla määräaikaisten tehtävien päättäminen tai tehtävien uudelleenmäärittely.
Oulun yliopiston mukaan musiikkikasvatuksen ja tähtitieteen osalta yhtenä syynä toimenpiteille ovat koulutusohjelmien pienet tutkintomäärät.
Musiikkikasvatuksen vuosittainen sisäänotto on 20 opiskelijaa, ja siitä on vuosina 2015–2018 valmistunut keskimäärin 10 opiskelijaa. Tähtitieteessä tutkintomäärät ovat olleet vielä pienempiä: yliopiston mukaan vuosina 2014–2018 tähtitieteen pääaineopiskelijoista valmistui vuosittain maisteriksi keskimäärin vain yksi.
Tutkintomäärillä on yliopistolle iso merkitys, sillä määrät vaikuttavat yliopistojen saamaan perusrahoitukseen. Tutkintojen painoarvo on kasvamassa entisestään tulevassa, vuonna 2021 käyttöön otettavassa korkeakoulujen rahoitusmallissa.
Oulun yliopiston henkilöstöjohtajan Jarmo Okkosen mukaan yt-neuvotteluissa kyse ei ole vain rahoitusmallin muutoksesta.
”Tämä olisi helppoa kytkeä siihen, mutta haaste on ollut jo jonkin aikaa nähtävillä. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain, vaikka rahoitusmalli ei muuttuisikaan”, hän muotoilee.
Toiveena enemmän tutkimusta ja tutkintoja
Yliopiston hallituksen esityslistalla olevan kuvauksen mukaan musiikkikasvatusta koskevan toimenpideohjelman tavoitteena on opetuksen yhdenmukaistaminen tiedekunnan muun opetuksen kanssa, tutkinto-ohjelmien sisällön muokkaaminen tarkoituksenmukaisemmaksi, tutkimuksen painopisteiden arviointi ja tutkimustoiminnan lisääminen.
Tähtitieteen yksikköä koskevan toimenpideohjelman tarkoituksena on tarkastella tähtitieteen asemaa pääaineena. Tavoitteeksi kerrotaan toiminnan tehostaminen ja resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen.
Kauppakorkean yksikköä koskevassa esittelytekstissä todetaan toimenpideohjelman tavoitteeksi resurssien tarkoituksenmukaisempi ja joustavampi kohdentaminen.
”Kun neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, ei voi mennä yksityiskohtiin.”
Mikä toimenpideohjelmien myötä sitten muuttuu?
Jarmo Okkosen mukaan yksikköjen toimenpideohjelmien sisältöä ei tässä vaiheessa voi kommentoida. Niiden sisällöistä keskustellaan tulevissa neuvotteluissa.
”Kun neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, ei voi mennä yksityiskohtiin. Toki siksi ihmisillä voi olla siksi tässä vaiheessa huolta siitä, mitä kaikkea voi olla edessä.”
Yle Oulun haastattelussa (8.2.) Okkonen vakuutti, ettei musiikkikasvatuksen koulutusta olla lopettamassa Oulussa.
”Nyt edetään kahdella tavalla: yt-prosessissa edetään yt-lainsäädännön mukaisella tavalla, ja lisäksi tiedekunnan sisällä keskustellaan laajemmin uuden rahoitusmallin haasteista ja koulutuksesta. Prosessissa osallistetaan opiskelijoita: koulutusdekaanillamme on ollut jo perjantaina ensimmäinen palaveri opiskelijoiden kanssa, ja toinen opiskelijatapaaminen on ollut maanantaina. Hyvässä yhteistyössä selvitetään, miten edetä”, kommentoi asiaa luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Maarit Järvenpää.
Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo ei ehtinyt kommentoimaan asiaa lehdelle.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka ei halunnut kommentoida lehdelle toimenpideo
Varsinaiset yt-neuvottelut aloitetaan 18.2. alkavalla viikolla. Neuvotteluiden on arvioitu päättyvän 11.3., minkä jälkeen tehdään päätökset toimenpideohjelmista.
Opiskelijat huolissaan ammattitaidon säilymisestä
Yt-suunnitelmat ovat herättäneet huolta ja vastustusta opiskelijoissa ja henkilökunnassa.
Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Mukava ry, Oulun yliopiston kasvatustieteiden kilta Kaski ry ja Oulun seudun musiikinopettajat OSMO ry julkaisivat Mukavan verkkosivuilla kannanottonsa jo ennen yliopiston hallituksen kokoontumista. Maanantaina 11.2. kannanoton julkaisi Suomen Opettajaksi Opiskelevien liitto (SOOL).
”Perjantai-iltapäivän vallitsi syvä järkytys niin Mukavassa kuin koko koulutusohjelmassakin. Kannanoton kirjoittamisen ja toiveiden ylläpitämisen jälkeen uutinen oli jollain tasolla odotettavissa, mutta kuitenkin shokki. Nyt pyrimme opiskelijoidemme edustajina pitämään itsemme ja jäsenemme ajan tasalla neuvottelujen kulusta ja saamaan henkilökunnan ja opiskelijoiden äänen kuulumaan neuvottelupöydässä”, kertoi Mukavan puheenjohtaja Loviisa Minkkinen lehdelle lauantaina sähköpostitse.
”Kannanoton kirjoittamisen ja toiveiden ylläpitämisen jälkeen uutinen oli jollain tasolla odotettavissa, mutta kuitenkin shokki.”
Tutkintojen vähyyden ohella musiikkikasvatuksen toimenpiteitä on perusteltu opintojen kalleudella. Kalleus taas johtuu suuresta yksilö- ja pienryhmäopetuksen osuudesta.
Mukavan näkemyksenä on, ettei koulutukseen kuuluvista soitinopinnoista tulisi säästää.
”Soitinopinnot on viimeisen kahdeksan vuoden varrella tiivistetty ihan minimiin, monia soitinopintoja on poistettu ja ne on korvattu ryhmäopetuksella. Kuitenkaan näiden antia ei voi millään tavalla verrata yksilötuntien antamaan ammattitaitoon. Koemme, että soitinopinnot ovat suuri osa ammatti-identiteettiämme ja valttikortti kentällä selviytymiseen”, Minkkinen sanoo.
Mukava esittää huolensa myös varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien ja musiikinopettajien ammattitaidosta: esitettyjen leikkausten seurauksena se olisi vaarassa jäädä pitkälti harrastuneisuuden varaan.
Miten opiskelijoita saisi sitten valmistumaan nykyistä nopeammin? Järjestö näkee ratkaisuna opiskelijoiden ohjauksen tehostamisen koko opintojen aikana ja ohjausresurssien jakamisen professorin harteilta.
”Osa opiskelijoista lähtee opiskelemaan opintojensa ohella soitinopintoja yliopiston ulkopuolelle. Panostamalla opintojen ohjaukseen pitkin opintoja voitaisiin turvata se, etteivät opiskelijamme lähde kesken yliopistouran muualle ja täten viivästytä valmistumistaan. Myös erityisesti gradujen ohjaukseen tulisi panostaa, etteivät ne jäisi puolitiehen. Professorin sijaisellamme on tällä hetkellä 44 graduohjattavaa, mikä ei ole inhimillinen määrä ohjattavia yhdelle henkilölle. Tähän tiedekunta ei ole omalla toiminnallaan antanut aseita. Siksi säästöt kohdistuvat nyt väärään suuntaan, soitonopettajiin”, Minkkinen sanoo.
Pääaine tuo tohtorikoulutettavia
Matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestön Sigma-killan puheenjohtaja Wilma Ruotsalainen sanoo yt-uutisten herättäneen huolta opiskelijoissa.
”Meitä opiskelijoita on erityisesti koskettanut se, että yt-neuvotteluiden lisäksi käynnistetään toimenpideohjelma pääaineen aseman tarkastelemiseksi. Se vaikuttaa opiskelijoihin kaikista konkreettisimmin.”
Kilta ilmaisi huolensa myös yliopiston hallitukselle ja rehtori Jouko Niinimäelle suunnatussa vetoomuksessa.
”Pohjimmaisena ajatuksenamme on ollut tämä: ovatko toimenpideohjelma ja yt-neuvottelut oikea lääke isompaan ja laajempaan ongelmaan – voiko niistä olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä? Eli saadaanko näistä toimenpiteistä oikeasti säästöä. Itse uskon, että saman katon alle mahtuu sekä tasokasta opetusta että tutkimusta. Niin pitääkin olla, sillä hyvä perustutkimus luo pohjan innovaatioille ja laadukkaalle opetukselle.”
”Haluan haastaa muutkin tiedekunnan opiskelijat pohtimaan tätä omilla aloillaan: miten tutkintomääriä saataisiin parannettua?”
Wilma Ruotsalaisen mukaan yliopiston tiedotteessakin mainittu tieto 0,8 vuosittaisesta valmistuvasta maisterista tulee lyhyeltä ajanjaksolta, neljän vuoden tarkastelujaksolta.
”Tähtitieteen tutkimusyksikkö on kooltaan pieni, joten on luonnollista, että sieltä valmistuu lukumäärällisesti vähän tutkintoja. Tarkastellun viimeisen neljän vuoden aikana tutkintomäärä on tosin ollut laskussa. Jos tarkastelujaksoa pidentää kymmeneen vuoteen, huomaa, että maistereita on valmistunut hieman yli kaksi per vuosi. Vetoomuksessamme vertailimme valmistumismääriä myös muihin fysiikan aloihin, ja samankaltaisia lukuja oli myös avaruusilmaston ja ionosfäärifysiikan yksiköissä.”
Ruotsalaisen toiveena on, että perusrahoituksen varmistamiseksi ja valmistuvien määrän kasvattamiseksi haettaisiin pidemmän tähtäimen ratkaisuja.
”Haluan haastaa muutkin tiedekunnan opiskelijat pohtimaan tätä omilla aloillaan: miten tutkintomääriä saataisiin parannettua?”
Tähtitieteen jatko-opiskelija Aku Venhola kirjoitti Kalevassa 7.2. julkaistussa mielipidekirjoituksessa tähtitieteen tutkimuksesta Oulussa. Venholan mukaan tähtitieteen pääaineopinnot ovat varmistaneet tutkimusyksikön menestyksen: ”Näin on taattu, että alalle valmistuu osaavia tutkijoita.”
Myös Oulun yliopiston tähtitieteen professori Heikki Salo sanoo, että mikäli tähtitieteen pääaineopetus Oulussa lakkautettaisiin, sillä olisi vaikutusta myös yksikön tutkimustoimintaan.
”Näyttää siltä, että opetuspuoli on laitettu nyt yt-neuvotteluiden syyksi. Mutta jos pääaineopetus halutaan poistaa, se tulee vaikuttamaan myös tutkimuksen tekoon, kun emme saa enää tohtoriopintoihin opiskelijoita.”
Hänen mukaansa valmistuvien maistereiden määrän tarkastelu ei ole hyvä mittari arvioida yksikön taloudellista menestystä ja sen vaikutusta yliopiston saamaan rahoitukseen.
”Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu rahoitus riippuu myös tutkimuksen tuloksesta opetuksen lisäksi. Esimerkiksi kaksi vuosittaista tähtitieteen tohtoritutkintoa tuo yliopistolle vuosittain rahaa 11 maisteritutkinnon verran, julkaisutuotantomme yli 26 maisterin verran”, Salo sanoo.
”Yt-neuvottelut ovat kuitenkin jo nyt johtaneet siihen, että ulkomaiset tutkijamme ovat ryhtyneet hakemaan työpaikkoja muualta. Myös yksikön tutkimus on lamaantunut ja motivoituminen opetukseen vaikeaa.”
Salo sanoi perjantaina lehdelle että ei osaa oikein kommentoida yt-neuvotteluiden vaikutuksia, sillä tietoa niiden tavoitteista ei hänellä vielä ole: ”Nyt ei ole tietoa, mikä on tahtotila, eikä oikein tiedä, mitä voidaan tehdä.”
”Tukea on tullut nyt onneksi hyvin monesta paikasta, opiskelijoilta ja muista tähtitieteen yksiköistä. Nyt pyrimme pitämään mahdollisimman hyvää huolta opiskelijoista. Yt-neuvottelut ovat kuitenkin jo nyt johtaneet siihen, että ulkomaiset tutkijamme ovat ryhtyneet hakemaan työpaikkoja muualta. Myös yksikön tutkimus on lamaantunut ja motivoituminen opetukseen vaikeaa.”
Yliopisto tiedotti kolmea tutkimusyksikköä koskevista yt-suunnitelmista ensimmäistä kertaa torstaina 31.1.
Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluja edellisen kerran vuonna 2017. Tuolloin neuvottelut koskivat muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä.
